Bruno Latour: ranskalainen filosofi ja tieteen- ja teknologian tutkija

Tutustu Bruno Latourin elämään ja uraan: ranskalainen filosofi, tieteen- ja teknologian tutkija, keskeiset teokset ja vaikutus modernin tieteen ymmärrykseen.

Bruno Latour (s. 22. kesäkuuta 1947, Beaune – k. 9. lokakuuta 2022, Pariisi) oli ranskalainen filosofi ja tieteen- ja teknologian tutkimuksen (Science and Technology Studies, STS) keskeinen vaikuttaja. Tieteen ja teknologian parissa tekemästään työstä tunnettu Latour opetti useissa yliopistoissa, muun muassa École des Mines de Parisissa, Sciences Po:ssa ja London School of Economicsissa. Latour on myös kirjoittanut useita kirjoja, kuten Laboratory Life (1979, yhdessä Steve Woolgarin kanssa), Science in Action (1987) ja We Have Never Been Modern (1991). Vuonna 2007 hän oli yhteiskuntatieteiden kymmenenneksi siteeratuin kirjailija.

Työ ja keskeiset käsitteet

Latour tunnetaan erityisesti siitä, että hän kyseenalaisti perinteiset käsitykset tieteen objektiivisuudesta ja korosti tiedon tuottamisen sosiaalista ja materiaalisesta luonteesta. Hän oli yksi niin sanotun actor–network theoryn (ANT) kehittäjistä yhdessä tutkijoiden kuten Michel Callonin ja John Lawin kanssa. ANT:ssa korostetaan, että sekä ihmiset että ei-inhimilliset toimijat (esimerkiksi laitteet, tekstit, aineet) muodostavat verkostoja, joissa kaikki osapuolet vaikuttavat toisiinsa ja joissa "tieto" syntyy näiden suhteiden seurauksena.

Merkittävät teokset

• Laboratory Life (1979) — etnografinen tarkastelu tieteellisestä työstä laboratorioympäristössä (yhteistyö Steve Woolgarin kanssa).
• Science in Action (1987) — kuvaus siitä, miten tieteelliset faktat rakentuvat käytännön toimissa ja verkostoissa.
• We Have Never Been Modern (1991) — kriittinen analyysi moderniteetin käsitteestä ja luokkajaosta luonnon ja yhteiskunnan välillä.
• Reassembling the Social (2005) — Latourin ANT:n metodologinen tiivistys ja ohjeistus sosiaalisten ilmiöiden tutkimiseen.
• Facing Gaia (2017) — poliittinen ja filosofinen pohdinta ekologisista kriiseistä ja maapallon (Gaian) roolista nykypäivän politiikassa.

Vaikutus ja kritiikki

Latourin työllä on ollut suuri vaikutus tieteen, teknologian ja yhteiskunnan tutkimukseen. Hän auttoi avaamaan keskustelua siitä, miten tieteelliset faktat syntyvät ja miten teknologiat muovaavat yhteiskuntaa — ja päinvastoin. Latourin ajatuksia on sovellettu monilla aloilla, kuten ympäristöfilosofiassa, teknologia-analyysissä ja kulttuurintutkimuksessa.

Samaan aikaan hänen lähestymistapaansa on myös kritisoitu. Usein esiin nostettuja kritiikin kohteita ovat muun muassa se, että ANT voi epäselvällä tavalla tasoittaa poliittisia valtasuhteita tai vähätellä instituutioiden ja rakenteiden merkitystä. Latour itse kiisti helposti lokeroituvat tulkinnat ja korosti, ettei tarkoituksena ole relativismi vaan tarkka analyysi siitä, miten tosiasiat ja merkitykset syntyvät käytännössä.

Myöhemmät vaiheet ja perintö

Uransa myöhäisemmillä vuosikymmenillä Latour laajensi kiinnostustaan ympäristökysymyksiin ja politiikkaan, erityisesti ilmastonmuutokseen ja siihen, miten yhteiskunnat voivat käsitellä kokonaisvaltaisesti ihmisen ja ei-inhimillisen maailman kytköksiä. Hän oli arvostettu ja samalla keskustelua herättävä ajattelija, jonka teokset ovat edelleen laajalti luettuja ja tulkittuja eri tieteenaloilla. Latourin perintö näkyy siinä, että hän toi vahvasti esiin tiedon tuotannon monimutkaisuuden ja kehotti tutkijoita huomioimaan sekä ihmisten että materiaalisten tekijöiden roolin.

Hae kirjaimella