Ambroise Vollard (3. heinäkuuta 1866 – 21. heinäkuuta 1939) oli yksi Ranskan merkittävimmistä taidekauppiaista ja modernin taiteen tukijoista 1800-luvun lopulta 1900-luvun alkuun. Hän syntyi Saint-Denisissä Réunionin saarella ja siirtyi myöhemmin Pariisiin, jossa hän perusti oman galleriatoimintansa ja kustannustoimintansa. Vollard tunnettiin erityisesti nuorten, vielä laajalti tuntemattomien taiteilijoiden esiin nostamisesta ja aktiivisesta julkaisu- ja tilaustyöstä.

Työ kulttuurikauppiaana ja julkaisijana

Useimmissa tapauksissa hän osti taidetta suoraan aikansa taidemaalareilta ja järjesti heidän näyttelyitään. Vollard oli tärkeä välittäjä ja markkinoija monille taiteilijoille: hän järjesti esimerkiksi Paul Cézannen ensimmäisenlaisen yksityisnäyttelyn vuonna 1895, julkaisi taiteilijoiden kuvia ja tekstejä sekä tilasi vedoksia ja kuvituksia. Hän toimi myös kustantajana ja painatti taidevedoksia, taidekirjoja ja monografioita, jotka levittivät modernin taiteen tuntemusta yleisön keskuuteen.

Taiteilijaystävyydet ja muotokuvat

Vollard istui muotokuvia varten monen taiteilijan maalattavaksi ja oli henkilökohtaisesti tuttu lukuisten aikansa tekijöiden kanssa. Hän istui muotokuvassa niin usein, että Picasso sanoi: "Kauneimman koskaan eläneen naisen muotokuvaa ei ole maalattu, piirretty tai kaiverrettu useammin kuin Vollardin". Hän rohkaisi taiteilijoita kokeilemaan uusia tekniikoita ja tilasi esimerkiksi vedoksia – tunnetuimpana tilauksena on Picasson niin kutsuttu "Vollard-sarja" (Vollard Suite), sata etsausta, joita taiteilija teki 1930-luvulla osin kauppiaan toimeksiannosta.

Kokoelmat ja myynnit

Vollard keräsi myös omia kokoelmiaan ja hän toimi useiden merkittävien teosten varhaisena ostajana ja jälleenmyyjänä. Hänellä oli käsitystä, jota hänen aikansa taiteilijat eivät vielä täysin nähneet, ja näin hän nosti monia nimiä yleisön tietoisuuteen. Vollardin kautta myyntiin ja näyttelyihin pääsivät taiteilijat, jotka myöhemmin nousivat maailmanmaineeseen, kuten Paul Cézanne, Aristide Maillol, Renoir, Louis Valtat, Pablo Picasso, André Derain, Georges Rouault, Paul Gauguin ja Vincent van Gogh. Hän oli myös innokas taiteen keräilijä ja kustantaja.

Esimerkiksi eräs Cézannen teos, Vue sur l'Estaque et le Chateau d'If, oli joskus Vollardin omistuksessa ja myytiin myöhemmin arvokkaasti huutokaupassa. Se myytiin Christie'sissä Lontoossa 13 522 500 puntaa helmikuussa 2015.

Perintö ja kritiikki

Vollardin rooli modernin taiteen edistäjänä oli merkittävä: hän auttoi muokkaamaan markkinoita, nosti tiettyjä nimiä arvostukseen ja vaikutti pitkälti siihen, miten nykytaidetta alettiin arvostaa ja kerätä. Hänen toimintatapansa herättivät myös kritiikkiä; jotkut pitivät häntä kunnianhimoisena liikemiehenä, joka toisinaan käytti tilannetta hyväkseen. Silti moni taiteilija arvosti hänen rohkeuttaan ja kykyään tarjota näkyvyyttä.

Vollard kuoli 21. heinäkuuta 1939 liikenneonnettomuudessa. Hänen työnsä vaikutus näkyy edelleen taidehistorian tutkimuksessa, gallerioiden ja huutokauppojen kehityksessä sekä siinä kuinka modernin taiteen kertomusta on kirjoitettu eteenpäin.