Ranskan presidentinvaalit 2017 ovat Ranskan presidentinvaalit, jotka pidettiin 7. toukokuuta 2017. Virkaa tekevä presidentti François Hollande päätti olla asettumatta ehdolle toiselle kaudelle alhaisen kannatuslukunsa vuoksi.

Tärkeimmät ehdokkaat ovat Nicolas Dupont-Aignan (Debout la France), Marine Le Pen (Kansallinen rintama), Emmanuel Macron (En Marche!) ja Emmanuel Macron (En Marche!). , Benoît Hamon sosialistipuolueesta, Nathalie Arthaud Lutte Ouvrière -puolueesta, Philippe Poutou Uudesta antikapitalistisesta puolueesta, Jacques Cheminade Solidaarisuus ja edistys -puolueesta, Jean Lassalle Résistons! -puolueesta, Jean-Luc Mélenchon La France insoumise -puolueesta, François Asselineau Kansanvaltaisesta republikaanisesta unionista ja François Fillon Tasavaltalaisista.

23. huhtikuuta 2017 Macron sai 24 prosenttia äänistä ja Le Pen 21 prosenttia. Toisella kierroksella Macron voitti Le Penin murskavoitolla saaden 66 % äänistä Le Penin 34 %:a vastaan.

Kaksivaiheinen vaali ja aikataulu

Ranskan presidentinvaalit toimivat kahden kierroksen järjestelmällä: ensimmäisellä kierroksella kattava määrä ehdokkaita kilpaili, ja kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä järjestettiin toinen kierros kahden viikon kuluttua. Vuoden 2017 ensimmäinen kierros pidettiin 23. huhtikuuta ja toinen kierros 7. toukokuuta.

Ehdokkaiden taustaa ja keskeiset teemat

Emmanuel Macron oli entinen talousministeri ja perusti keskustaliberaalin liikkeen En Marche! (myöhemmin La République En Marche) vuonna 2016. Hänen kampanjansa korosti markkinalähtöisiä uudistuksia, työmarkkinareformeja, EU-myönteisyyttä ja kansallisen yhtenäisyyden korostamista. Marine Le Pen johti oikeistopopulistista Kansallista rintamaa, jonka painopisteinä olivat maahanmuuton rajoittaminen, kansallinen suvereniteetti ja tiukempi turvallisuuspolitiikka.

Muita merkittäviä ehdokkaita olivat François Fillon (perinteinen konservatiivi, jonka kampanjaa heikensi julkisuuteen tullut palkkioskandaali), Jean‑Luc Mélenchon (vasemmistopopulisti, joka keräsi vahvan kannatuksen erityisesti nuorten ja radikaalimpien äänestäjien keskuudessa) sekä Benoît Hamon (sosialistipuolueen ehdokas). Mukana oli myös pienempiä vasemmisto- ja oikeistoryhmittymiä edustavia ehdokkaita, mikä kuvasti ranskalaisten perinteisten suurpuolueiden heikentynyttä asemaa vaaleissa.

Tulokset ja merkitys

Ensimmäisellä kierroksella kärkeen nousivat Emmanuel Macron ja Marine Le Pen, mikä johti heidän kohtaukseensa toisella kierroksella. Toisella kierroksella Macron voitti selvästi. Voitto teki Macronista Ranskan nuorimman presidentin (39-vuotias) ja merkitsi perinteisten suurpuolueiden, erityisesti sosialistien ja oikeiston (Les Républicains), raskasta takaiskua. Käytännössä vaalivoitto antoi Macronille mandaattia käynnistää poliittisia ja taloudellisia uudistuksia sekä vahvisti Ranskan roolia EU-mielisenä vaikuttajana.

Jälkivaikutukset

Macronin voitto johti nopeasti poliittiseen uudelleenjärjestäytymiseen: hänen En Marche! -liikkeensä menestyi myös kansallisissa parlamenttivaaleissa, mikä mahdollisti hallituksen muodostamisen ja lainsäädäntöohjelman toimeenpanon. Vaalit nostivat esiin kysymyksiä vaalidemokratiasta, median ja somevaikuttamisen roolista kampanjoinnissa sekä perinteisten puolueiden kyvystä uudistua nykypolitiikan haasteiden edessä.