Jemenin sisällissota 2015–: tausta, osapuolet ja humanitaarinen kriisi

Jemenin sisällissota on jatkuva ja monisyinen konflikti, joka kärjistyi vuonna 2015 Abdrabbuh Mansur Hadin johtaman Jemenin hallituksen ja huthiliikkeen välillä sekä niiden tukijoiden ja liittolaisten väliseksi sodaksi. Molemmat osapuolet väittävät edustavansa Jemenin virallista hallintoa; pääkaupunkia Sanaʽaa hallitsevat huthijoukot, jotka alun perin liittoutuivat entiselle presidentille Ali Abdullah Salehille uskollisten joukkojen kanssa. Hadille uskolliset joukot sijoittautuivat pääosin eteläiseen Adeniin. Konfliktissa on lisäksi aktiivisia jihadistiryhmiä, kuten Irakin ja Levantin islamilainen valtio (ISIS) ja Al-Qaida Arabian niemimaalla (AQAP), jotka ovat toteuttaneet iskuja ja hallinneet alueita Jemenin sisämaassa ja rannikolla.

Tausta ja osapuolet

Huthiliike (tunnetaan myös nimellä Ansar Allah) on zaiidi‑syrialainen suuntaus pohjoisesta Jemeniestä, joka nousi poliittiseksi ja aseistetuksi liikkeeksi 2000‑luvulla protestina korruptiota, marginalisaatiota ja Saudi‑Arabian vaikutusvaltaa vastaan. Vuoden 2011 arabikevään jälkeen Jemen ajautui poliittiseen kriisiin, jonka seurauksena presidentti Saleh luopui vallasta. Vuoden 2014–2015 kuluessa huthit valtasivat Sanaʽanin ja laajensivat kontrolliaan, mistä seurasi vuonna 2015 avautunut laajempi sodan vaihe. Muita tärkeitä toimijoita ovat etelän separatistiryhmät (mm. Southern Transitional Council, STC) sekä laajat paikalliset heimojoukot ja entiset hallituksen osat.

Sotatoimet ja ulkopuolinen vaikutus

Huthien eteneminen johti siihen, että entinen hallitusjohto pakeni maan etelään ja kansainvälinen uusi koalitio, jota johti Saudi‑Arabia ja johon kuului useita Persianlahden maita, käynnisti maaliskuussa 2015 ilmaiskuja ja merisaartoja tukeakseen Hadia ja estääkseen huthien laajempaa vallanottoa. YK:n ja muiden lähteiden mukaan sodan alkuvaiheissa sekä sen jälkeen on tehty useita siviilejä koskettaneita ilmaiskuja ja maataisteluita. Yhdysvallat on tarjonnut koalitiolle tiedustelu‑ ja logistista tukea, ja sen ase‑ ja polttoaineavustus koalitiolle on herättänyt laajaa kansainvälistä arvostelua; Yhdysvaltain tuki oli poliittisesti kiistanalainen myös kongressissa ja vuoden 2019 senaattipäätöslauselmassakin.

Vuoden 2017 lopulla entinen liittolainen ja aiempi pitkäaikainen presidentti Ali Abdullah Saleh kääntyi osin huthien suuntaan mutta riita johti hänen kuolemaansa joulukuussa 2017, minkä jälkeen huthien ja Saleh-ryhmän välinen dynamiikka muuttui merkittävästi. Iranin asemaa alueellisena tukijana on usein nostettu esiin Houthien takana olevana ulkomaisena vaikuttajana; konfliktiin onkin mielletty osittain iranilais‑saudivaikutusten valtataisteluna Persianlahdella.

Humanitaarinen kriisi

Konfliktin seuraukset ovat olleet tuhoisat siviiliväestölle. YK:n ja muiden arvioiden mukaan suoria sotatoimien aiheuttamia kuolemia on ollut kymmeniätuhansia, ja epäsuorat kuolemat (nälkä, sairaudet, terveydenhuollon romahtaminen) ovat lisänneet kuolleisuutta merkittävästi. Esimerkiksi vuoden 2016–2018 kolera‑epidemia levitti tautia yli miljoonalle epäillylle tartunnalle, ja laajat alueet kärsivät perusterveydenhuollon ja rokotusohjelmien romahtamisesta.

Jemen on vahvasti riippuvainen tuonnista — arviolta yli 80–90 prosenttia elintarvikkeesta täytyi tuoda ennen sotaa — ja merisaarto sekä satamien ajoittaiset sulkemiset vaikeuttivat ruoka‑ ja polttoainetoimituksia. YK:n varoitukset nälänhädästä ovat toistuvia; vuonna 2018 YK totesi, että miljoonat jemeniläiset ovat vaarassa joutua laajamittaiseen nälänhätään. Seurauksena on laaja‑alainen aliravitsemus, erityisesti lasten keskuudessa, sekä lisääntyneet kuolemat sairauksien vuoksi.

Miljoonat ihmiset ovat menettäneet kotinsa; arviolta yli 4 miljoonaa on ollut sisäisesti paenneita ja kymmeniä tuhansia pakolaisina lähialueilla. Terveydenhuolto‑ ja koulutusjärjestelmät ovat osittain romahtaneet: suurin osa sairaaloista ja kouluista on kärsinyt vaurioista, henkilökunnan puutteesta tai sulkemisesta.

Kansainvälinen oikeus, aseiden myynti ja syytökset

Useat kansainväliset järjestöt ja tutkimukset ovat syyttäneet sekä Saudi‑johtoisia voimia että huthijoukkoja siviilikohteiden tahattomista tai tahallisista hyökkäyksistä ja ihmisoikeusrikkomuksista. Raportoidut tapaukset sisältävät ilmaiskuja markkinoihin, sairaaloihin ja kouluihin sekä merisaartoihin ja satamien estämiseen liittyviä seurauksia. Myös lasten käyttämisestä taistelijoina ja joukkojen aseista raportoidaan.

Ase‑ ja huoltotoimitukset koalitiolle, erityisesti länsimaista, ovat herättäneet lakiteknisiä ja poliittisia kiistoja. Esimerkiksi Yhdysvaltain kongressissa ja Euroopassa käytiin keskustelua tukitoimien lopettamisesta tai rajoittamisesta, ja osa myynneistä on joutunut oikeudellisen ja poliittisen arvioinnin kohteeksi.

Rauhanponnistukset ja nykytilanne

Yhdistyneiden kansakuntien välityksellä on käyty useita neuvottelukierroksia (mm. Kuwait, Sveitsi, Ruotsi), ja vuonna 2018 Tukholmassa sovittu Hodeidan tulitaukosopimus sisälsi sitoumuksia satamien toiminnan turvaamisesta ja vankien vaihdosta. Toteutus on kuitenkin ollut epätasaista ja tulitaukosopimukset ovat usein olleet heikkoja ja paikallisia. Rauhanneuvottelut ovat jatkuvasti vaikeutuneet osapuolten hajanaisuuden, valtataistelujen ja alueellisten intressien vuoksi.

Poliittinen ja sotilaallinen tilanne on muuttunut kausittain: ajoittaisia vihamielisyyksien eskalointeja ja aselepoja on nähty, mutta pysyvää rauhaa ei ole saavutettu. Vuoden 2021 jälkeen Yhdysvaltain ulkopoliittinen linja muuttui, kun uusi hallinto ilmoitti lopettavansa suoralle sotilaalliselle taholle kohdistuvan tukensa hyökkäävissä operaatioissa ja käynnisti uudelleenarvioinnin asemyynneistä, mutta konflikti jatkui käytännössä monilla rintamilla. Tilanne on edelleen monimutkainen ja humanitaarinen tarve on laaja; kotiutuminen ja jälleenrakentaminen vaatisivat laajaa kansainvälistä sitoutumista ja pitkäaikaista rauhansopimusta.

Yhteenveto

Jemenin sota on kehittynyt paikallisesta vallankamppailusta laajemmaksi humanitaariseksi katastrofiksi, jossa alueelliset ja kansainväliset intressit kietoutuvat yhteen. Sodan vaikutukset näkyvät laajasti yhteiskunnassa: tuhansia kuolleita, miljoonia paenneita, terveydenhuollon ja koulutuksen romahdus sekä jatkuva nälänhädän uhka. Ratkaisu edellyttää sekä aseellisten toimien lopettamista että humanitaaristen kuljetusten turvaamista, poliittisia kompromisseja eri osapuolten välillä ja kansainvälistä tukea jälleenrakennukseen.

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mikä on Jemenin sisällissota?

K: Milloin Jemenin sisällissota alkoi?

K: Ketkä ovat sodan kaksi tärkeintä ryhmittymää?

K: Onko konfliktissa mukana muita osapuolia?

K: Mikä on Abdrabbuh Mansur Hadin rooli tässä sodassa?

K: Miten tämä konflikti on vaikuttanut koko Jemeniin?

Hae kirjaimella