Kiina (yksinkertaistettu kiina: 中国; perinteinen kiina: 中國 Pinyin: Zhōngguó) on kulttuurialue, muinainen sivilisaatio ja kansakunta Itä-Aasiassa. Virallinen nimi on Kiinan kansantasavalta.
Kiinan viimeisen sisällissodan (1927-1949) tuloksena on nykyään kaksi erilaista poliittista voimaa:
Kiinan tasavalta (vuodesta 1911), joka tunnettiin yleisesti nimellä Kiina 1. tammikuuta 1911-25. lokakuuta 1971. Nykyisin tunnetaan yleisesti nimellä Taiwan, ja sen hallinnassa ovat Taiwanin, Penghun, Kinmenin ja Matsun saaret.
Kiinan kansantasavalta (vuodesta 1949), joka tunnetaan yleisesti nimellä Kiina, hallitsee Manner-Kiinaa sekä Hongkongin (vuodesta 1997) ja Macaon (vuodesta 1999) suurelta osin itsehallinnollisia alueita.
Kiina on yksi maailman vanhimmista sivilisaatioista: siellä on vanhin yhtäjaksoinen sivilisaatio lähellä Keltaisen joen aluetta, jossa on yli 5000 vuotta vanhoja arkeologisia todisteita. Kiinassa on myös yksi maailman vanhimmista kirjoitusjärjestelmistä (ja vanhin nykyisin käytössä oleva). Kiina on ollut monien merkittävien keksintöjen lähde. Maantieteellisesti Kiinan pisin joki on Jangtse-joki, joka virtaa megakaupunkien halki ja jossa elää monia lajeja. Se on maailman kolmanneksi pisin joki.
Maantiede ja ympäristö
Kiina on pinta-alaltaan yksi maailman suurimmista valtioista, ja sen maisemat vaihtelevat pohjoisen aroista ja kylmistä vuoristoseuduista etelän subtropiikin sademetsiin. Manner-Kiinan alue käsittää laajoja vuoristoja (mm. Tiibet ja Tianshan), korkeita ylänköjä, laaksoja sekä pitkiä rannikkoalueita. Ilmasto vaihtelee voimakkaasti alueittain: pohjoisessa on kylmät talvet ja kuumat kesät, lännessä kuivuutta, etelässä trooppinen tai subtrooppinen ilmasto.
Luonnon monimuotoisuus on suuri, mutta teollistuminen ja väestöntiheys ovat aiheuttaneet uhkia kuten ilmansaasteita, vesiongelmia ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä. Kiina on kuitenkin myös panostanut uudelleenmetsitykseen ja uusiutuvaan energiaan viime vuosina.
Historiallinen yleiskatsaus
Kiina on syntynyt pitkien historiallisten prosessien kautta. Varhaiset kuningaskunnat ja dünastiat, kuten Shang ja Zhou, loivat perustan kiinalaiselle kulttuurille ja valtiollisuudelle. Myöhemmät merkittävät dynastiat, kuten Qin (joka yhdisti Kiinan ensimmäisen kerran), Han, Tang, Song, Ming ja Qing, vaikuttivat kieleen, hallintoon, tekniikkaan ja taiteisiin.
1800- ja 1900-lukujen käännekohdat toivat ulkopuolista painetta, sisäisiä levottomuuksia ja lopulta keisarikunnan kukistumisen. 1900-luvulla tapahtui vallankumouksia, sisällissota ja lopulta Kiinan kansantasavallan perustaminen vuonna 1949. 1900-luvun loppupuolella alkoi taloudellinen avaaminen ja nopea modernisaatio, joka muutti Kiinan aseman maailmantaloudessa.
Politiikka ja hallinto
Kiinan kansantasavalta on yksiapuoluejärjestelmää harjoittava valtio, jossa Kiinan kommunistinen puolue on valtion keskeinen päätöksentekijä. Valtion hallintoorganisaatio kattaa keskushallinnon, provinssit, prefektuurit ja paikallistasot. Hongkongilla ja Macaolla on erityinen järjestely nimeltä "yksi maa, kaksi järjestelmää", joka antaa niille laajempaa itsehallintoa monilla alueilla.
Kiinan ja Taiwanin välinen suhde on kansainvälisesti herkkä: Kiinan kansantasavalta pitää Taiwania osana omaa aluettaan, kun taas Taiwanissa (Kiinan tasavalta) on oma hallintonsa. Kansainvälisesti maiden tunnustaminen vaihtelee.
Talous
Kiina on yksi maailman suurimmista talouksista ja globaali valmistuksen, kaupan ja investointien keskus. Suuri osa maailman teollisesta tuotannosta ja teknologian kehityksestä liittyy Kiinaan. Viime vuosikymmeninä Kiina on siirtynyt nopeasta vientivetoinen kasvusta kohti palveluihin ja kotimaiseen kulutukseen nojaavaa taloutta.
Merkittäviä haasteita taloudessa ovat alueelliset erot, väestön ikääntyminen, työn tuottavuuden parantaminen sekä ympäristö- ja velkaongelmat. Kiina on kuitenkin myös investoinut voimakkaasti infrastruktuuriin, koulutukseen ja tutkimukseen.
Väestö, kielet ja uskonnot
Kiina on maailman väkirikkain maa (kun huomioidaan Manner-Kiina), ja siellä asuu lukuisia etnisiä ryhmiä. Suurin etninen ryhmä ovat han-kiinalaiset, mutta merkittäviä vähemmistöjä ovat mm. zhuangit, uiguurit, hui ja tibetiläiset. Virallinen kieli on mandariinikiina (putonghua), mutta käytössä on monta murretta ja vähemmistökieltä. Kiinalainen kirjallisuus- ja kirjoitusperinne (hõnokirjaimet) on keskeinen kulttuuriperintö.
Uskonnoista ja maailmankatsomuksista tärkeimpiä ovat perinteiset filosofiat ja uskonnot kuten konfutselaisuus, taoismi ja buddhalaisuus. Lisäksi on kristittyjä, muslimeja ja monia paikallisia tapanormatiivisia uskonnollisia käytäntöjä.
Kulttuuri ja yhteiskunta
Kiinan kulttuuri on hyvin monimuotoinen ja vaikuttanut laajasti Itä-Aasian alueella. Keskeisiä elementtejä ovat perhe- ja sukuarvot, kirjoitustaide, runous, klassinen musiikki, teatteri (mm. Pekingin ooppera), kalligrafia sekä juhlat kuten kiinalainen uusi vuosi ja keskisyksyn juhla. Ruoka on myös tärkeä osa kulttuuria: alueelliset keittiöt (sichuanilainen, kantonilainen, hunanilainen jne.) tarjoavat laajan kirjon makuja ja tekniikoita.
Tiede, tekniikka ja keksinnöt
Kiinan historialliset keksinnöt, kuten paperi, kompassi, painotekniikka ja ruuti, ovat vaikuttaneet merkittävästi maailmanhistoriaan. Nykyään Kiina investoi voimakkaasti tutkimukseen ja kehitykseen (esim. avaruustutkimus, tekoäly, uusiutuva energia) ja tavoittelee johtavaa asemaa useilla korkean teknologian aloilla.
Liikenne ja kaupungistuminen
Kiinan kaupunki- ja infrastruktuurikehitys on ollut nopeaa: suuret kaupungit kuten Peking, Shanghai, Guangzhou ja Shenzhen ovat megakaupunkeja, joissa asuu miljoonia ihmisiä. Rautatieverkosto (mukaan lukien nopeat junat), laajeneva moottoritieverkosto ja kansainväliset lentokentät yhdistävät maan sisäiset ja maailmanmarkkinat.
Haasteet ja tulevaisuuden näkymät
Kiina kohtaa monia haasteita, kuten ympäristöongelmat, ilmastonmuutosvaikutukset, väestön ikääntyminen, tuloerot ja geopoliittiset jännitteet. Samalla maa pyrkii sopeuttamaan talouttaan kestävämpään kasvuun, parantamaan sosiaaliturvaa ja vahvistamaan ilmastotoimia. Kiinan rooli globaalina toimijana tulee todennäköisesti kasvamaan myös tulevina vuosikymmeninä.
Artikkeli kattaa peruskuvan Kiinasta: sen maantieteen, historian, kulttuurin, yhteiskunnan ja nykytilan lyhyesti. Jokaisella aihealueella on omat syvälliset tutkimusaiheensa ja paikalliset erityispiirteensä, joita voidaan avata erillisissä artikkeleissa.
