Betsaida – apostolien kotikaupunki Galilean merellä ja Jeesuksen ihmeteot

Betsaida oli muinainen kaupunki Galilean meren (Genesaretinjärven) pohjois–koillisrannalla, Jordanjoen suiston tuntumassa. Nimi tulkitaan usein aramean sanoista “beit ṣayda”, “kalastuksen talo”, mikä sopii alueen kalastuselinkeinoon. Kaupunki tunnetaan kristillisessä perinteessä erityisesti apostolien kotipaikkana sekä Jeesuksen ihmetekojen näyttämönä.

Sijainti ja ympäristö

Historialliset lähteet sijoittavat Betsaidan Jordanjoen suistovyöhykkeelle, missä joki laskee Galilean mereen. Alueen rantaviiva ja vesistöt ovat muuttuneet vuosituhansien aikana jokisedimentaation, maanjäristysten ja vedenpinnan vaihteluiden takia, mikä on vaikeuttanut tarkan sijainnin osoittamista. Antiikin maantieteen mukaan Betsaida kuului Gaulaniitikseen, ja se sijaitsi lähellä tärkeitä kalastus- ja kauppareittejä.

Betsaida Uudessa testamentissa

Johanneksen evankeliumin ensimmäisen luvun mukaan apostolit Pietari, Andreas ja Filippus olivat kotoisin sieltä. Markuksen evankeliumin 8 luvussa kerrotaan, että Jeesus paransi siellä sokean miehen. Luukkaan evankeliumin yhdeksännessä luvussa kerrotaan, että Jeesus ruokki 5000 ihmistä käyttämällä vain viittä leipää ja kahta kalaa.

• Apostolien kotipaikka: Joh. 1:44 kertoo Filippuksen olleen “kotoisin Betsaidasta, Andreaksen ja Pietarin kaupungista”. Traditio yhdistää näin kaupungin varhaisen kristinuskon keskeisiin hahmoihin.
• Sokean parantaminen: Mark. 8:22–26 kuvaa ainutlaatuisen, kaksivaiheisen parantamisihmeen juuri Betsaidassa.
• Viiden tuhannen ruokkiminen: Luuk. 9:10–17 sijoittaa suuren ruokkimisihmeen Betsaidan läheisyyteen.
• Nuhtelut epäuskolle: Matteus 11:21 ja Luukas 10:13 mainitsevat Betsaidan (yhdessä Korasiinin ja Kapernaumin kanssa) kaupunkina, jota Jeesus nuhtelee siitä, ettei se katunut nähtyjen ihmeiden jälkeen.

Historiallinen tausta

Juutalais-roomalainen historioitsija Josefus mainitsee, että neljännesruhtinas Filippos (Herodes Suuren poika) korotti Betsaidan kylästä kaupungin asemaan 1. vuosisadalla ja antoi sille nimen Julias keisarillisen Julia Augustan kunniaksi. Tästä syystä lähteissä esiintyy myös nimi Betsaida Julias. Kaupungin asema hallinnollisena keskuksena ja sen sijainti kalastusalueiden äärellä tekivät siitä merkittävän sekä taloudellisesti että liikenteellisesti.

Arkeologia ja paikannuskiista

Nykyaikaiset arkeologit eivät ole yksimielisiä siitä, missä Betsaida tarkalleen sijaitsi. Kiista keskittyy erityisesti kahden ehdokkaan välille:

• et-Tell: Mäkialue noin 1,5–2 kilometriä nykyisestä rantaviivasta. Kaivauksissa on löytynyt laajoja rautakautisia linnoitteita, kaupunkitaso mahdollisesti liitettävissä Geshurin kuningaskuntaan (10.–8. vuosisata eaa.), sekä hellenistis-roomalaiskautisia kerroksia. Kannattajat selittävät etäisyyden merestä muinaisen laguunin ja jokisuiston maankohoamisen sekä rantaviivan siirtymien avulla.
• el-Araj: Jordanjoen suun tuntumassa, aivan muinaisen rantaviivan äärellä. Sieltä on raportoitu roomalaiskautisia rakennusjäänteitä, kuten kylpylän raunioita, sekä varhaisbysanttilaisen kirkon jäännöksiä ja kalastuselinkeinoon viittaavaa esineistöä. Löydöt sopivat 1. vuosisadan asutukseen ja myöhempään pyhiinvaellusperinteeseen.

Tutkimus jatkuu molemmilla kohteilla, ja uudet keramiikka-, kolikko- sekä luonnontieteelliset ajoitukset täsmentävät ajoituksia ja ympäristöolosuhteita. Yleinen näkemys on, että Betsaidan tarkan sijainnin varmentaminen edellyttää yhä lisälöytöjä ja eri menetelmien yhteensovittamista.

Elämä ja merkitys muinaisuudessa

Betsaida oli kalastajien ja käsityöläisten asuinpaikka, josta oli helppo pääsy sekä järvelle että jokireiteille. Kalastus (verkot, koukut, painot), pienimuotoinen maatalous ja kauppa olivat elinkeinon perusta. Roomalaiskaudella kaupungilla oli hallinnollista merkitystä, ja bysanttilaisella ajalla paikan kristillinen perintö teki siitä pyhiinvaelluskohteen, mistä kirkolliset jäännökset ja pyhiinvaeltajien kertomukset viestivät.

Betsaida nykyään

Alueella on useita arkeologisia kaivausalueita ja luonnonsuojelukohteita, ja se on suosittu käyntikohde Galilean järven pohjoisrannalla liikkuville. Maaston luonne – jokisuiston kanavat, linturikas kosteikko ja muinainen rantaniitty – auttaa hahmottamaan, miksi Betsaida oli luonteva kalastuskaupunki ja miten ympäristön muutokset ovat peittäneet osan sen historiasta.

Vaikka tutkimus ei ole vielä tuottanut kaikilta osin kiistatonta tunnistusta, Betsaida säilyy Uuden testamentin kertomusten ja varhaiskristillisen historian kannalta poikkeuksellisen tärkeänä paikkana, jossa yhdistyvät luonnonympäristö, historialliset lähteet ja arkeologiset löydöt.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on Bethsaida?

K: Keitä merkittäviä Betsaidasta kotoisin olevia henkilöitä mainitaan Raamatussa?

K: Minkä ihmeen Jeesus teki Betsaidassa Markuksen evankeliumin mukaan?

K: Mitä tapahtui Betsaidassa Luukkaan evankeliumin yhdeksännen luvun mukaan?

K: Ovatko nykyaikaiset arkeologit vahvistaneet Betsaidan sijainnin?

K: Onko Betsaidassa vielä nykyäänkin asutusta?

K: Miten Betsaida liittyy Galilean mereen?

Hae kirjaimella