Ranska (
/ˈfræns/ tai /ˈfrɑːns/; ranskan ääntäminen: [fʁɑ̃s]), virallisesti Ranskan tasavalta (ranskaksi: République française, ranskankielinen ääntäminen: [ʁepyblik fʁɑ̃sɛz]), on maa Länsi-Euroopassa. Siihen kuuluvat myös useat Ranskan merentakaiset departementit ja alueet. Ranskan pääkaupunki on Pariisi, valuuttana käytetään euroa ja kansallisteemana tunnettu motto on Liberté, égalité, fraternité.
Manner-Ranska ulottuu Välimereltä Englannin kanaaliin ja Pohjanmerelle sekä Reiniltä Atlantin valtamerelle. Siitä käytetään joskus nimitystä L'Hexagone ("Kuusikulmio") sen alueen muodon vuoksi.
Ranska on yhtenäinen, puolipresidenttinen (puolipresidentiaalinen) tasavalta. Valtion perusjärjestelmä muodostuu presidentistä, joka on valtion päämies, ja hallituksesta, jota johtaa pääministeri. Presidentti nimittää pääministerin ja voi määrätä hallituksen suuntaa, mutta pääministeri johtaa hallituksen päivittäistä työtä ja on vastuussa parlamentille. Tämän järjestelmän nykyinen muoto syntyi, kun kenraali Charles de Gaulle oli keskeinen toimija viidennen tasavallan (La Ve République) perustamisessa vuonna 1958. Ranskan tärkeimmät periaatteet on tiivistetty muun muassa ihmisen ja kansalaisen oikeuksien julistukseen.
Manner-Ranska rajoittuu (pohjoisesta myötäpäivään) Belgiaan, Luxemburgiin, Saksaan, Sveitsiin, Italiaan, Monacoon, Andorraan ja Espanjaan. Ranskan merentakaisilla departementeilla ja yhteisöillä on maarajat Brasilian ja Surinamen (Ranskan Guayanan rajalla) sekä Alankomaiden Antillien (Saint-Martinin rajalla) kanssa. Ranska on yhteydessä Yhdistyneeseen kuningaskuntaan Englannin kanaalin alittavan Kanaalitunnelin kautta.
Ranska on Euroopan unionin suurin maa pinta-alaltaan ja pinta-alaltaan toiseksi suurin maa Euroopassa (kun mukaan lasketaan myös merentakaiset alueet). Se on ollut yksi maailman vaikutusvaltaisimmista valtioista vuosisatojen ajan: 1600–1700-luvuilla Ranska oli suuri siirtomaavalta Pohjois-Amerikassa, ja 1800-luvulla sekä 1900-luvun alussa se rakensi laajan siirtomaaimperiumin, jonka alueita oli mm. Pohjois-, Länsi- ja Keski-Afrikassa, Kaakkois-Aasiassa sekä monilla Tyynenmeren saarilla. Ranska on nykyisin kehittynyt maa ja suurten talouksien joukossa.
Ranska on yksi maailman suosituimmista matkailukohteista; kävijämäärät vaihtelevat, ja ennen COVID‑19‑pandemiaa maassa vieraili vuosittain kymmeniä miljoonia turisteja (yleensä noin 80–90 miljoonaa kävijää vuodessa, eri vuosina eri lähteiden mukaan).
Ranska oli yksi Euroopan unionin perustajamaista ja sillä on kaikkien jäsenmaiden suurin maa-alue. Se on yksi Yhdistyneiden Kansakuntien perustajajäsenistä ja on mukana monissa kansainvälisissä järjestöissä, mm. ranskankielisessä järjestössä, G7/G8‑ryhmässä, NATOn kaltaisissa organisaatioissa ja Latinalaisessa liitossa. Ranska on myös yksi YK:n turvallisuusneuvoston viidestä pysyvästä jäsenestä. Maan sotilaallinen kyvykkyys sisältää ydinaseteknologian; Ranskalla on Euroopan unionissa suurin aktiivisten ydinkärkien määrä ja suuri ydinvoimakapasiteetti sekä paljon ydinvoimaloita.
Ranskan virallinen kieli on ranska, joka on virallinen kieli monissa muissakin maissa (usein arvioidaan, että ranska on virallinen kieli noin 29 maassa). Ranska on myös merkittävä kieli kansainvälisessä diplomatiassa ja kulttuurissa; muita ranskankielisiä alueita mainittakoon mm. Kongo, Quebec ja Mauritius.
Mielenkiintoinen historiankohde: kuningas Kaarle X luopui vallasta heinäkuussa 1830, ja hänen poikansa, joka tunnetaan nimellä Ludvig XIX (Louis XIX), mainitaan usein kuninkaana vain hyvin lyhyen ajan — perimätiedon mukaan hänen "hallitsijakaudekseen" lasketaan noin 20 minuuttia ennen luopumista ja vallankumouksellista tilannetta.
Maantiede
Ranskan manneralueella on monipuolinen maisema: alppimaisemia (mm. Alpit, jossa sijaitsee Euroopan korkein huippu Mont Blanc, noin 4 808 metriä), vuorijonoja kuten Pyreneet, laajoja tasankoalueita ja viljelyksiä Loiren laaksossa sekä niemialueita Atlantin rannikolla ja Välimerellä. Merkittäviä jokia ovat Seine, Loire (pisin joki), Garonne ja Rhône. Ilmasto vaihtelee lauhkeasta atlanttisesta ilmastosta välimerelliseen etelässä ja vuoristoilmastoon korkeammilla alueilla.
Hallinto ja aluejako
Ranska jakautuu hallinnollisesti alueisiin (ransk. régions) ja departementteihin (départements). Vuoden 2016 uudistuksen jälkeen Ranskassa on 18 alueellista yksikköä: 13 manneralueella (metropolitan) ja 5 merentakaisena departementtina/alueena. Manner-Ranskalla on lisäksi 96 departementtia ja kokonaisuudessaan maassa on 101 departementtia, mukaan lukien merentakaiset yksiköt. Paikallishallinnossa on myös kuntia (communes), joita on suuret määrät ja jotka vastaavat monista arkipäivän palveluista.
Talouden pääpiirteet
Ranska on yksi maailman suurimmista talouksista. Keskeisiä aloja ovat teollisuus, palvelut, maatalous (Ranska on Euroopan johtava maataloustuottaja monilla aloilla, mm. viini ja maito), matkailu sekä ase- ja ilmailuteollisuus. Ranska on tunnettu myös korkeasta ydinvoiman osuudesta sähköntuotannossa: maa on rakentanut laajan ydinvoimaverkoston, mikä on tehnyt sähköntuotannosta suhteellisen vähähiilistä verrattuna fossiilisiin lähteisiin. Ranskan talous on vahvasti integroitunut EU:n sisämarkkinoihin.
Kulttuuri ja yhteiskunta
Ranska on merkittävä kulttuurivaltio: kirjallisuus, taide, filosofia, muoti ja gastronomia ovat kansainvälisesti tunnettuja. Ranskalainen laïcité (uskonnon ja valtion erottelu) on keskeinen periaate julkisessa elämässä. Väestö koostuu monista etnisistä ja uskonnollisista ryhmistä; demografinen rakenne ja maahanmuutto ovat keskustelun aiheita politiikassa ja yhteiskunnassa.
Nopeat faktat
- Pinta-ala: noin 643 801 km² (mukaan lukien merentakaiset alueet; manner-Ranska noin 551 695 km²).
- Asukasluku: noin 67 miljoonaa (vaihtelee vuoden ja lähteen mukaan).
- Pääkaupunki: Pariisi.
- Korkein kohta: Mont Blanc, ~4 808 m.
- Pisin joki: Loire.
- Virallinen kieli: ranska.
- Valtionmuoto: puolipresidenttinen tasavalta (Viides tasavalta perustettu 1958).
- Valuutta: euro (€).
Ranska on monipuolinen maa, jolla on pitkä historia, vahva kansallinen identiteetti ja merkittävä rooli Euroopan ja maailman politiikassa, taloudessa ja kulttuurissa.
