Zhou-dynastia: Kiinan muinainen dynastia, taivaan mandaatti ja filosofia
Zhou-dynastia: Kiinan vallan alku, taivaanmandaatti, laajentuminen ja filosofian synty — Konfutse, Laozi ja muut koulukunnat muovasivat muinaisen Kiinan ajattelun.
Zhou-dynastia kukisti Shang-dynastian noin vuonna 1046 eaa. ja perusti valta-asemansa Länsi-Kiinaan. Vallan keskus siirtyi länteen, lähelle nykyistä Xi'ania, Wei-joen laaksoon, kauemmas Keltaisesta joesta ja Shangin vanhoista keskuksista. Zhou-dynastia esitteli myös poliittisen oikeutuksen käsitteen, joka myöhemmin tunnettiin laajalti koko Kiinassa.
Taivaan mandaatti ja valta
Zhouien ajattelussa hallitsijan oikeus hallita perustui taivaanmandaattiin. Tämä oppi korosti, että hallitsijan valta ei ollut ikuisesti annettu vaan riippui hänen hyvyydestään ja hallintonsa oikeudenmukaisuudesta: jos hallitsija toimi huonosti, mandaatti oli menetettävissä ja kansa tai kapina saattoi saada oikeutuksen. Taivaan mandaatti tarjosi välineen vallanlegitimoinnille mutta myös selityksen dynastioiden vaihtumiselle historiassa.
Politiikka ja yhteiskunta
Zhou-dynastia jakautuu yleensä kahteen pääkauteen: Länsi-Zhou (n. 1046–771 eaa.) ja Itä-Zhou (n. 770–256 eaa.). Itä-Zhou jakautuu edelleen Spring and Autumn -kauteen ja Warring States -kauteen, jolloin keskushallinto heikkeni ja alueelliset feodaalitahot vahvistuivat. Zhouien ajoilta juontaa myös feodaalinen fengjian-järjestelmä, jossa maata jaettiin paikallisille aatelisille hallintaa ja verotusta varten. Ajan myötä tämä järjestelmä hajosi, mikä johti kilpailevien valtojen syntyyn.
Zhouien laajentumisen myötä tapahtuivat myös suuret väestönsiirtymät: ihmiset muuttivat uusia alueita viljelemään ja asuttamaan. Talonpoikien ja kaupunkien välinen eriytyminen, maanviljelyn tehostuminen ja kaupan kasvu muovasivat yhteiskuntaa. Myöhemmällä ajanjaksolla rautatekniikan käyttöönotto ja sotilaallinen uudistuminen muuttivat sodankäynnin ja valtionrakenteiden ehtoja.
Kulttuuri ja tiede
Zhouien aikaan kehittyivät monet klassisen kiinalaisen kulttuurin perustat: rituaaliperinteet, bronzivalu, kirjoitustaito ja kirjallisuus. Tuolta ajalta ovat peräisin runokokoelma Shijing ja osia varhaisista hallinnollisista teksteistä, jotka myöhemmin koottiin klassikoiksi. Myös historian kirjoittamisen juuret ja byrokraattiset käytännöt muotoutuivat vähitellen Zhouin aikana.
Filosofia ja ajattelun kukoistus
Zhou-dynastian hajautuminen loi voimakkaan älyllisen kilpailun, joka tunnetaan nimellä 'sataan koulukuntaa' -aika. Tältä ajalta kehittyivät klassisen kiinalaisen filosofian tärkeimmät suuntaukset. Suurimpia ajattelijoita olivat Kong Fuzi (lat. Konfutse), joka perusti konfutselaisuuden ja korosti moraalista kasvatusta, perheitä ja sosiaalista harmoniaa, sekä Laozi, joka liitetään usein daolaisuuden alkuajatukseen ja ajatussuuntiin, jotka korostivat luonnollisuutta ja vaatimattomuutta.
Muita merkittäviä ajattelijoita ja koulukuntia olivat Mozi (latinaksi Micius), joka perusti mohilaisuuden ja vastusti ystävien suosimista oikeudenmukaisuuden nimissä; Mengzi (latinaksi Mencius), merkittävä konfutselainen, joka laajensi Kong Fuzin oppeja ja korosti ihmisluonnon hyvyyttä; sekä Shang Yang ja Han Feizi, joiden ajatukset edistivät muinaisen kiinalaisen legalismin kehitystä — legalismi oli Qin-dynastian keskeinen ideologia. Myös Xunzi oli tärkeä ajattelija, joka tarjosi oman tulkintansa ihmisen luonteesta ja sosiaalisesta järjestyksestä.
Perintö
Zhou-dynastian vaikutus näkyy koko Kiinan myöhemmässä historiassa: perintöä ovat poliittiset käsitteet kuten taivaan mandaatti, klassinen kirjallisuus ja monet hallinnolliset muodot sekä filosofiset koulukunnat, jotka muovasivat Kiinan ajattelua vuosituhansien ajan. Vaikka Zhouin poliittinen yhtenäisyys hajosi, sen kulttuurinen ja älyllinen perintö säilyi ja vaikutti voimakkaasti seuraaviin dynastioihin.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Milloin Zhou-dynastia korvasi Shang-dynastian?
V: Zhou-dynastia korvasi Shang-dynastian vuonna 1046 eaa.
K: Mitä Zhou-dynastian kuninkaat tekivät?
V: Zhou-dynastian kuninkaat tekivät valtakunnasta paljon suuremman.
K: Minne Zhou-hallitsijat siirsivät pääkaupungin?
V: Zhou-hallitsijat siirsivät pääkaupungin Henanista paikkaan lähellä nykyistä Xi'ania, lähellä Keltaista jokea.
K: Minkä teorian Zhou-dynastia toi mukanaan?
V: Zhou-dynastia toi mukanaan teorian taivaan mandaatista.
K: Mitä taivaan mandaatin teoriaan sisältyi?
V: Taivaan mandaatin teoria sanoi, että se, että hallitsijat olivat vallassa, todisti, että jumalat halusivat heidän olevan vallassa.
K: Ketkä olivat suurimmat kiinalaiset filosofit Zhou-dynastian aikana?
V: Zhou-dynastian ajan suurimmat kiinalaiset filosofit olivat Konfutse ja Laozi.
K: Mitä muita filosofeja ja koulukuntia Zhou-dynastian aikana oli?
V: Muita Zhou-dynastian aikaisia filosofeja, teoreetikkoja ja koulukuntia olivat Mozi, Mencius, Shang Yang ja Han Feizi sekä Xunzi.
Etsiä