Benzaiten – japanilainen jumalatar (Sarasvati), veden ja musiikin suojelija
Benzaiten (弁才天, 弁財天) on japaninkielinen nimi jumalattarelle Saraswatille. Benzaitenin palvonta saapui Japaniin 6.–8. vuosisadalla, pääasiassa Kultaisen valon sutran (Suvarṇaprabhāsa-sūtra) kiinalaisten käännösten kautta. Hänestä tuli nopeasti tärkeä hahmo buddhalaisessa ja myöhemmin myös shintolaisessa uskonnollisessa elämässä.
Hänen sanskritinkielinen nimensä on "Sarasvatî Devî", joka tarkoittaa "virtaavaa vettä". Siksi Benzaiten on kaiken virtaavan jumalatar: veden, sanojen, puheen ja musiikin. Hänen nimensä kirjoittamiseen käytetyt kirjaimet osoittivat hänet kaunopuheisuuden ja lahjakkuuden jumalattareksi. Kanji-muunnelmat (弁才天, 弁財天) heijastavat myös yhteyttä puheen, taidon ja vaurauden käsitteisiin: esimerkiksi merkki 財 (zai) liittyy omaisuuteen/varallisuuteen. Kultaisen valon sutran ansiosta hänestä tuli Japanissa ihmisten suojelija ja opettajien, runoilijoiden ja muusikkojen suojelija. Lopulta hänestä tuli yksi seitsemästä onnenjumalasta (shichifukujin), joiden palvonta on yleistä erityisesti vuoden alussa onnea toivottaessa.
Rig-Vedassa (esimerkiksi teosten kohdin) Sarasvati esiintyy mytologisena voimana, joka kukistaa veden virtaamista estäviä hirviöitä kuten Vritraa; tämä yhteys veden hallintaan on osa hänen varhaisempaa luonnettaan. Tämä mytologinen perinne on yksi syy siihen, että Sarasvatin/Benzaitenin kultti on liitetty käärmeisiin ja lohikäärmeisiin Japanissa. Hänellä on merkittävä pyhäkkö Enoshiman saarella Sagamin lahdella, noin 50 kilometriä Tokiosta etelään; Enoshiman tarustossa viisipäinen lohikäärme ja Benzaiten ovat keskeisiä hahmoja. Näistä kertova Enoshima Engi on japanilaisen buddhalaismunkin Kokein (皇慶) kirjoittama Enoshiman pyhäkköjen historia. Kokein mukaan Benzaiten on Munetsuchin (無熱池; kirjaimellisesti "järvi, jossa ei ole lämpöä") lohikäärmekuninkaan kolmas tytär — järvi, joka muinaisen buddhalaisen näkemyksen mukaan on maailman keskipiste.
Nimi, tunnusmerkit ja kuvaus
Benzaitenia kuvataan yleensä naisena, joka pitelee perinteistä japanilaista lyömäsoitinta tai liuttua, erityisesti biwaa (perinteinen nelikielinen lyömä- tai liutunkaltainen soitin). Hänet esitetään usein istumassa lootuksella tai seisomassa vedessä ja joskus hänellä on useampia käsiä tai käärmeitä/lohikäärmeitä hänen jaloissaan tai lähellään. Joissakin esityksissä häneen yhdistetään myös Ugajin (宇賀神) kaltainen olento — käärmeen tai käärmepäisen jumaluuden kuvastoa, mikä korostaa hänen yhteyttään veden ja maaperän voimiin.
Roolit ja symbolit
- Musiikki ja taide: suojelija muusikoille, runoilijoille, taiteilijoille ja oppineille — vastaava asema Sarasvatin intialaisessa perinteessä.
- Puhe ja oppiminen: eloquentia, puhekyky, kirjoittaminen ja oppiminen kuuluvat hänen hallintaansa.
- Vesi ja vauraus: alkuperäisestä vesiyhteydestä syntynyt suojelun rooli vesistöihin, lähteisiin ja saariin liittyvissä pyhäköissä; kanjimerkintöihin liittyvä 'raha/varallisuus' -merkitys on johtanut hänen palvontaansa myös vaurauden ja menestyksen tuojana.
- Käärmeet ja lohikäärmeet: mytologinen yhteys veden olentoihin näkyy monissa legendoissa ja paikallisissa tarinoissa.
Synkretismi shintolaisuudessa ja buddhalaisten pyhäköiden rooli
Benzaitenin palvonta Japanissa on esimerkki hindulaisuuden ja buddhalaisuuden myötävaikutuksesta, ja myöhemmin myös shintolaisista aineksista. Usein hänet liitetään paikallisiin kami-hahmoihin (esim. Ugajin), ja monissa pyhäköissä ja temppeleissä näkyy sekä buddhalaisia että shintolaisia elementtejä. Tämä synkretismi näkyy erityisesti saarilla ja rannoilla sijaitsevissa Benzaiten-pyhätöissä, joissa veden, musiikin ja vaurauden toivotaan tuovan suojaa ja onnea.
Palvonta nykypäivänä
Benzaitenia kunnioitetaan yhä laajalti Japanissa: hänen pyhäkköjään on monissa kaupungeissa ja rannikkoalueilla, ja erityisesti Enoshima on tunnettu Benzaitenin palvontakohde. Ihmiset vierailevat pyhäköissä rukoillakseen luovuutta, opiskelumenestystä, hyvää puhekäsitystä, taiteellista lahjakkuutta, taloudellista onnea ja turvallisuutta vesistöillä. Tarjouksina annetaan usein musiikkiin liittyviä esineitä, kynttilöitä, rahaa tai pienoisesineitä, ja joissain paikoissa järjestetään musiikkiaiheisia seremonioita ja festivaaleja.
Yhteenvetona Benzaiten edustaa monitasoista jumaluutta: alkuperäinen Sarasvatin vesinen ja puhetta luova voima yhdistyy japanilaisessa perinteessä taiteen, vaurauden ja paikallisen legendan elementteihin. Hänen monipuolinen roolinsa tekee hänestä suositun kohteen niin uskonnollisessa kuin kulttuurisessakin kontekstissa.
Benzaitenin patsas
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Saraswati-jumalattaren japanilainen nimi?
V: Saraswati-jumalattaren japanilainen nimi on Benzaiten (弁才天, 弁財天).
Kysymys: Miten Benzaitenin palvonta saapui Japaniin?
V: Benzaitenin palvonta saapui Japaniin pääasiassa Kultaisen valon sutran kiinalaisten käännösten kautta 6-8 vuosisatojen aikana.
K: Mitä hänen sanskritinkielinen nimensä tarkoittaa?
V: Hänen sanskritinkielinen nimensä "Sarasvatî Devî" tarkoittaa "virtaavaa vettä".
K: Miksi Benzaiten liittyy sanoihin, puheeseen ja musiikkiin?
V: Koska hänen sanskritinkielinen nimensä tarkoittaa "virtaavaa vettä", Benzaiten yhdistettiin kaikkeen, mikä virtaa, mukaan lukien sanat, puhe ja musiikki.
K: Miten hänestä tuli ihmisten suojelija Japanissa?
V: Kultaisen valon sutran kautta hänestä tuli Japanin ihmisten suojelija.
K: Miten hän liittyy Japanissa käärmeisiin ja lohikäärmeisiin?
V: Rig-Vedassa (6.61.7) Sarasvati tappoi kolmipäisen käärmeen Vritran, mikä todennäköisesti vaikutti siihen, että hänellä on läheinen yhteys käärmeisiin ja lohikäärmeisiin Japanissa.
K: Missä on hänelle omistettu pyhäkkö?
V: Benzaitenille omistettu pyhäkkö on Enoshiman saarella, joka sijaitsee 50 kilometriä Tokion eteläpuolella Sagamin lahdella.
