NHA-kausi 1910-11 oli entisen National Hockey Associationin toinen kausi. Viisi joukkuetta pelasi kukin 16 ottelua, jotka alkoivat 31. joulukuuta 1910 ja päättyivät 10. maaliskuuta 1911. Ottawa Hockey Club voitti liigan mestaruuden ja otti Stanley Cupin haltuunsa Montreal Wanderersilta.
Sarjan kulku
Kauden otteluohjelma koostui pitkälti runkosarjan peleistä, joissa jokaisen joukkueen sijoitus määräsi mestarin – erillisiä laajoja pudotuspelejä ei järjestetty. Kauden aikataulu alkoi vuodenvaihteessa ja päättyi keväällä, ja ottelut keräsivät kasvavaa yleisöä kaukaloiden ympärille. Pelityyli oli edelleen fyysistä ja vauhdikasta, ja seurajoukkueet vahvistivat rivejään vastatakseen kiristyvään kilpailuun ja ammattilaisuuden paineeseen.
Ottawan mestaruus ja Stanley Cup
Ottawa Hockey Club varmisti NHA:n mestaruuden parhaiten menestyneenä seurana runkosarjassa. Mestaruus antoi oikeuden Stanley Cup -haasteeseen tai Cupin hallussapitoon riippuen kauden tilanteesta, ja kaudella 1910–11 Ottawa onnistui lunastamaan Cupin takaisin Montreal Wanderersilta. Tämä voitto vahvisti Ottawan asemaa yhtenä aikakauden johtavista seurajoukkueista.
Merkitys ja perintö
Kauden 1910–11 merkitys näkyy usealla tasolla: se kuvasti NHA:n kasvavaa vakautta ja ammattilaiskentän kehittymistä, ja se oli osa polkua, joka johti myöhemmin jääkiekon liike-elämän ja kilpailujärjestelmien uudistumiseen. Ottawa Hockey Clubista kehittyi myöhemmin tunnettu Ottawa Senators -organisaatio, ja tämän kauden mestaruus on osa seuran varhaista perintöä.
Tilastot ja muistettavat seikat
Tarkat yksittäisottelujen ja pelaajatilastojen tiedot löytyvät laajemmista kausikoosteista ja arkistoista, mutta yleisesti kausi muistetaan tiukasta seurajoukkueiden välisestä kilpailusta, kasvaneesta yleisömäärästä ja siitä, että Stanley Cupin kohtalo ratkaistiin yhä ennen kaikkea joukkueiden suoritusten kautta runkosarjassa ja haasteotteluissa. NHA:n toisen kauden tapahtumat auttoivat muovaamaan lajia sekä kentällä että järjestöllisesti seuraavien vuosien aikana.