Kolmen keisarin vuosi 1888 – selitys Saksan kolmesta keisarista
Kolmen keisarin vuosi 1888 – Saksaa ravisutti kolme peräkkäistä keisaria; syyt, seuraukset ja muistisääntö "drei Achten, drei Kaiser" Saksan historian käänteissä.
Kolmen keisarin vuosi tai kolmen keisarin vuosi (saksaksi Dreikaiserjahr) tarkoittaa Saksan historiassa vuotta 1888 Saksan keisarikunnan aikana. Vuosi on tärkeä, koska kaksi Saksan keisaria eli keisaria kuoli saman vuoden aikana, mikä tarkoitti sitä, että vuoden aikana hallitsi perättäin kolme eri keisaria. Kolme keisaria, jotka hallitsivat Saksaa tämän vuoden aikana, olivat Vilhelm I, Fredrik III ja Vilhelm II. Saksassa käytetään vielä nykyäänkin muistisääntöä "drei Achten, drei Kaiser" (suomeksi: "kolme kahdeksikkoa, kolme keisaria"), jolla viitataan vuoden 1888 kolmeen kahdeksikkoon numerossa ja siihen, että samana vuonna oli kolme keisaria.
Tapahtumat ja päivämäärät
- Vilhelm I kuoli 9. maaliskuuta 1888. Hän oli Saksan keisarikunnan (Deutsches Kaiserreich) ensimmäinen keisari alusta lähtien vuodesta 1871.
- Fredrik III peri vallan 9. maaliskuuta 1888 mutta kuoli vain noin kolmen kuukauden kuluttua, 15. kesäkuuta 1888. Hänen lyhyt valtakautensa (usein mainitaan "99 päivää") katkesi pitkään jatkuneen sairauden, kurkkusyövän, vuoksi.
- Vilhelm II nousi valtaan 15. kesäkuuta 1888 Fredrikin kuoleman jälkeen ja oli Saksan keisari seuraavat vuosikymmenet, aina abdikaatioonsa vuonna 1918 saakka.
Keisarit lyhyesti
- Vilhelm I (s. 1797) oli Prussian ja myöhemmin Saksan keisari, hänen aikanaan Saksan valtiollinen yhdentyminen toteutui ja keisarikunta syntyi 1871. Hän edusti konservatiivista ja sotilaallista linjaa.
- Fredrik III oli tunnettu liberaaleista ja anglofiilisista näkemyksistään ja oli naimisissa Ison-Britannian kuningattaren Viktorian tyttären, prinssiessan Victorian, kanssa. Hänen ennakolta liberaalien suuntausten oletettiin voivan tuoda muutoksia Saksan politiikkaan, mutta hänen lyhyt valtakautensa esti merkittävät uudistukset.
- Vilhelm II oli nuori ja energinen keisari, jonka hallintotapa, persoonallisuus ja ulkopoliittiset valinnat erosivat edeltäjistään. Hänen kautensa aikana tapahtuneet linjanmuutokset, muun muassa suhteet Bismarckiin ja ulkopolitiikan korostuminen, vaikuttivat Saksan asemaan Euroopassa.
Merkitys ja seuraukset
- Kolmen keisarin vuoden symboliikka liittyy paitsi onnettomaan sattumaan myös vaihtoehtoisen kehityskulun ajatukseen: jos Fredrik III olisi elänyt pidempään, Saksan sisä- ja ulkopolitiikassa olisi voinut olla merkittäviä liberalisoivia muutoksia.
- Vilhelm II:n pitkä kausi vaikutti Saksan politiikkaan eri tavalla kuin vanhemmat keisarit; hänen päätöksensä ja hallintotapansa edesauttoivat keisarikunnan muuttumista entistä itsevaltaisemmaksi ja kansainvälisesti aktiivisemmaksi 1890-luvulla ja 1900-luvun alkuvuosina.
- Historiallisesti Dreikaiserjahr muistetaan paitsi kronologisena kuriositeettina myös käännekohtana, joka osaltaan muokkasi Saksan poliittista kehitystä seuraavien vuosikymmenien aikana.
Keisari Vilhelm I johti Saksaa 18. tammikuuta 1871 - 9. maaliskuuta 1888.

Keisari Fredrik III oli vallassa vain 99 päivää kolmen keisarin vuoden aikana (9. maaliskuuta - 15. kesäkuuta 1888).

Keisari Vilhelm II oli johdossa 15. kesäkuuta 1888 - 9. marraskuuta 1918.
Etsiä