Seitsemän onnenjumalaa (Shichi Fukujin) — Japanin mytologia ja perinteet

Seitsemän onnenjumalaa (Shichi Fukujin) — Japanin mytologia ja perinteet: jumalat, Takarabune-aarrelaiva, uudenvuoden rituaalit, taide, onni ja vaurauden symbolit.

Seitsemän onnenjumalaa (七福神, Shichi Fukujin), englanniksi Seven Lucky Gods, tarkoittaa japanilaisen mytologian ja kansanperinteen seitsemää onnenjumalaa. Heidät tunnetaan laajalti Japanissa, ja heidän kuvauksensa esiintyvät usein erilaisissa taideteoksissa, netsuke-kaiverruksissa, talismaanimuodoissa ja uudenvuoden perinteissä.

Kuka kukin on

Jokaisella jumalalla on omat tunnusmerkkinsä ja erityinen alueensa, jolta odotetaan onnea. Perinteinen luettelo on seuraava:

1. Ebisu, kalastajien tai kauppiaiden jumala, joka usein esitetään turskaa tai meriahventa kantavana. Ebisu on ainoa täysin japanilainen hahmo ryhmässä; häneen liitetään kala, ongi (onki) ja iloinen ilme. Hän tuo hyvää kalaonnea, menestystä kaupassa ja suojelua merellä.
2. Daikokuten (Daikoku), vaurauden, kaupankäynnin ja kaupan jumala. Ebisu ja Daikokuten ovat usein pareja, ja ne esitetään kaiverruksina tai naamioina pienten vähittäismyymälöiden seinillä. Daikokutenilla on usein suuri säkki, vasaramainen mallet ja riisin säkkejä — hän symboloi toimeentuloa ja runsautta.
3. Bishamonten, sotureiden jumala. Hänet kuvataan sotisovassa, kantamassa kypärää, keihästä tai pagodaa. Bishamonten on buddhalaisten suojelijoiden joukkoon kuuluva sotajumalaksi tulkittu hahmo ja tuo suojaa, oikeutta ja voittoa.
4. Benzaiten (Benten-sama), tiedon, taiteen ja kauneuden, erityisesti musiikin jumalatar. Benzaiten on usein esitetty soittamassa biwa-lyömäsoitinta; hän on vastine intialaiselle Saraswatille ja tuo onnea opiskeluun, luovaan työhön ja puheelle.
5. Fukurokuju, onnen, vaurauden ja pitkän elämän jumala. Fukurokuju tunnetaan pitkästä otsastaan ja kävelykeppistään; hän yhdistetään usein viisauteen, terveyteen ja pitkäikäisyyteen.
6. Hotei, lihava ja iloinen runsauden ja hyvän terveyden jumala. Hotei on naurava rauhan ja anteliaisuuden hahmo: hänellä on iso säkki, josta hän jakaa lahjoja ja herkkuja, ja hän symboloi tyytyväisyyttä sekä hyvää onnea kotitalouksille.
7. Jurōjin (Gama), pitkän elämän jumala. Jurōjinilla on usein sauva, kirjoitusrulla ja seuralaisena hirvi; häntä pidetään pitkän iän ja henkisen kypsyyden suojelijana.

Alkuperä ja uskonnollinen sekoittuminen

Monet japanilaisten myyttien hahmot ovat peräisin Kiinasta (jotkut heistä ovat saapuneet Kiinaan Intiasta), mukaan lukien kaikki seitsemän onnenjumalaa Ebisua lukuun ottamatta. Tämä heijastaa Japanin uskonnollista synkretismiä: shinto, buddhalaisuus, taolaisuus ja intialainen jumaltarusto ovat sulautuneet paikallisiin uskomuksiin. Esimerkiksi Benzaiten juontaa juurensa intialaiseen jumalattareen Saraswatihin ja Bishamonten buddhalaiseen suojelijaan Vaiśravanaan (Kubera/Kuvera).

Toinen jumala, onnellisuuden jumalatar Kichijōten, on joskus kuvattu yhdessä seitsemän perinteisen jumalan kanssa ja korvannut Jurōjinin alueellisissa versioissa. Paikalliset erot ja historialliset muutokset ovat siis yleisiä; lista ei ole aina pysyvä.

Perinteet, taide ja nykypäivä

Seitsemän jumalaa kuvataan usein heidän laivallaan, Takarabunella (宝船) eli "aarrelaivalla". Perinteen mukaan seitsemän jumalaa saapuu kaupunkiin uutena vuotena ja jakaa fantastisia lahjoja arvoisille ihmisille. Lapset saavat usein uudenvuoden tienoilla punaisia kirjekuoria, joissa on Takarabune ja jotka sisältävät rahalahjoja. Takarabune ja sen matkustajat esitetään usein taiteessa eri paikoissa, museoiden seinistä pehmoisiin karikatyyreihin.

Japanissa on myös suosittuja Shichifukujin-meguri-pyhiinvaelluksia: ihmiset kiertävät seitsemää temppeliä tai pyhäkköä, joista kukin on omistettu yhdelle jumalalle. Tämä ei ole ainoastaan uskonnollinen teko, vaan myös sosiaalinen ja kulttuurinen uudenvuoden perinne, jossa pyritään keräämään hyvää onnea tulevalle vuodelle.

Taiteessa ja esineissä jumalten kuvat näkyvät monissa muodoissa: netsuke-pienoiskuvista puuveistoksiin, kuppeihin, talismaanitemppeleihin, ema-lankuihin ja uudenvuoden kortteihin. Monet pienet yritykset ja kotitaloudet pitävät pienoispatsaita tai kuvia saadakseen menestystä kauppaan ja kotiin.

Miten jumalia käytetään arkisissa rituaaleissa

Uudenvuoden aikaan monet sijoittavat Takarabunen-kuvan tyynynsä alle tai asettavat pienoiskyltin taloonsa toivoen onnea. Temppelivierailuilla ostetaan usein amuletteja (omamori), joissa esiintyy Shichi Fukujin -kuvitusta. Lisäksi on tavallista lahjoittaa pieniä summia ja rukoilla jumalten suojelusta, vauraudesta, terveydestä tai opintomenestyksestä.

Yhteenveto

Seitsemän onnenjumalaa ovat elävä osa japanilaista kansanperinnettä: he yhdistävät eri uskonnollisia vaikutteita ja tarjoavat selkeitä symbolisia rooleja — vauraus, suoja, taide, pitkäikäisyys, ilo ja menestys. Heidän kuvansa ja rituaalinsa elävät sekä perinteisissä että nykyajan muodoissa, ja monet japanilaiset kohtaavat Shichi Fukujin uudenvuoden perinteissä, matkailukohteissa ja populaarikulttuurissa.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Ketkä ovat seitsemän onnen jumalaa?

K: Mikä on netsuke-kaiverrus?

K: Mikä jumala liittyy vaurauteen ja kaupankäyntiin?

K: Kuka on Benzaiten (Benten-sama)?

K: Mitä Kichijōten edustaa?

K: Mitä Takarabune tarkoittaa?

K: Miten lapset saavat lahjoja uudenvuodenpäivänä?

Hae kirjaimella