Vuosi 1000 (M): historia, kalenterit ja merkitys

1000 (M) oli gregoriaanisen kalenterin mukaan 10. vuosisadan viimeinen vuosi ja kristillisen ajan 1. vuosituhat, joka päättyi 31. joulukuuta. Tuolloin käytössä olleen juliaanisen kalenterin mukaan vuosi 1000 jKr. oli karkausvuosi, joka alkoi maanantaina. Gregoriaanisen kalenterin mukaan (jota ei vielä tuolloin ollut keksitty) vuosi olisi ollut keskiviikkona alkava tavallinen vuosi.

Se on yksi niistä seitsemästä vuodesta, jolloin on käytetty vain yhtä roomalaista numeroa. Muut seitsemän ovat 1 jKr (I), 5 jKr (V), 10 jKr (X), 50 jKr (L), 100 jKr (C), 500 jKr (D) ja 1000 jKr (M).

Kalenterit, laskentatavat ja vuosituhannen päättyminen

Vuosi 1000 sijoittuu historialliseen aikaan, jolloin eri alueilla käytettiin eri ajanlaskuja ja kalentereita. Euroopassa yleisesti käytössä oli juliaaninen kalenteri, jonka karkausvuosijärjestelmä teki vuodesta 1000 karkausvuoden. Vuosisatoja myöhemmin 1500-luvulla käyttöön otettu gregoriaaninen kalenteri korjasi juliaanisen pieniä virheitä, joten proleptisen (takautuvan) gregoriaanisen laskelman mukaan vuosi 1000 olisi alkanut eri viikonpäivänä eikä ollut karkausvuosi.

Ensimmäisen vuosituhannen päättyminen 31.12.1000 merkitsee teknisesti sitä, että 1.–1000. vuosi kattaa kristillisen ajan ensimmäisen vuosituhannen. Myös populaarikulttuurissa ja myöhemmissä juhlissa 1000-luvun vaihdetta on käsitelty milleniaalisena rajapyykkinä, ja joidenkin lähteiden mukaan siihen liittyi odotuksia ja pelkoja ajanloppuun liittyen – tosin moderni tutkimus korostaa, että tuon ajan ihmisten asenteet vaihtelivat suuresti alueittain.

Poliittinen ja kulttuurinen tausta noin vuonna 1000

Vuoden 1000 tienoilla maailmassa tapahtui monia paikallisesti merkittäviä muutoksia:

  • Skandinaviassa kristinuskon leviäminen oli käynnissä; Norjassa kuningas Olav Tryggvasonin ja tämän seurauksena tapahtuneet muutokset ajoittuivat 900–1000-lukujen vaihteeseen, ja perinteiset teemat kuten taistelut ja kuninkuuksien vaihtumiset olivat yleisiä.
  • Viikinkien tutkimusmatkat ulottuivat lähelle Pohjois-Amerikkaa: Leif Eriksonin ja muiden tutkimusten mukaan viikingit vierailivat Vinland-nimisellä alueella noin vuosisadan vaihteessa.
  • Keski-Euroopassa Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan vaikutus oli vahva; keisari Otto III:n toimet 900-luvun lopulla ja 1000-luvun alussa liittyivät kirkon ja valtakunnan suhteisiin ja antiikin perinnön arvostukseen.
  • Itä-Euroopassa Kievan Venäjä oli vakiinnuttanut asemansa, ja kristinusko oli vakiintunut useimmilla alueilla 900-luvun lopulta lähtien.
  • Kauempana idässä, esimerkiksi Kiinassa ja muslimimaailmassa, hallitsijat ja dynastiat jatkoivat hallintoaan ja kulttuurista kehitystä; alueelliset konfliktit, talous ja kauppa muovasivat elämää paikallisesti.

On syytä huomata, että historialliset lähteet ovat usein paikallisia tai katteettomia, joten vuoteen 1000 liitetyt kertomukset perustuvat eri alueiden kronikoihin ja arkeologiseen näyttöön.

Taloudellinen ja yhteiskunnallinen tila

1000-luvun alussa Euroopassa näkyi merkkejä kasvusta: maataloustuotannon tehostuminen, keskiaikaisten kaupunkien alkukehitys ja kaupan lisääntyminen. Samanaikaisesti suurin osa väestöstä eli maaseudulla feodaalisten suhteiden piirissä. Arviot maailman väestöstä tuona aikana vaihtelevat, mutta useimmat tutkimukset asettavat luvut satojen miljoonien tuntumaan; tarkat luvut ovat kuitenkin epävarmoja.

Merkitys ja perintö

Vuosi 1000 toimii usein symbolisena rajapyykkinä historiassa: se on yksi luonnollisista pisteistä, joilla tutkijat ja yleisö hahmottavat pitkäaikaista muutosta keskiajalla. Se ei kuitenkaan edustanut yhtäkkistä murrosta kaikkialla — muutokset tapahtuivat eri tahdissa ja eri muodoissa eri maakunnissa. Vuosisadan vaihteen tapahtumat, kuten uskonnollinen muutos, kaupan kasvu ja keskushallinnon kehitys, loivat kuitenkin pohjaa myöhemmälle eurooppalaiselle ja globaalille kehitykselle.

Huom. Tekstissä käytetty merkintä "jKr." tarkoittaa "jälkeen Kristuksen syntymän" (lat. Anno Domini) ja sopii yleiseen historiankirjoitukseen. Tarkemmat tapahtumien päivämäärät ja niiden tulkinnat voivat vaihdella lähteestä riippuen.

Tapahtumat

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä vuosi oli 1000 (M) gregoriaanisessa kalenterissa?


V: 1000 (M) oli 10. vuosisadan viimeinen vuosi ja kristillisen ajan 1. vuosituhannen viimeinen vuosi, joka päättyi 31. joulukuuta.

Q: Oliko vuosi 1000 jKr. karkausvuosi juliaanisen kalenterin mukaan?


V: Kyllä, tuolloin käytössä olleen Juliaanisen kalenterin mukaan vuosi 1000 jKr. oli karkausvuosi.

K: Minä päivänä vuosi 1000 jKr. alkoi?


V: Juliaanisen kalenterin mukaan vuosi 1000 jKr. alkoi maanantaina.

K: Missä kalenterissa vuosi 1000 jKr. olisi ollut tavallinen vuosi?


V: Gregoriaanisen kalenterin (jota ei ollut vielä keksitty tuolloin) mukaan vuosi olisi ollut keskiviikkona alkava tavallinen vuosi.

K: Kuinka monta roomalaista numeroa käytettiin edustamaan vuotta 1000 (M)?


V: Vain yhtä roomalaista numeroa, "M", käytettiin edustamaan 1000:ta.

K: Nimeä kuusi muuta vuotta, joissa käytetään vain yhtä roomalaista numeroa.
V: Kuusi muuta vuotta, joissa käytetään vain yhtä roomalaista numeroa, ovat: 1 jKr (I), 5 jKr (V), 10 jKr (X), 50 jKr (L), 100 jKr (C) ja 500 jKr (D).

Kysymys: Mikä on ainutlaatuista niissä vuosiluvuissa, joissa käytetään vain yhtä roomalaista numeroa?


V: Vuosissa, joissa käytetään vain yhtä roomalaista numeroa, on ainutlaatuista se, että vuoden viimeinen numero näyttää olevan 5:n kerrannainen.

AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3