Billy Budd on Benjamin Brittenin ooppera, joka kantaesitettiin Royal Opera House, Covent Gardenissa, Lontoossa 1. joulukuuta 1951. Teos perustuu Herman Melvillen novelliin Billy Budd, ja oopperan libreton laativat E. M. Forster ja Eric Crozier. Teos on yksi 1900-luvun merkittävimmistä englantilaisista oopperoista.
Juoni lyhyesti
Tapahtumat sijoittuvat sotalaivaan, jonne nuori ja hyväntahtoinen merimies Billy Budd on otettu palvelukseen. Billy on miehistön suosikki, mutta laivan mestari-at-arms John Claggart kyykyttää häntä ja vihamielisyys kasvavat. Claggart syyttää Billyä salaliitosta ja tuo syytöksen kapteenille, Edward Fairfax Verelle. Kohtaamisessa, jolloin Billy ei pysty ilmaisemaan itseään jähmettymisen ja änkytyksen takia, hän lyö Claggartia iskuun, joka johtaa Claggartin kuolemaan. Kapteeni Vere joutuu oikeudelliseen ja eettiseen dilemmaan: meri- ja sotilaskurin säilyttäminen ajaa hänet kutsumaan nopeasti kokoon sotatuomioistuimen, joka tuomitsee Billyn kuolemaan. Ooppera päättyy traagisesti ja jättää kysymyksiä oikeudenmukaisuudesta, vastuusta ja inhimillisyydestä.
Libretto ja teemat
Libreton ovat kirjoittaneet kirjailija E. M. Forster ja Eric Crozier; heidän käsikirjoituksensa tiivistää Melvillen kertomuksen keskeiset tapahtumat ja säilyttää tarinan moraalisen monitulkintaisuuden. Teemoina ovat viattomuus ja pahuus, auktoriteetin ja yksilön vastuu, lain kirjaimen ja omantunnon konflikti sekä kohtalon ja satunnaisuuden rooli ihmiskohtaloissa. Oopperassa korostuu myös maskuliininen maailmankuva: siinä esiintyy ainoastaan miehiä, mikä korostaa suljetun laivayhteisön psykologiaa ja dynamiikkaa.
Musiikki ja ilmaisutapa
Brittenin musiikki yhdistää selkeää melodisuutta ja modernimpia harmonisia ratkaisuja; hän käyttää kuoroa voimakkaasti kuvaamaan miehistön kollektiivista ääntä ja käyttää orkesteria luodakseen merellisiä tunnelmia ja jännitettä. Oopperan rakenteessa on sekä vaikuttavia solistisia kohtauksia että dramaattisia kuorokohtauksia; kapteeni Veren sisäinen kamppailu saa merkittävän musiikillisen muodon, joka jää monille esityksille tunnusomaiseksi.
Esityshistoria ja versiot
Alkuperäinen oopperaversio oli neljän näytöksen muotoinen. Britten teki teokseen merkittäviä tiivistyksiä ja uudelleenjärjestelyjä vuonna 1960, jolloin siitä syntyi kahden näytöksen versio, jota nykyään yleisimmin esitetään. Jotkut yhtyeet ja tutkijat pitävät alkuperäistä neljänäytöksistä muotoa laveampana ja dramaattisesti erilaisena, joten molemmat versiot ovat säilyttäneet kannattajakuntansa ja niitä esitetään edelleen.
Keskeiset roolit ja tulkitsijat
Ensiesityksen Billy Budd -roolin lauloi Theodor Uppman. Alun perin Britten oli toivonut rooliin Geraint Evansi, mutta Evans katsoi osan olevan liian korkea omalle äänelleen ja päätyi esittämään toisen roolin. Kapteeni Veren roolin loi usein yhdessä Brittenin kanssa työskennellyt Peter Pears. Billyn roolia ovat myöhemmin tulkinneet mm. Thomas Allen, Simon Keenlyside, Richard Stilwell ja Thomas Hampson.
Merkitys ja nykypäivä
Billy Budd on vakiinnuttanut paikkansa kansainvälisessä oopperarepertuaarissa. Se koetaan sekä musiikillisesti että draamallisesti merkittäväksi teokseksi, joka tarjoaa näyttämölle intensiivisiä moraalisia kysymyksiä ja vahvoja näyttämöllisiä tilanteita. Teoksen ihmiskuva, oikeuden ja myötätunnon problematiikka sekä Brittenin tarkka orkestrointi tekevät siitä edelleen ajankohtaisen ja puhuttelevan.