Kisan Baburao Hazare tunnetaan nimellä Anna Hazare (s. 15. kesäkuuta 1937) on intialainen yhteiskunnallinen aktivisti. Hänet tunnetaan Ralegaon Siddhi -nimisen kylän kehittämisestä Intiassa. Hänellä oli suuri rooli Intian korruption vastaisessa liikkeessä vuonna 2011. Hän on palvellut Intian armeijassa. Hän sai Intian kolmanneksi korkeimman palkinnon, Padma Bhushanin.
Toiminta ja menetelmät
Anna Hazare on tunnettu erityisesti gandhilaisista, väkivallattomista toimintamuodoistaan, kuten nälkälakoista, kansalaiscivil disobediencystä ja paikallistason yhteisöllisen kehittämisen korostamisesta. Hän on käyttänyt julkisia paastoja painostaakseen hallitusta ja herättääkseen laajaa kansalaistukea. Hazare on yhdistänyt perinteisen yhteisöorganisoinnin ja ympäristönsuojelun sekä korruptionvastaisen agendan.
Ralegaon Siddhi – esimerkki kyläkehityksestä
Hazare palasi kotikyläänsä Ralegaon Siddhiin, jonka hän muutti esimerkkiprojektiksi. Kylässä edistettiin muun muassa vesivarojen hallintaa, metsitystä, viljelykäytäntöjen parantamista sekä yhteisöllisiä itsehallinnon muotoja. Ralegaon Siddhi on usein nostettu esiin esimerkkinä osallistavasta ja ympäristöä kunnioittavasta kehittämisestä Intian maaseudulla.
2011: korruptionvastainen liike ja Jan Lokpal -vaatimus
Huhtikuussa 2011 Hazare aloitti määrittelemättömän nälkälakon painostaakseen Intian hallitusta hyväksymään hänen korruptiota koskevat vaatimuksensa. Liike, joka tunnettiin laajasti nimellä "India Against Corruption" ja johon liittyi myös muita aktivisteja (mm. niin kutsuttu Team Anna), sai nopeasti merkittävää kaupunkilaisten tukea eri puolilla maata. Hallitus reagoi ja lupasi edistää asian käsittelyä – Hazare lopetti paastonsa saatuaan takuun lainsäädännöllisistä toimenpiteistä.
Elokuussa 2011 hän aloitti toisen nälkälakon vaatiakseen voimakkaampaa ja riippumatonta oikeusasiamiesta (Lokpal) koskevaa lakia, usein viitaten Jan Lokpal -lakialoitteeseen. Tämän paaston jälkeen hän lopetti paastonsa sen jälkeen, kun poliittinen prosessi eteni ja hallitus sekä parlamentti ottivat aiheen käsittelyyn. Liike vaikutti siihen, että antipkorruptiolainsäädäntö nousi laajaan julkiseen keskusteluun ja lopulta johti myöhempiin lainsäädännöllisiin toimiin.
Kritiikki ja kiistat
Hazarea on arvosteltu useista asioista. Kritiikin kohteina ovat muun muassa hänen autoritaarisiksi koetut johtamistapansa Ralegaon Siddhissä sekä konservatiiviset näkemykset joissain sosiaalipoliittisissa kysymyksissä. Erityinen kiistanaihe on ollut hänen kannanottonsa väestönkasvun hillitsemiskeinoihin: kritiikkiä on esitetty hänen ajoittaisista kannoistaan, jotka ovat tulleet tulkituiksi puolustukseksi pakotetuille vasektomioille tai muille pakkokeinoille väestön hallitsemiseksi väestön hallitsemiseksi. Lisäksi jotkut aktivistit ja poliitikot ovat arvostelleet hänen ja Team Annan välisiä erimielisyyksiä sekä Hazaren suhtautumista puoluepolitiikkaan — hän on itse torjunut poliittisen puolueen perustamisen ja pyrkinyt pysymään kansalaisliikkeen edustajana.
Vaikutus ja perintö
- Hazaren 2011:n liike herätti laajaa keskustelua korruption vastaisesta lainsäädännöstä ja kansalaisyhteiskunnan roolista Intian demokratiassa.
- Hänen toimintatapansa — erityisesti nälkälakot ja massakokoontumiset — näyttivät, kuinka kansalaispaine voi nostaa poliittisen kysymyksen keskeiseksi agendaksi.
- Liikkeen seuraukset ovat monisyisiä: se nosti esiin tarpeen riippumattomammalle korruption valvonnalle, mutta synnytti myös keskustelua liikkeen johtajuudesta, demokraattisista toimintatavoista ja toiminnan pitkäaikaisista poliittisista seurauksista.
Anna Hazare on jäänyt Intian julkiseen muistiin vaikutusvaltaisena korruption vastaisen liikkeen hahmona, jonka käyttämiä gandhilaisia menetelmiä ja kylätason kehittämismalleja on arvioitu sekä kiittäen että kriittisesti. Hänen saamansa tunnustukset, kuten Padma Bhushan, heijastavat hänen merkitystään kansalaisyhteiskunnassa, vaikka hänen toimintansa ja näkemyksensä ovat herättäneet myös kiivasta keskustelua.