Zhejiangopterus – liitukauden pterosauri Kiinasta: kuvaus ja ominaisuudet
Zhejiangopterus — liitukauden pterosauri Kiinasta: kattava kuvaus, koko, rakenne ja ominaisuudet. Tutustu fossiileihin, siipiväliin ja ainutlaatuisiin piirteisiin.
Zhejiangopterus on lentolisko, joka löydettiin Kiinasta. Se eli liitukauden lopulla (Campanian–Maastrichtian -vaiheissa) ja edustaa suurikokoista, hampaattomakärkistä pterosauriryhmää.
Kuvaus
Aikuisia yksilöitä on löydetty ainakin kuusi, joten lajin anatomia tunnetaan poikkeuksellisen hyvin pterosaurien mittakaavassa. Zhejiangopterus oli kohtalaisen suuri lentolisko. Sen siipien kärkiväliksi arvioitiin aluksi viisi metriä (16,4 jalkaa), mutta myöhemmissä mittauksissa arvion on pienennetty noin 3,5 metriin (11 jalkaan). Tämä tekee siitä keskisuuruisen azhdarchidien joukossa.
Pään ja kaulan rakenne: kallo oli pitkä, matala ja täydellisen kaareva; siinä ei ollut näkyvää köliä tai harjannetta, joita joidenkin sukulaisten kallossa esiintyy. Nokka oli pitkä, ohut ja teräväpiikkinen ja täysin hampaattomana sopeutui erilaisiin ravinnonhankintatapoihin. Kaularangan nikamat olivat pitkänomaisia, mikä viittaa suhteellisesti pitkään kaulaan — tyypillinen piirre azhdarchideilla.
Runkorakenne ja raajat: kuusi ensimmäistä selkänikamaa oli sulautunut yhteen, mikä vahvisti rintakehää siipien tuottamia voimia vastaan. Useita vatsan kylkiluupareja (gastralia) oli säilynyt, mikä auttaa luomaan kokonaiskuvaa rungon tukirakenteesta. Sen sääriluu (tibia) oli noin puolet käsivarren luun (humerus) pituudesta; sääriluu on kuvattu vahvaksi mutta sirommaksi verrattuna käsivarren jykevämpään luustoon. Siivet olivat lyhyet mutta vankat, mikä kertoo voimakkaista eturaajoista ja ilmeisestä lentokyvystä.
Luokittelu ja sukulaisuudet
Zhejiangopterus sijoitetaan yleensä azhdarchidiin, eli siihen ryhmään pterosauruksia, johon kuuluvat muun muassa suurikokoiset, pitkänkaulaiset lajit. Azhdarchidit tunnetaan kapeista, hampaattomista nokista ja usein maaeläimiä muistuttavasta ravinnonhankintatavasta.
Elintapa ja ekologia
Vaikka suora käyttäytymistieto puuttuu, anatomisten piirteiden perusteella Zhejiangopterus on todennäköisesti toiminut osittain maalla saalistavana tai haahontuneena petona, joka nappasi pieniä eläimiä, äyriäisiä tai muuta saatavilla olevaa ravintoa. Hampaattomuus ja pitkähkö nokka sopivat myös pehmeämpien ruokien käsittelyyn. Lyhyet mutta vankat siivet ja vahva eturaaja viittaavat siihen, että laji pystyi tehokkaaseen lentoonlähtöön ja sekä aktiiviseen siipilyönnillä tapahtuvalle lentämiselle että liitämiselle.
Löydöt ja merkitys
Useiden aikuisten yksilöiden löytyminen Kiinasta tekee Zhejiangopterusista tärkeän lajin itäaasialaisen pterosauridiversiteetin tutkimuksessa. Se täydentää kuvaa azhdarchidien morfologisesta vaihtelusta ja siitä, miten nämä eläimet sopeutuivat eri ekosysteemeihin liitukauden lopun maapallolla. Löydöt auttavat myös selvittämään pterosaurusten koko- ja elintapakontrollia ennen ryhmän sukupuuttoa.
Tärkeimmät tuntomerkit kootusti:
- Harmaankaareva, kapea ja täysin hampaattomaksi kehittynyt kallo
- Arvioitu siipien kärkiväli nykytulkinta mukaan noin 3,5 m
- Pitkänomaiset kaulanikamat
- Kuusi ensimmäistä selkänikamaa sulautuneena tukemaan rintakehää
- Sääriluun pituus noin puolet käsivarren luusta; lyhyet mutta vankat siivet
Yhteenvetona Zhejiangopterus edustaa hyvin säilyneenä ja tutkimuksellisesti arvokkaana esimerkkinä azhdarchid-pterosauruksista, joiden anatomia ja mahdollinen käyttäytyminen antavat tärkeää tietoa liitukauden loppupuolen lentoliskojen elämästä Aasiassa.
Etsiä