Kiina | kulttuurialue, muinainen sivilisaatio ja kansakunta Itä-Aasiassa

Origins

Sana "Kiina" on ensimmäisen kerran käytetty vuonna 1555. Se on johdettu persian kielen adjektiivista chīnī, joka tarkoittaa "kiinalaista" ja jonka Marco Polo teki tunnetuksi Euroopassa.

 

Historia

Muinainen (2100 eKr. - 1500 jKr.)

Muinainen Kiina oli yksi ensimmäisistä sivilisaatioista, ja se toimi 2. vuosituhannesta eaa. lähtien feodaalisena yhteiskuntana. Kiinalainen sivilisaatio oli myös yksi harvoista, jotka keksivät kirjoituksen, ja muut olivat Mesopotamia, Induslaakson sivilisaatio, Maya-sivilisaatio, muinaisen Kreikan minolainen sivilisaatio ja muinainen Egypti. Se saavutti kukoistuskautensa Tang-dynastian aikana (noin 10. vuosisadalla jKr.). Se oli konfutselaisuuden ja daolaisuuden koti, ja sillä oli suuri vaikutus lähimaihin, kuten Japaniin, Koreaan ja Vietnamiin, poliittisen järjestelmän, filosofian, uskonnon, taiteen, kirjallisuuden ja kirjallisuuden aloilla. Kiinassa on joitakin maailman vanhimpia taideteoksia. Patsaat ja keramiikka sekä jadesta tehdyt koristeet ovat joitakin klassisia esimerkkejä.

Ennen kuin Qin-dynastia yhdisti Kiinan, siellä oli monia pieniä feodaalivaltioita, jotka olivat nimellisesti uskollisia Zhou-kuninkaalle ja jotka taistelivat toisiaan vastaan satojen vuosien ajan sodassa Kiinan hallinnasta. Suurinta osaa näistä valtioista hallitsivat Zhoun kuningashuoneen sukulaiset ja klaanimiehet, jotka kantoivat sukunimeä Ji (姬) ja olivat näin ollen sukusiteiden kautta sidoksissa Zhou-kuninkaaseen, jolle ne olivat rituaalisesti alisteisia, sivu- tai alemman sukulinjan jäseninä. Vähemmistöä näistä valtioista, kuten Qiniä ja Chua, hallitsivat muut kuin Zhoun klaanimiehet, jotka saivat läänityksensä jonkinlaisten ansioiden perusteella. Ajan mittaan nämä feodaalivaltiot saavuttivat valtaa ja vaurautta, joka ylitti niiden Zhou-nimellisen yliherran vallan, jonka suora valta rajoittui hyvin pienelle alueelle nykyisen Zhengzhoun lähellä. Nämä valtiot alkoivat myös saada joitakin omia erityispiirteitään ja identiteettejään Zhoun löyhän hallinnan pitkien vuosisatojen aikana. Lopulta kaksi erityisen ongelmallista vasallia - Qin ja Chu - syrjäyttivät Zhou-kuninkaat, ja Qinin toiminnallinen itsenäisyys johti myöhemmin siihen, että se valloitti vähitellen kaikki muut vasallivaltiot ja syrjäytti Zhoun muodollisesti muodostaen vahvasti keskitetyn valtakunnan.

Zhou-hallinnon, joka oli muuten Kiinan pisimpään hallinneen dynastian, pitkä taantuma tunnetaan nimellä Sotaa käyvien valtioiden kausi. Aikakauden verisyydestä ja riitaisuudesta huolimatta tuolloin syntyi monia suuria filosofioita, kuten konfutselaisuus ja daolaisuus, jotka olivat vastaus Zhou-kuninkaiden hajoavaan keskusvaltaan ja vasallivaltioiden vaihtelevaan valtaan sekä aikakauden yleiseen epävarmuuteen. Konfutselaisuus ja daolaisuus ovat olleet perustana monille sosiaalisille arvoille, jotka näkyvät nykypäivän Itä-Aasian moderneissa kulttuureissa.

Muita merkittäviä dynastioita ovat Han-dynastia (josta on johdettu etnonyymi Han-kiinalaiset, joka on synonyymi vanhemman itsereferentiaalisen termin Huaxia kanssa) sekä Tang-, Song- ja Ming-dynastiat, joille oli ominaista vaurauden, rikkauden, väestönkasvun ja kirjallisuuden yleistymisen kaudet.

Myöhempinä vuosina pohjoiset nomadikansat, kuten Xiongnu, Xianbei, Jurchenit ja mongolit (jälkimmäisiä johtivat Tšingis- ja Kublai-kaanit), tekivät usein ryöstöretkiä tai tunkeutuivat Kiinaan. Yksi nomadien säännöllisten hyökkäysten ja paikallisten dynastioiden romahtamisen seurauksista oli han-kiinalaisten - erityisesti aristokraattisen eliitin ja kirjallisuuden edustajien - massiivinen muuttoliike harvaan asutuille raja-alueille Yangzi-joen eteläpuolella, kuten Jiangsuun, Zhejiangiin, Guangdongiin ja Fujianiin. Jiangsun, Zhejiangin, Guangdongin ja Fujianin alueelle suuntautui useita huomattavia han-kiinalaisten maahanmuuttoaaltoja Jinin, Tangin ja Songin romahduksen aikana.

Jotkut nomadiryhmät onnistuivat valloittamaan koko Kiinan alueen ja perustivat dynastioita, kuten Yuan (mongolit) ja Qing (mantsut). Joka kerta ne toivat myös uusia elementtejä kiinalaiseen kulttuuriin - esimerkiksi sotilasunivormun, qipaon ja poninhännän, joista jälkimmäistä han-kiinalaiset paheksuivat syvästi.

Uusi aikakausi

Vaikka Kiina saavutti monia asioita ensimmäisellä vuosituhannella ja toisen vuosituhannen alussa, siitä tuli eristäytyvä maa 1400-luvulla eKr. Tämä johtui siitä, että Espanja löysi uudesta mantereesta valtavasti hopeaa, joka oli tuolloin Kiinan ja Euroopan päävaluutta (raha), ja Kiina ei halunnut joutua ulkomaalaisten ostamaksi.

Renessanssin aikaan Euroopan valtat alkoivat vallata muita maita Aasiassa. Vaikka Kiinaa ei koskaan varsinaisesti vallattu, monet Euroopan maat, kuten Britannia ja Ranska, rakensivat vaikutusalueita Kiinaan. Koska Kiina oli muutaman edellisen vuosisadan aikana eristäytynyt maailmasta, se oli Qing-dynastiaan mennessä jäänyt teknologiassa jälkeen muista maista, eikä se voinut estää tätä. Tämä oli käynyt selväksi, kun se hävisi oopiumisodat Britannialle 1800-luvulla.

Kiina oli edelleen länsimaisten lähteiden vaikutuksen alaisena, ja se joutui sisäisten riitojen kohteeksi. Taiping-kapinaa tai Taiping-sotaa käytiin Kiinassa vuosina 1851-1864. Taiping-kapinaa johti Hong Xiuquan Guangdonista. Hong Xiuquan sai vaikutteita kristityiltä lähetyssaarnaajilta ja julisti itsensä Jeesuksen veljeksi. Hong teki tehtäväkseen kaataa Qing-dynastian. Taiping-kapina sai vaikutusvaltaa eteläkiinalaisten keskuudessa, ja se keräsi kymmeniätuhansia kannattajia. Taiping-hallinto loi menestyksekkäästi valtion Qingin valtakunnan sisälle, jonka pääkaupunki oli Nanjing. Hong kutsui uutta valtiotaan Taiping Tianguoksi eli "suuren rauhan taivaalliseksi valtioksi". Paikalliset armeijat tukahduttivat kapinan lopulta Nanjingin viimeisessä taistelussa.

Sun Yat-sen perusti Kiinan tasavallan vuonna 1911, mutta sen hallitus oli hyvin heikko. Sotapäälliköt hallitsivat monia alueita. Chiang Kai-shek johti sotia heitä vastaan, ja hänestä tuli presidentti ja diktaattori.

Vuonna 1931 Japani hyökkäsi Mantšuriaan, joka sijaitsi Kiinan koillisosassa. Heinäkuun 7. päivänä 1937 japanilaiset hyökkäsivät muualle maahan, mikä käynnisti niin sanotun toisen kiinalais-japanilaisen sodan. Sodasta tuli myöhemmin osa toista maailmansotaa. Sotaa käytiin kahdeksan vuotta, ja miljoonat kiinalaiset saivat surmansa.

Myöhemmin alkoi kuitenkin Kiinan sisällissota Kiinan tasavallan Kuomintangin (nationalistien) ja Kiinan kansantasavallan (Kiinan kansantasavallan) kommunistien välillä. Kommunistit halusivat tehdä Kiinasta Neuvostoliiton kaltaisen, kun taas toinen osapuoli halusi pitää Kiinan silloisessa tilassaan. Kommunisteja johtivat Mao Zedong, Liu Shaoqi, Zhou Enlai ja muut. Kommunistit voittivat sodan lopulta yhdistämällä kaikki eri kantoja edustavat ihmiset. Nationalistit (Tšiang Kai-šekin johdolla) pakenivat Taiwanin saarelle ja perustivat uuden pääkaupunkinsa Taipeihin. Kiinan sisällissodan jälkeen kommunistijohtaja Mao Zedong julisti Pekingissä 1. lokakuuta 1949 uuden valtion, Kiinan kansantasavallan (Kiinan kansantasavallan).

Maon aikana maa pysyi köyhänä, kun taas Taiwan rikastui. Hänen yrityksensä teollistamiseen ja kollektivisointiin Suurella harppauksella eteenpäin johti siihen, että monet ihmiset kuolivat nälkään. Kulttuurivallankumous aiheutti suuria yhteiskunnallisia mullistuksia. Vuoden 1976 jälkeen Kiinassa toteutettiin markkinatalousuudistuksia Deng Xiaopingin johdolla, ja talouskasvu oli nopeaa, minkä vuoksi Taiwanin aiempi kehitys jäi varjoon. Kiina on nyt yksi maailman suurimmista talouksista, joka perustuu pääasiassa vientiin.

Lähihistoriassa Kiinalla on ollut ongelmia mielenosoitusten, Internetin tietojen estämisen ja uutisten sensuurin kanssa. Vuonna 1989 järjestettiin kiistanalaiset Tiananmenin aukion mielenosoitukset. Vuoden 2008 olympialaisten jälkeen Kiina on isännöinyt monia merkittäviä kansainvälisiä tapahtumia, ja vuoden 2022 talviolympialaiset järjestetään Pekingissä.

 
Kiinan muuri  

Maantiede

Kiinan maisema on laaja ja monipuolinen. Se ulottuu pohjoisessa sijaitsevista Gobin ja Taklamakanin aavikoista etelän subtrooppisiin metsiin. Himalajan, Karakoramin, Pamirin ja Tian Shanin vuoristot erottavat Kiinan suurimmasta osasta Etelä- ja Keski-Aasiaa. Jangtse ja Keltainen joki virtaavat Tiibetin ylängöltä tiheään asutulle itärannikolle. Jangtse on maailman kolmanneksi pisin joki ja Keltainen joki kuudenneksi pisin. Kiinan rannikko Tyynen valtameren rannalla on 14 500 kilometriä pitkä. Sitä rajaavat Bohain, Keltainen, Itä-Kiinan ja Etelä-Kiinan meret. Kiina liittyy Kazakstanin rajan kautta Euraasian aroihin. Euraasian arojen kautta kulkeva arojen reitti on ollut yhteydenpitoväylä idän ja lännen välillä neoliittisesta ajasta lähtien. Steppireitti on maalla kulkevan Silkkitien (tai -teiden) esi-isä.

 
Kiinan Köppen-Geiger-ilmastoluokituskartta.  

Politiikka

Kiinan perustuslaissa todetaan, että Kiinan kansantasavalta "on työväenluokan johtama sosialistinen valtio, jossa vallitsee kansan demokraattinen diktatuuri ja joka perustuu työläisten ja talonpoikien liittoon". Siinä todetaan myös, että valtion elimet "soveltavat demokraattisen sentralismin periaatetta". Kiinan kansantasavalta on yksi maailman ainoista sosialistisista valtioista, jotka ovat avoimesti kommunistisia.

 
Kansan suuri sali, jossa kansankongressi pidetään.  


Zhongnanhai, Kiinan hallituksen ja Kiinan kommunistisen puolueen päämaja.  

Sotilaallinen

Kansan vapautusarmeija (PLA) on 2,3 miljoonalla aktiivisella joukollaan maailman suurin pysyvä asevoima. PLA:ta komentaa Central Military Commission (CMC). Kiinalla on toiseksi suurimmat reservijoukot Pohjois-Korean jälkeen. PLA koostuu maavoimista (PLAGF), laivastosta (PLAN), ilmavoimista (PLAAF) ja kansan vapautusarmeijan rakettijoukoista (PLARF). Kiinan hallituksen mukaan Kiinan sotilasbudjetti vuonna 2017 oli 151,5 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Kiinalla on maailman toiseksi suurin sotilasbudjetti.

 

Tiede ja teknologia

Kiina oli aikoinaan maailman johtava tiede- ja teknologia-alan maa Ming-dynastiaan asti. Muinaisen Kiinan keksintöjä ja keksintöjä on paljon. Esimerkiksi paperinvalmistus, kirjapaino, kompassi ja ruuti tunnetaan neljänä suurena keksintönä. Ne yleistyivät koko Itä-Aasiassa, Lähi-idässä ja myöhemmin Euroopassa. Kiinalaiset matemaatikot käyttivät ensimmäisenä negatiivisia lukuja. 1600-luvulle tultaessa Eurooppa ja läntinen maailma olivat Kiinaa parempia tieteessä ja teknologiassa.

 
Varhaisin tunnettu kirjallinen kaava ruutia varten, Wujing Zongyaosta vuodelta 1044 CE.  

Demografiset tiedot

Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Kiinan kansantasavallan väkiluku oli noin 1 370 536 875. Noin 16,60 prosenttia väestöstä oli 14-vuotiaita tai nuorempia, 70,14 prosenttia oli 15-59-vuotiaita ja 13,26 prosenttia yli 60-vuotiaita. Vuoden 2013 väestönkasvun arvioidaan olevan 0,46 prosenttia.

 

Kulttuuri

Kiina on itäisen kamppailulajin, jota kutsutaan Kung Fu:ksi tai sen ensimmäiseksi nimeksi Wushu, alkuperämaa. Kiina on myös arvostetun Spa-luostarin ja Wudang-vuoriston kotimaa. Kamppailulajit alkoivat enemmänkin selviytymisen, puolustuksen ja sodankäynnin kuin taiteen vuoksi. Ajan myötä jotkin taidemuodot ovat haarautuneet, kun taas toiset ovat säilyttäneet oman kiinalaisen makunsa.

Kiinassa on ollut tunnettuja taiteilijoita, kuten Wong Fei Hung (Huang Fei Hung tai Hwang Fei Hung) ja monet muut. Taiteessa on myös käytetty erilaisia maaleja, mukaan lukien tavanomaisemmat 18 väriä. Legendaariset ja kiistanalaiset liikkeet, kuten Big Mak, ovat myös ylistettyjä ja niistä puhutaan kulttuurissa.

Kiinassa on monia perinteisiä festivaaleja, kuten kevätjuhla, lohikäärmevenejuhla, keskisyksyn juhla ja niin edelleen. Tärkein niistä on kiinalainen uusivuosi. Kiinassa vietetään juhlapyhiä näiden festivaalien kunniaksi.

Festivaalit

Kevätjuhla on kiinalainen uusi vuosi.

Lohikäärmevenejuhlaa vietetään Qu Yuanin, Chun valtion isänmaallisen runoilijan kuoleman muistoksi Sotaa käyvien valtioiden kaudella. Hän suostutteli keisariaan olemaan hyväksymättä Qinin diplomaattien tarjouksia useita kertoja, mutta keisari ei kuunnellut häntä. Hän oli hyvin surullinen ja päätyi hyppäämään jokeen päättääkseen elämänsä. Kansa rakasti häntä niin paljon, etteivät he halunneet kalojen syövän hänen ruumistaan. He tekivät ja heittivät jokeen riisipullukoita. He toivovat, että kalat söisivät nämä nyytit runoilijan ruumiin sijasta. He myös soutivat lohikäärmeveneillä jokeen päästäkseen eroon kaloista. Tällaiset käytännöt, riisinpalojen syöminen ja lohikäärmeveneiden kilpajuoksut, ovat kiinalaisten nykyisin harjoittama tapa viettää tätä juhlaa.

Keskisyksyn juhlaa vietetään kahdeksannen kuun viidentenätoista päivänä, ja se on perheiden juhla. Nyt kun festivaali alkaa, ihmiset istuvat yhdessä syömässä kuukakkuja, arvostavat kirkkaita täysikuu-kakkuja, arvostavat kirkasta täysikuuta, juhlivat puskurisatoa ja nauttivat perheen rakkaudesta ja onnesta. Kiinalaisille täysikuu symboloi perheen jälleennäkemistä, samoin kuin "kuukakut". Siksi keskisyksyn juhlaa kutsutaan myös perheenyhdistämisjuhlaksi.