Wei Jingsheng kiinalainen ihmisoikeusaktivisti vankilatuomiot ja palkinnot
Wei Jingsheng (魏京生, s. 20. toukokuuta 1950 Pekingissä) on kiinalainen ihmisoikeus- ja demokratiaaktivisti. Hän nousi kuuluisuuteen osana 1978–1979 toiminnutta Democracy Wall (demokratiamuurin) liikettä ja oli sen keskeisiä hahmoja. Wei on tunnettu erityisesti esseestään "Viides modernisointi" ("The Fifth Modernization"), jossa hän vaati poliittista demokratiaa ja arvosteli muun muassa Kiinan entistä johtajaa Deng Xiaopingia.
Vankilatuomiot ja vangitseminen
Wein aktiivinen poliittinen toiminta johti toistuviin pidätyksiin ja pitkäaikaiseen vankeuteen. Hän on istunut vankilassa useaan otteeseen, yhteensä yli 18 vuotta. Vankeusaikoihin sisältyi ankaria rangaistuksia poliittisista kannanotoista, useita oikeudenkäyntejä sekä lukuisia protesteja ja nälkä- ja muiden vastalauseiden muotoja vankilassa. Kansainvälinen huomio ja ihmisoikeusjärjestöjen painostus vaikuttivat osaltaan hänen kohtaloonsa.
Palkinnot ja kansainvälinen tunnustus
Wei Jingsheng on saanut useita merkittäviä ihmisoikeus- ja demokratiaa tukevia palkintoja. Hän sai Olof Palme -palkinnon vuonna 1994, Robert F. Kennedyn ihmisoikeuspalkinnon vuonna 1996, Saharov-palkinnon ajatuksenvapaudesta myös vuonna 1996 sekä National Endowment for Democracy -palkinnon vuonna 1997. Lisäksi Wei on ollut useita kertoja ehdolla Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi; hänet on ehdotettu palkinnon saajaksi toistuvasti vuodesta 1993 lähtien.
Jatkuva toiminta ja järjestötyö
Wein toiminta jatkui vankeusaikojen jälkeenkin: hän on ollut muun muassa Overseas Chinese Democracy Coalitionin puheenjohtaja ja Wei Jingsheng -säätiön puheenjohtaja. Kansainvälisen tuen ja neuvottelujen jälkeen Wei päätyi asumaan Yhdysvaltoihin; hän asuu nykyään Washingtonissa ja jatkaa ihmisoikeus- ja demokratia-aktivismia sekä kansainvälistä vaikuttamistyötä.
Wei Jingshengin ura on esimerkki pitkäkestoisesta sitoutumisesta poliittiseen vapautukseen ja ihmisoikeuksiin Kiinassa. Hänen toiminnallaan on ollut merkittävä rooli Kiinan modernin oppositioliikkeen ja kansainvälisen ihmisoikeuskeskustelun historiaan.
Wei Jingsheng vuonna 2013
