Vaali | tapa, jolla ihmiset voivat valita ehdokkaansa tai mieltymyksensä edustuksellisessa demokratiassa
Vaalit ovat tapa, jolla ihmiset voivat valita ehdokkaansa tai mieltymyksensä edustuksellisessa demokratiassa tai muussa hallintomuodossa.
Useimmissa demokraattisissa maissa järjestetään muutaman vuoden välein uudet vaalit kansalliselle lainsäädäntöelimelle. Vaaleilla valitaan edustajat paikallisille alueille. Britannian parlamentaarisessa järjestelmässä näitä kutsutaan parlamentin jäseniksi (MP, Members of Parliament). Parlamentaarisissa järjestelmissä voi olla hallituksen päämies ja valtionpäämies, mutta joskus näitä kahta virkaa hoitaa sama henkilö.
Lainsäätäjä valitsee hallituksen, yleensä enemmistöpäätöksellä. Joissakin demokratioissa valitaan presidentti, joka valitsee hallituksen. Monissa demokraattisissa maissa on myös alue-, maakunta- tai osavaltiovaalit.
Eri maissa on erilaisia tapoja järjestää vaalit. Äänestäjät voivat äänestää yksittäistä henkilöä tai poliittista puoluetta (puoluelistaa). Tämä johtuu siitä, että eri maissa käytetään erilaisia äänestysjärjestelmiä.
Äänestäminen vaaleissa on demokratian perusta useimmissa maissa ympäri maailmaa. Vaikka henkilön valitseminen hallituksen edustajaksi voi olla yksinkertainen prosessi, monet ehdokkaat käyttävät kampanjoihinsa valtavia summia rahaa. Viime vuosikymmenen aikana on ollut havaittavissa johdonmukainen suuntaus, jossa poliitikot ja vaaliehdokkaat käyttävät yhä enemmän rahaa kampanjoihinsa. Kotitalouksien korkeammat tulot, inflaatio ja väestönkasvu ovat kaikki tekijöitä, jotka ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että vaalimenot ovat kasvaneet.
Kaikissa maailman maissa on erilaiset säännöt ja määräykset, kun on kyse äänestämisestä vaaleissa. Suurimmat erot suurimpien maiden välillä ovat siinä, missä iässä henkilö saa äänestää ja onko vaaleissa äänestäminen pakollista vai ei. Argentiina, Brasilia ja Itävalta ovat niitä harvoja maita, joissa laillinen äänestysikäraja on 16 vuotta.
Myös maat, jotka eivät ole demokratioita, voivat järjestää vaaleja. Näin tehdään yleensä, jotta kansa voi valita paikallisen edustajan (kuten pormestarin). Myös monet maat kutsuvat itseään demokratioiksi, mutta kulissien takana niillä on itsevaltaisempi hallintomuoto.
Vatikaani on teokratia: Paavi (ja muutamat korkea-arvoiset papit) johtavat valtiota. Kun paavi kuolee tai eroaa, joukko korkea-arvoisia pappeja (kardinaaleja) valitsee uuden paavin vaaleilla. Kun he ovat tehneet valinnan, he ilmoittavat tuloksen puheessa, jonka nimi on Habemus Papam (latinaksi: Meillä on paavi).
Vaalit pitävät demokraattisen maan toimintakykyisenä, sillä ne antavat kansalaisille oikeuden valita oman hallituksensa. On kuitenkin olemassa keinoja, joilla hallitus voi "korjata" vaalit. Oppositioehdokkaat ovat sallittuja entisen Neuvostoliiton maissa, mutta heitä estetään yleensä käyttämästä yleisradiotoimintaa tai sanomalehtiä. Tämä tarkoittaa sitä, että hallitsevaa presidenttiä ei käytännössä koskaan kyseenalaisteta. Korjattuja vaaleja kutsutaan joskus näennäisvaaleiksi tai näennäisvaaleiksi.
Maat, joissa ehdokkaat valitaan erittäin korkealla kannatusluvulla, käyttävät yleensä vaaleja piilottaakseen itsevaltaisemman hallitusmuodon. Kun Saddam Hussein valittiin Irakin presidentiksi vuonna 1995, hän sai 99,96 prosentin kannatuksen. Voimassa olevia ääniä annettiin noin 8,4 miljoonaa, ja häntä vastaan äänesti 3 052 ihmistä. Kaikista äänioikeutetuista 99,47 prosenttia äänesti (tätä kutsutaan äänestysprosentiksi). Toinen esimerkki: Kim Jong-un valittiin Pohjois-Korean johtajaksi vuonna 2014 100 prosentin ääniosuudella.
Psefologia on vaalien tutkimus.
Jokainen taiteltu paperi pudotetaan laatikkoon.
Nykyään Saksan vaaleissa valitaan yksi useista vaihtoehdoista (tai ehdokkaista). Ilmoituksessa äänestäjiä kehotetaan "taittamaan jokainen äänestyslippu useita kertoja ja antamaan se erikseen".
Aiheeseen liittyvät sivut
- Poliittinen polarisaatio
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on vaalit?
V: Vaalit ovat prosessi, jossa ihmiset voivat valita haluamansa ehdokkaan tai mieltymyksensä edustuksellisessa demokratiassa tai muussa hallintomuodossa.
K: Keitä ovat kansanedustajat?
A: Kansanedustajat ovat parlamentin jäseniä, jotka ovat Britannian parlamentaarisessa järjestelmässä paikallisten alueiden edustajia.
K: Miten demokratioissa valitaan presidentti?
V: Demokratioissa kansa valitsee vaaleilla presidentin, joka sitten valitsee hallituksen.
K: Mitä on puoluelistaäänestys?
V: Puoluelistaäänestyksessä äänestäjät äänestävät yksittäisen ehdokkaan sijasta poliittista puoluetta.
K: Onko äänestäminen pakollista kaikissa maissa?
V: Ei, kaikissa maissa ei ole pakollista äänestämistä koskevia lakeja, ja se vaihtelee maittain.
K: Onko olemassa näennäisvaaleja?
V: Kyllä, näennäisvaalit ovat vaaleja, jotka vallassa oleva hallitus on järjestänyt niin, että opposition ehdokkaat eivät voi haastaa niitä.
K: Mitä on psefologia? V: Psefologia on vaaleja ja niiden toimintaa koskevaa tutkimusta.
