Wonder Stories: varhainen yhdysvaltalainen tieteiskirjallisuuslehti (1929–1955)

Wonder Stories (1929–1955) — Hugo Gernsbackin varhainen yhdysvaltalainen tieteiskirjallisuuslehti: julkaisuhistoria, nimet (Air/Science/Thrilling) ja vaikutus scifiin.

Wonder Stories on varhainen yhdysvaltalainen tieteiskirjallisuuslehti, jota julkaistiin useilla eri nimillä vuosina 1929–1955. Lehden perusti ja aluksi omisti Hugo Gernsback sen jälkeen, kun hän oli menettänyt ensimmäisen tieteiskirjallisuuslehtensä Amazing Storiesin hallinnan. Gernsbackin tavoitteena oli yhdistää viihde, tiede ja opetus: lehdissä julkaistiin sekä fiktiota että tietoteoksia ja selityksiä tekniikasta ja keksinnöistä.

Julkaisuhistoria

Alkuvuosina Gernsback julkaisi kaksi rinnakkaista numeroa nimillä Air Wonder Stories ja Science Wonder Stories; nämä yhdistettiin vuonna 1930 yhteiseksi julkaisuksi nimellä Wonder Stories. Lehtimuoto oli tyypillinen pulp—halpa, laajahko ja värikkäästi kuvitettu. Vaikka lehti oli vaikutusvaltainen, se kamppaili taloudellisesti koko 1930-luvun ajan. Vuonna 1936 Gernsback myi julkaisun Ned Pinesille ja tämän kustantamolle Beacon Publicationsille. Pines uudelleenbrändäsi lehden ja se ilmestyi lähes 20 vuotta nimellä Thrilling Wonder Stories. Viimeinen erillinen numero ilmestyi talvella 1955, minkä jälkeen julkaisun nimi yhdistettiin toiseen Pinesin kustantamaan tieteisfiktiolehteen, Startling Storiesiin.

Toimittajat ja linja

Gernsbackin aikana lehden päätoimittajina toimivat muun muassa David Lasser, joka pyrki parantamaan lehden kirjallista tasoa ja tieteellistä tarkkuutta, ja vuoden 1933 puolivälistä lähtien Charles Hornig. Gernsback itse korosti lehden opettavaa tehtävää ja käytti termiä "scientifiction" kuvatakseen yhdistelmää tieteellistä pohdintaa ja seikkailufiktiota.

Kun Ned Pines otti ohjat, lehden tyyli muuttui enemmän seikkailukeskeiseksi ja kaupalliseksi: tarinat korostivat toimintaa, jännitystä ja näyttäviä kansikuvia, mikä vastasi pulpkustantamisen yleistä kehitystä ja lukijoiden makua tuohon aikaan.

Sisältö, tekijät ja kuvitus

• Lehdessä julkaistiin sekä lyhyitä tarinoita että pidempiä kertomuksia ja sarjoja. Lisäksi mukana oli tieteellisiä esseitä, arvosteluja ja lukijakirjeitä.
• Monet aikakauden tunnettujen tieteiskirjailijoiden urat saivat näkyvyyttä pulpeissa; Wonder Stories julkaisi teoksia lukuisilta kirjailijoilta, joiden työt vaikuttivat laajemmin genreen.
• Kuvitus ja kansitaide olivat tärkeä osa lehden vetovoimaa. Useat tunnistettavat pulp-taiteilijat tekivät kannet ja sisäkuvitukset, jotka korostivat lehtien futuristisia ja seikkailullisia teemoja.

Vaikutus ja perintö

Wonder Stories oli merkittävä osa varhaista amerikkalaista tieteiskirjallisuuden kenttää. Gernsbackin aikakauden painotus tieteellisyyteen ja opettavaisuuteen auttoi muovaamaan genren keskustelua ja innosti nuoria lukijoita kiinnostumaan tieteestä ja teknologiasta. Lehden kirjeenvaihto-osastot ja yhteisölliset elementit edistivät myös varhaista science fiction -fanikulttuuria.

Pinesin omistuksessa lehti jatkoi levitessään laajempaan pulpmassaan ja vaikutti siihen, miten seikkailullinen ja populaarinen tieteiskirjallisuus kehittyi 1930–1950-luvuilla. Vaikka aikakauslehtien kultakausi päättyi 1950-luvulla, Wonder Storiesin ja sen seuraajien merkitys genren historiassa säilyy: ne dokumentoivat tieteiskirjallisuuden kaupallista ja esteettistä kehitystä sekä tarjosivat foorumin monille sittemmin merkittäville tekijöille.

Lehden historia on esimerkki siitä, miten tieteiskirjallisuuden muoto ja sisältö reagoivat sekä kustannustoimialan paineisiin että lukijoiden mieltymyksiin — siirtyen 1920–30‑luvun tieteellisesti korostetusta linjasta kohti 1940–50‑lukujen toimintapainotteisempaa pulp-tarinaa.

Hae kirjaimella