WWE Brand Extension: RAW, SmackDown ja ECW — brändijaon historia
Tutki WWE Brand Extensionin historiaa: RAW, SmackDown ja ECW -brändijaon synty, draftit ja vaikutukset supertähdille. Katso koko tarina!
World Wrestling Federation/Entertainment (WWF/E) Brand Extension oli WWE:n vuonna 2002 käyttämä luonnos, jonka tarkoituksena oli jakaa WWE:n supertähdet kahteen tuotemerkkiin, RAW:hen ja SmackDowniin. Vuonna 2006 ECW lisättiin draftiin.
Tausta ja tarkoitus
Brand Extension syntyi vastauksena WWE:n laajentumiseen ja työntekijäpopulaation kasvuun 2000-luvun alussa, erityisesti sen jälkeen kun WWE oli ostanut kilpailijoita. Ajatuksena oli jakaa suurta työvoimaa kahteen (myöhemmin kolmeen) erilliseen tuotemerkkiin, jolloin jokaisella show’lla olisi oma, tunnistettava rosteri, omat juonensa ja omat tähdet. Tavoitteina olivat muun muassa:
- enemmän näyttöaikaa yksittäisille esiintyjille;
- uudistettujen, kilpailevien tarinalinjojen luominen;
- brändikohtaisten liveturneiden ja televisioformaatin selkiyttäminen;
- taloudellisten ja tuotannollisten resurssien tehokkaampi käyttö.
Kuinka brändijao toteutettiin
Jaon ytimessä oli draft-mekanismi, jossa eri show’t valitsivat palkattavia esiintyjiä omille listoilleen. Käytäntö sisälsi:
- erilliset rosterit: RAW ja SmackDown (myöhemmin myös ECW) toimivat itsenäisinä yksikköinä;
- brändikohtaiset mestaruusvyöt: jokaisella brändillä saattoi olla omat mestaruudet tai mestaruuksia saatettiin erottaa brändikohtaisesti;
- oman johdon ja juonenkulun käyttö: yleisön nähtyä eri show’t kehittivät omat tarinansa ja antagonistinsa;
- aluksi brändikohtaiset pay-per-view -tapahtumat, jotta jokainen tuotemerkki sai omat suurensa (käytäntö muuttui myöhemmin).
ECW:n palaaminen ja sen rooli
Vuonna 2006 WWE herätti henkiin ECW-brändin ja ohjelman, joka liitettiin osaksi brändijärjestelmää. ECW toimi kolmantena vaihtoehtona RAW’n ja SmackDownin rinnalla: se tarjosi oman, usein karkeamman ja vaihtoehtoisemman ohjelmointityylin sekä mahdollisuuden nostaa esiin eri tyyppisiä esiintyjiä. ECW:llä oli oma rosterinsa ja omat show-rakenteensa, ja brändi osallistui drafteihin muiden mukana.
Vaikutukset ja pitkäaikaiset seuraukset
- Uudet tähdet saivat enemmän mahdollisuuksia nousta näkyviksi, koska rosterit olivat pienempiä ja kilpailu sisäisestä näkyvyydestä väheni.
- Brändit loivat aidon kilpailuhengen ja mahdollistivat erilaiset kaupalliset ja paikalliset strategiat.
- Toisaalta brändien eriyttäminen saattoi johtaa siihen, ettei kaikkia suuria nimiä nähty yhdessä isoissa tapahtumissa ja että joidenkin näyttelijöiden matkustustarve ja resurssien käyttö lisääntyivät.
Loppuvaiheet, uudelleenkäynnistys ja perintö
Brand Extension -käytäntö muuttui vuosien varrella. ECW-brändi lopetettiin ennen 2010-luvun puoliväliä ja WWE lopetti alkuperäisen brändijaon käytännössä 2011, jolloin show’t alkoivat jälleen hyödyntää yhteistä rosteria laajemmin. Vuonna 2016 WWE palasi kuitenkin virallisesti brändijaon pariin uudella draftilla, jolloin myös RAW ja SmackDown saivat jälleen erilliset rosterinsa ja oman identiteettinsä. Brand Extensionin perintö näkyy yhä siinä, että WWE on oppinut hyödyntämään brändäystä, rosterien hallintaa ja erilaisten show-muotojen käyttöä talenttien kehittämisessä ja kaupallisessa suunnittelussa.
Yhteenveto
WWF/E:n Brand Extension oli merkittävä muutos WWE:n tuotantomallissa: se muokkasi sitä, miten eurot ja esiintyjät organisoitiin, miten tarinat kerrottiin ja miten faneille tarjottiin eri makuja. Alkuperäinen jako RAW’n ja SmackDownin välillä sekä myöhempi ECW:n lisääminen loivat kehikon, jota WWE on muokannut ja hyödyntänyt eri tavoin vuosikymmenten aikana.
Vaikutus
Interbrand-kilpailu
Brändien välinen kilpailu pidettiin mahdollisimman vähäisenä, ja kaikkien brändien supertähdet kilpailivat keskenään vain pay-per-view-tapahtumissa. Vuonna 2003 kaikki pay per view -tapahtumat muuttuivat kuitenkin merkkien yksinoikeudellisiksi, jolloin "neljä suurta" pay per view -tapahtumaa (WrestleMania, SummerSlam, Survivor Series ja Royal Rumble) jäivät ainoiksi merkkien välisiksi tapahtumiksi.
Vuoden 2006 lopusta lähtien, jolloin ohjelmiin pyrittiin lisäämään tähtien vaikutusvaltaa, tuotemerkkien väliset ottelut yleistyivät. Erityisesti MNM ja The Hardys muodostivat uuden kokoonpanon, vaikka joukkuetoverit olivat eri tuotemerkeillä. Merkkienvälisistä otteluista on mainittava myös Bobby Lashley, joka oli mukana tarinassa WWE:n puheenjohtajan Vince McMahonin kanssa. Saturday Night's Main Eventin paluu NBC:lle on myös johtanut brändien välisen vuorovaikutuksen lisääntymiseen.
Maksulliset katselut
WWE:n pelaajaluettelon jakaminen kahteen tuotemerkkiin tarkoitti myös pay-per-view-tarjonnan jakamista, joka alkoi Bad Bloodilla kesäkuussa 2003. Alkuperäisen ajatuksen mukaan "suuret" pay-per-view-tapahtumat tuolloin (Royal Rumble, SummerSlam, Survivor Series ja WrestleMania) olisivat ainoat tapaukset, joissa eri tuotemerkkien painijat olisivat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa, ja jopa näistä neljästä näytöksestä vain Royal Rumble ja WrestleMania olisivat sellaisia, joissa eri tuotemerkkien painijat kilpailisivat toisiaan vastaan. Painijat esiintyivät siis vain 2/3:ssa näytöksistä. Lopulta WWE luopui yhden tuotemerkin maksutapahtumien käytännöstä WrestleMania 23:n jälkeen. December to Dismember ja New Year's Revolution peruttiin ilmoituksen jälkeen.
Mestaruuskilpailut
Aluksi WWE Undisputed Championship ja WWE Women's Championship olivat molempien tuotemerkkien käytettävissä. Muut mestaruudet olivat yksinoikeudella sen tuotemerkin hallussa, johon mestari kuului. Koska useat erikoismestaruudet olivat yhden tuotemerkin yksinoikeus, monet painijat jäivät ilman titteliä, josta taistella.
Tämä ongelma ratkaistiin syyskuussa 2002, kun Undisputed Championshipistä tuli jälleen WWE:n mestaruus ja se siirrettiin SmackDown!:iin, kun taas Eric Bischoff loi raskaan sarjan maailmanmestaruuden RAW:lle. Pian tämän jälkeen SmackDown! loi oman
Raw loi WWE Raw Tag Team Championship -mestaruuden, elvytti Yhdysvaltain mestaruuden, ja siitä tuli Cruiserweight Championship -mestaruuden yksinomainen koti. Samaan aikaan Smackdownista tuli WWE:n alkuperäisen WWE SMACKDOWN TAG TEAM Championshipin, Intercontinental Championshipin ja naisten mestaruuden yksinoikeusbrändi. Lopputuloksena kullakin brändillä oli neljä mestaruutta. Kun ECW herätettiin henkiin vuonna 2006, ECW:n mestaruus perustettiin uudelleen, ja se on kyseisen brändin maailmanmestaruus.
Aiheeseen liittyvät sivut
Etsiä