Wozzeck

Wozzeck on itävaltalaisen säveltäjän Alban Bergin (1885-1935) ooppera. Se on sävelletty vuosina 1914-1922 ja kantaesitetty vuonna 1925.

Berg kirjoitti tämän oopperan ennen sitä aikaa, jolloin hän käytti teoksissaan sarjallisuutta. Hänen opettajansa Schönberg ei ollut vielä kehittänyt kahdentoista äänen järjestelmää. Wozzeckin musiikissa on tonaalista musiikkia Mahlerin perinteen mukaisesti, mutta myös jonkin verran atonaalista musiikkia (musiikkia, joka ei perustu mihinkään sävellajiin) sekä melodioita, jotka perustuvat kokonaiseen ääniasteikkoon. Musiikki kuulosti sävellyshetkellä hyvin modernilta. Berg kirjoittaa myös äänille epätavallisilla tavoilla: joskus niiden on puhuttava ja laulettava puoliksi (tätä kutsutaan Sprechgesangiksi).

Ooppera perustuu saksalaisen näytelmäkirjailijan Georg Büchnerin näytelmään Woyzeck. Woyzeck oli epätavallinen draama, sillä sen sijaan, että se olisi tarina jostakin tärkeästä henkilöstä, kuten kuninkaasta tai jumalasta, se kertoi köyhästä miehestä, joka ei ole kovin älykäs ja jota muut ihmiset kiusaavat ja käyttävät väärin. Kun Berg kirjoitti oopperan lähes sata vuotta myöhemmin, se oli yhä epätavallinen tarina oopperaksi. Oopperoiden sankarit olivat yleensä tärkeitä henkilöitä, kun taas työläisillä oli usein koomiset roolit: he olivat usein palvelijoita. Mutta Wozzeck on yksinkertainen mies, joka ei voi mitään sille, mitä hänelle tapahtuu. Draamassa tätä kutsutaan joskus "antisankariksi".

Georg BüchnerZoom
Georg Büchner

Oopperan tarina

I näytös

Kohtaus 1 (sviitti): Wozzeck työskentelee parturina. Kun hän ajelee kapteenin partaa, kapteeni sanoo Wozzeckille, että hänen mielestään Wozzeck elää huonoa elämää, koska hän on saanut lapsen naisen (Marie) kanssa olematta naimisissa tämän kanssa. Wozzeck sanoo, että hänen on vaikea olla hyvä, koska hän on köyhä. Hän muistuttaa kapteenia siitä, että Jeesus sanoi: "Päästäkää pienet lapset minun luokseni" (Mark. 10:14). Kapteeni on hämmentynyt tästä huomautuksesta.

Kohtaus 2 (Rapsodia ja metsästyslaulu): Wozzeck ja hänen ystävänsä Andres leikkaavat keppiä auringon laskiessa. Wozzeck näkee pelottavia näkyjä: hän näkee auringon vajoavan ja peittävän maailman liekkeihin.

Kohtaus 3 (marssi ja kehtolaulu): Marien huoneen ulkopuolella marssivat sotilaat. Hänen naapurinsa Margret sanoo Marien olevan paha, koska hän flirttailee sotilaiden kanssa. Sitten Wozzeck tulee ja kertoo Marien kokeneista kauheista näyistä.

Kohtaus 4 (Passacaglia): Büchner kirjoitti: "kusta kadulla"). Hän sanoo tekevänsä lääketieteellistä koetta. Wozzeck on niin yksinkertainen, että hän uskoo häntä. Tohtori on iloinen kuullessaan Wozzeckin kauheista näyistä.

Kohtaus 5 (Rondo): Marie ihailee rumpalimajuria huoneensa ulkopuolella. Mies haluaa rakastaa häntä. Ensin Marie kääntää katseensa pois, mutta sitten hän antaa periksi ja he ryntäävät yhdessä ulos.

Toinen näytös

Kohtaus 1 (Sonata-Allegro): Marie käskee lastaan nukkumaan ja ihailee samalla korvakoruja, jotka rumpumestari antoi hänelle. Wozzeck saapuu paikalle. Hän kysyy Marialta, mistä tämä on saanut korvakorut. Tyttö sanoo löytäneensä ne. Wozzeck ei tiedä, pitäisikö häntä uskoa, mutta antaa hänelle rahaa ja lähtee. Marie tietää, että hänen käytöksensä on väärin.

Kohtaus 2 (Fantasia ja fuuga 3 teemasta): Tohtori ryntää kadulla kapteenin ohi, joka kehottaa häntä hidastamaan vauhtia. Tohtori saa kapteenin pelästymään ajattelemalla ikäviä sairauksia, joita tämä voi saada. Kun Wozzeck tulee, häntä kiusataan sanomalla, että Marie rakastaa jotakuta toista.

Kohtaus 3 (Largo): Wozzeck puhuu siitä Marialle. Hän myöntää, että hänellä on poikaystävä. Wozzeck on raivoissaan. Hän on lyömässä naista, mutta nainen pysäyttää hänet sanomalla, ettei edes hänen isänsä ole koskaan uskaltanut lyödä häntä. Hän sanoo: "Parempi veitsi vatsassani kuin sinun kätesi minuun". Tämä antaa Wozzeckille ajatuksen kostosta.

Kohtaus 4 (Scherzo): Wozzeck näkee Marien tanssivan rumpalin kanssa väkijoukossa. Andres kysyy Wozzeckilta, miksi hän istuu yksin. Juoppo pitää saarnan, sitten idiootti menee Wozzeckin luo ja sanoo haistavansa veren.

Kohtaus 5 (Rondo): Wozzeck ei saa unta yöllä kasarmilla. Hän pitää Andresin hereillä. Rumpumestari tulee sisään. Hän on humalassa. Hän saa Wozzeckin sängystä tappelemaan hänen kanssaan.

III näytös

Kohtaus 1 (Keksintö aiheesta): Marie lukee yöllä huoneessaan itselleen Raamattua. Hän haluaa saada anteeksi.

Kohtaus 2 (Keksintö yhdellä nuotilla (B)): Wozzeck ja Marie kävelevät metsässä lammen rannalla. Marie haluaa lähteä, mutta Wozzeck estää häntä. Kuu loistaa kirkkaan punaisena. Wozzeck on päättänyt, että jos hän ei voi saada Marieta, kukaan muukaan ei voi, ja hän puukottaa Marieta.

Kohtaus 3 (Keksintö rytmiin): Ihmiset tanssivat pubissa. Wozzeck astuu sisään, ja nähdessään Margretin hän tanssii tämän kanssa ja vetää tämän syliinsä. Hän loukkaa häntä ja pyytää häntä sitten laulamaan hänelle laulun. Margret laulaa, mutta sitten hän huomaa verta Margretin kädessä ja kyynärpäässä; kaikki alkavat huutaa Margretille, ja Wozzeck ryntää ulos.

Kohtaus 4 (Keksintö 6-ääninen sointu): Wozzeck palaa paikkaan, jossa hän tappoi Marien. Wozzeck ajattelee, että veitsi, jolla hän tappoi Marien, todistaa, että hän on murhaaja. Hän heittää veitsen lampeen. Kun verenpunainen kuu ilmestyy jälleen, hän kävelee lampeen yrittäessään pestä verta ruumiistaan, mutta hukkuu. Kapteeni ja tohtori kuulevat ohi kulkevat Wozzeckin valittavan ja ryntäävät peloissaan pois.

Intermezzo (keksintö avain (d-molli)): Tämä interlude johtaa finaaliin.

Kohtaus 5 (Keksintö kahdeksasosanuotista moto perpetuo, quasi toccata): Seuraavana aamuna joukko lapsia leikkii auringonpaisteessa. Ihmiset kertovat toisilleen, että Marien ruumis on löydetty. Kaikki lapset juoksevat katsomaan. Marien ja Wozzeckin pieni poika on leikkinyt leikkihevosella. Hän pysähtyy ja juoksee muiden lasten perässä lammelle.

Oopperan historia

Berg näki Büchnerin näytelmän Woyzeck vuonna 1914. Se oli ensimmäinen kerta, kun se esitettiin Wienissä. Näytelmää oli mainostettu nimellä Wozzeck, koska ihmiset eivät osanneet lukea Büchnerin käsialaa. Siksi Berg käyttää oopperassaan tätä kirjoitusasua.

Berg tiesi heti, että hän halusi tehdä näytelmästä oopperan. Vuonna 1837 23-vuotiaana kuollut Büchner oli jättänyt näytelmän kesken. Berg otti näytelmästä viisitoista kohtausta ja teki niistä kolminäytöksisen oopperan. Hän sävelsi kuhunkin kohtaukseen tietyn muotoisen musiikin, jotta musiikki kehittyisi hyvin organisoidusti. Hän teki itse muutoksia librettoon.

Vaikka Berg aloitti oopperan työstämisen vuonna 1914, hän palveli armeijassa ensimmäisen maailmansodan aikana, joten hänellä oli aikaa jatkaa oopperan työstämistä vasta vuonna 1917. Hän sai oopperan valmiiksi huhtikuussa 1922. Erich Kleiber johti ensiesityksen Berliinin valtionoopperassa 14. joulukuuta 1925. Oopperasta tuli nopeasti kuuluisa, ja sitä esitettiin kaikissa Euroopan suurissa oopperataloissa. Ooppera oli niin menestyksekäs, että Berg pystyi elämään sillä ansaitsemillaan rahoilla.

Musiikkityyli

Wozzeck oli ensimmäinen suuri ooppera, joka on kirjoitettu 1900-luvun moderniin tyyliin. Suuri osa musiikista on atonaalista (ei missään sävellajissa), joten Berg pystyi käyttämään tätä ilmaisemaan Wozzeckin hulluutta. Joskus musiikki muuttuu tonaalisemmaksi, varsinkin kun tarina kertoo rakkaudesta ja ihmisyydestä. Osa sotilaista kertovasta musiikista perustuu myös kansanlauluihin, joita hän käsittelee omalla erityisellä tavallaan.

Toinen hänen käyttämänsä musiikillinen tekniikka on johtomotiivi, jossa tietyt hahmot tai asiat liittyvät tiettyihin teemoihin tai musiikillisiin ideoihin. Tämä tekniikka voi olla erittäin hyödyllinen, kun halutaan vihjata tiettyihin asioihin. Esimerkiksi rumpalimajurin Marialle antamat korvakorut ovat johtomotiivi. Kun majuri rakastelee Marien kanssa, kuulemme tämän johtomotiivin. Musiikki saa meidät ymmärtämään, että hän ei pakota tyttöä rakastamaan häntä, vaan että tyttö on halukas. Toisessa kohdassa sotilasmusiikki kertoo meille, että Marie ajattelee rumpumajuria.

Toinen johtoajatus on sointu, jonka kuulemme, kun Wozzeck oopperan alussa puhuu "kaltaisistamme köyhistä". Kuultavaa sointua käytetään oopperan muissa osissa, kun hahmot eivät ole tarpeeksi vahvoja muuttamaan elämäntilannettaan.

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymys: Kuka on säveltänyt oopperan Wozzeck?


A: Oopperan Wozzeck on säveltänyt itävaltalainen säveltäjä Alban Berg (1885-1935).

K: Milloin se esitettiin ensimmäisen kerran?


V: Wozzeck esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1925.

K: Minkälaista musiikkia se sisältää?


V: Wozzeckin musiikki sisältää tonaalista musiikkia Mahlerin perinteen mukaisesti sekä jonkin verran atonaalista musiikkia ja kokonaisääniasteikkoon perustuvia melodioita.

K: Miten Berg kirjoitti äänille?


V: Berg kirjoitti äänille epätavallisilla tavoilla ja vaati niitä joskus puhumaan ja laulamaan puoliksi (Sprechgesang).

K: Mihin Wozzeckin tarina perustuu?


V: Ooppera perustuu saksalaisen näytelmäkirjailijan Georg Büchnerin näytelmään Woyzeck.

K: Mikä tekee tästä tarinasta oopperaksi epätavallisen?


V: Tarina on oopperaksi epätavallinen, koska siinä keskitytään köyhään mieheen, joka ei ole kovin älykäs ja jota muut ihmiset kiusaavat ja käyttävät väärin, eikä niinkään tärkeisiin hahmoihin, kuten kuninkaisiin tai jumaliin, joita oopperoissa yleensä nähdään.

K: Minkälainen hahmo tässä tarinassa on?


V: Tässä tarinassa esiintyy niin sanottu antisankari, joka on hahmo, joka ei olosuhteidensa vuoksi voi mitään sille, mitä hänelle tapahtuu.

AlegsaOnline.com - 2020 / 2023 - License CC3