World Wrestling Federation/Entertainment (WWF/E) Brand Extension oli WWE:n vuonna 2002 käyttämä luonnos, jonka tarkoituksena oli jakaa WWE:n supertähdet kahteen tuotemerkkiin, RAW:hen ja SmackDowniin. Vuonna 2006 ECW lisättiin draftiin.

 

Tausta ja tarkoitus

Brand Extension syntyi vastauksena WWE:n laajentumiseen ja työntekijäpopulaation kasvuun 2000-luvun alussa, erityisesti sen jälkeen kun WWE oli ostanut kilpailijoita. Ajatuksena oli jakaa suurta työvoimaa kahteen (myöhemmin kolmeen) erilliseen tuotemerkkiin, jolloin jokaisella show’lla olisi oma, tunnistettava rosteri, omat juonensa ja omat tähdet. Tavoitteina olivat muun muassa:

  • enemmän näyttöaikaa yksittäisille esiintyjille;
  • uudistettujen, kilpailevien tarinalinjojen luominen;
  • brändikohtaisten liveturneiden ja televisioformaatin selkiyttäminen;
  • taloudellisten ja tuotannollisten resurssien tehokkaampi käyttö.

Kuinka brändijao toteutettiin

Jaon ytimessä oli draft-mekanismi, jossa eri show’t valitsivat palkattavia esiintyjiä omille listoilleen. Käytäntö sisälsi:

  • erilliset rosterit: RAW ja SmackDown (myöhemmin myös ECW) toimivat itsenäisinä yksikköinä;
  • brändikohtaiset mestaruusvyöt: jokaisella brändillä saattoi olla omat mestaruudet tai mestaruuksia saatettiin erottaa brändikohtaisesti;
  • oman johdon ja juonenkulun käyttö: yleisön nähtyä eri show’t kehittivät omat tarinansa ja antagonistinsa;
  • aluksi brändikohtaiset pay-per-view -tapahtumat, jotta jokainen tuotemerkki sai omat suurensa (käytäntö muuttui myöhemmin).

ECW:n palaaminen ja sen rooli

Vuonna 2006 WWE herätti henkiin ECW-brändin ja ohjelman, joka liitettiin osaksi brändijärjestelmää. ECW toimi kolmantena vaihtoehtona RAW’n ja SmackDownin rinnalla: se tarjosi oman, usein karkeamman ja vaihtoehtoisemman ohjelmointityylin sekä mahdollisuuden nostaa esiin eri tyyppisiä esiintyjiä. ECW:llä oli oma rosterinsa ja omat show-rakenteensa, ja brändi osallistui drafteihin muiden mukana.

Vaikutukset ja pitkäaikaiset seuraukset

  • Uudet tähdet saivat enemmän mahdollisuuksia nousta näkyviksi, koska rosterit olivat pienempiä ja kilpailu sisäisestä näkyvyydestä väheni.
  • Brändit loivat aidon kilpailuhengen ja mahdollistivat erilaiset kaupalliset ja paikalliset strategiat.
  • Toisaalta brändien eriyttäminen saattoi johtaa siihen, ettei kaikkia suuria nimiä nähty yhdessä isoissa tapahtumissa ja että joidenkin näyttelijöiden matkustustarve ja resurssien käyttö lisääntyivät.

Loppuvaiheet, uudelleenkäynnistys ja perintö

Brand Extension -käytäntö muuttui vuosien varrella. ECW-brändi lopetettiin ennen 2010-luvun puoliväliä ja WWE lopetti alkuperäisen brändijaon käytännössä 2011, jolloin show’t alkoivat jälleen hyödyntää yhteistä rosteria laajemmin. Vuonna 2016 WWE palasi kuitenkin virallisesti brändijaon pariin uudella draftilla, jolloin myös RAW ja SmackDown saivat jälleen erilliset rosterinsa ja oman identiteettinsä. Brand Extensionin perintö näkyy yhä siinä, että WWE on oppinut hyödyntämään brändäystä, rosterien hallintaa ja erilaisten show-muotojen käyttöä talenttien kehittämisessä ja kaupallisessa suunnittelussa.

Yhteenveto

WWF/E:n Brand Extension oli merkittävä muutos WWE:n tuotantomallissa: se muokkasi sitä, miten eurot ja esiintyjät organisoitiin, miten tarinat kerrottiin ja miten faneille tarjottiin eri makuja. Alkuperäinen jako RAW’n ja SmackDownin välillä sekä myöhempi ECW:n lisääminen loivat kehikon, jota WWE on muokannut ja hyödyntänyt eri tavoin vuosikymmenten aikana.