Big Mama Thornton – yhdysvaltalainen blueslaulaja ja lauluntekijä
Willie Mae "Big Mama" Thornton (12. marraskuuta 1926, Montgomery, Alabama - 25. heinäkuuta 1984 Los Angeles, Kalifornia) oli yhdysvaltalainen blueslaulaja, harmonikan (harpun)soittaja ja lauluntekijä. Hänet tunnettiin erityisesti voimakkaasta, rouheasta äänestään ja karismaattisesta esiintymisestä, joka vaikutti moniin myöhempiin blues- ja rockartisteihin.
Varhainen elämä ja ura
Thornton aloitti laulamisen nuorena kirkossa ja esiintyi myöhemmin erilaisissa kiertävissä show- ja teatteriryhmissä. Hänen varhaisvuosiensa tarkat tiedot vaihtelevat, mutta jo varhain syntyi maine voimakkaasta, "shouter"-tyylisestä laulajasta, jonka taito yhdistää bluesin, R&B:n ja gospelin elementtejä teki hänestä kysytyn esiintyjän 1950-luvun alkuun asti.
Tunnetuimmat levytykset
Thornton oli ensimmäinen, joka levytti Leiberin ja Stollerin kappaleen "Hound Dog". Levytys vuodelta 1952 nousi suuriin myyntilukuihin ja oli merkittävä R&B-hitti 1950-luvulla. Myöhemmin kappaleesta tuli vielä laajemmin tunnettu, kun Elvis Presley teki siitä oman, rock-vaikutteisemman versionsa vuonna 1956 — Presley’n tulkinta teki kappaleesta maailmanlaajuisen hitin, mutta Thornton sai siitä vain vähän taloudellista korvausta.
Toinen usein coveroitu ja laajasti tunnettu Thorntonin kappale on "Ball 'n' Chain". Se on mukana Rock and Roll Hall of Famen "500 Songs that Shaped Rock and Roll" -listalla. Kappale sai suurta lisähuomiota, kun Janis Joplin esitti ja levytti sen rock- ja psykedeelisen bluesyhtyeensä kanssa, minkä myötä kappale saavutti uuden kuulijakunnan.
Tyylinsä ja vaikutus
Big Mama Thorntonin lauluääni oli matala, voimakas ja ilmaisuvoimainen — useimmat kuvaavat häntä bluesin "shouteriksi". Hän soitti myös huuliharppua, mikä täydensi hänen rosoista soundiaan. Thorntonin esitystyyli ja tulkinnat ovat vaikuttaneet moniin naislaulajiin ja rockin esiintyjiin, ja hänet nähdään yhtenä sillanrakentajana perinteisen bluesin ja myöhemmän rock-musiikin välillä.
Myöhemmät vuodet ja perintö
1960-luvun blues- ja roots-musiikin herääminen toi Thorntonille uuden kiinnostuksen jakson: hän esiintyi festivaaleilla ja teki uusia levytyksiä, mutta hänellä oli myös taloudellisia ja terveysongelmia, eikä hän aina saanut osakseen samanlaista tunnustusta tai taloudellista menestystä kuin hänen kappaleensa myöhemmät versiota tekivät mahdolliseksi. Thornton kuoli Los Angelesissa 25. heinäkuuta 1984. Hänen vaikutuksensa ja merkityksensä bluesin historiassa on sittemmin tunnustettu laajemmin — hänen tulkintansa ja kappaleensa elävät edelleen uusversioina ja esikuvina monille artisteille.
Valikoituja saavutuksia ja merkittävät kappaleet
- Hound Dog – Leiber & Stollerin kirjoittama kappale, jonka Thornton teki tunnetuksi alkuperäisenä levyttäjänä.
- Ball 'n' Chain – Thorntonin tunnettu alkuperäinen kappale, joka on osa Rock and Roll Hall of Famen "500 Songs that Shaped Rock and Roll" -listaa ja jonka tunnetuksi teki myös Janis Joplin.
- Muita tunnettuja esityksiä ja levytyksiä löytyvät hänen pitkästä urastaan blues- ja R&B-artistina useilta levy-yhtiöiltä.
Big Mama Thornton on tärkeä hahmo amerikkalaisen bluesin kehityksessä: hänen voimakas äänensä, tulkintansa ja kappaleensa ovat jääneet musiikin historiaan ja vaikuttaneet niin bluesin kuin rockin kertomukseen.
Ura
Hän syntyi Montgomeryssä, Alabamassa. Hän sai musiikkikasvatuksensa baptistikirkossa, jossa hänen isänsä oli pappi ja äitinsä kuorolaulaja. Hän liittyi 14-vuotiaana Sammy Greenin Georgiassa toimivaan Hot Harlem Revue -yhtyeeseen ja kiersi etelää. Hän oli myös itseoppinut rumpali ja huuliharpunsoittaja. Hän soitti usein kumpaakin instrumenttia lavalla.
1948 hän asettui Houstoniin. Vuonna 1951 hän teki levytyssopimuksen Peacock Recordsin kanssa. Tälle levy-yhtiölle hän levytti kappaleen "Hound Dog", joka nousi Rhythm ´n Blues -listan ykköseksi. Sitten hän kiersi Junior Parkerin ja Esther Phillipsin kanssa. 1950-luvun lopulla hänen uransa hiipui. Hän muutti San Franciscon Bay Area -alueelle, jossa hän soitti lähinnä paikallisilla blues-klubeilla.
Vuonna 1966 hän levytti Big Mama Thornton With The Muddy Waters Blues Band -yhtyeen, jossa soittavat Muddy Waters (kitara), Sammy Lawhorn (kitara), James Cotton (huuliharppu), Otis Spann (piano), Luther Johnson (bassokitara) ja Francis Clay (rummut). Hänen Ball 'n' Chain -albuminsa vuonna 1968 Lightnin' Hopkinsin (kitara) ja Larry Williamsin (laulu) kanssa sisälsi kappaleet "Hound Dog", "Wade in the Water", "Little Red Rooster", "Ball 'n' Chain", "Money Taker" ja "Prison Blues".
Yksi Thorntonin viimeisistä albumeista oli Jail (1975) Vanguard Recordsille.Albumi äänitettiin 1970-luvun puolivälissä kahdessa vankilassa. Hänestä tuli bluesyhtyeen johtaja.Thornton esiintyi Monterey Jazz Festivalilla vuosina 1966 ja 1968 sekä San Francisco Blues Festivalilla vuonna 1979. Vuonna 1965 hän esiintyi American Folk Blues Festival -kokoonpanon kanssa Euroopassa, jossa hän nauhoitti albuminsa Big Mama Thornton in Europe ja seuraavana vuonna San Franciscossa Big Mama Thornton with the Chicago Blues Band. Molemmat albumit ilmestyivät Arhoolie-levymerkillä. Thornton jatkoi levyttämistä Vanguardille, Mercurylle ja muille pienille levy-yhtiöille 1970-luvulla ja työskenteli bluesfestivaalien parissa kuolemaansa asti vuonna 1984. Hänet otettiin Blues Hall of Fameen vuonna 1984.
Thornton kuoli sydänkohtaukseen Los Angelesissa 25. heinäkuuta 1984 57-vuotiaana.
Valittu diskografia
- 1965 Big Mama Thornton Euroopassa Arhoolie
- 1967 Big Mama the Queen Monterey MCA:ssa 1967 Big Mama the Queen Monterey MCA:ssa
- 1968 Hän on palannut
- 1969 Vahvempi kuin lika
- 1970 Ehkä Roulette Records
- 1970 The Way It Is Mercury
- 1973 pelastettu Pentagram Records
- 1975 Jail Vanguard
- 1975 Sassy Mama!
- 1978 Mama's Pride Vanguard (Mama's Pride Vanguard)