Näennäistiede | kaikki, mikä teeskentelee olevansa tiedettä, mutta ei ole sitä
Pseudotiede on kaikkea sellaista, joka teeskentelee olevansa tiedettä mutta ei ole sitä. Yhdessä "pseudo-" ja "tiede" tarkoittavat "väärennettyä tiedettä". Pseudotiede voi epäonnistua yhdessä tai useammassa tieteellisyyden osatekijässä.
Pseudotiede ei ole vain ajatus, jota valtavirran tiedeyhteisö ei hyväksy. Se on ajatus, jota ei voida testata, vaikka sitä vastaan olisi mitä todisteita. Huolimatta siitä, että sana pseudotiede tarkoittaa "väärää tiedettä", juuri avoimuus testaamiselle on tieteen perusta. Tämä on olennaisempaa kuin se, hyväksytäänkö teoria. Onhan ideat osoittautuneet vääriksi, vaikka niitä on kerran pidetty totena. On selvää, että tiede ei ole aina oikeassa, mutta se on aina avoin korjauksille, mikä tekee selvän eron tieteen ja pseudotieteen välille.
Pseudotieteen ja uskonnon välillä on kuitenkin ero. Astrologia on pseudotiedettä, koska se teeskentelee perustuvansa tosiasioihin, mutta ei perustu. Uskonnot esittävät väitteitä, jotka eivät todellakaan ole tieteellisiä, eikä niiden ole tarkoituskaan olla. Sikäli kuin uskonto ei esitä tosiasioihin perustuvia väitteitä, sitä ei voi kiistää. Kun se esittää tosiasioihin perustuvia väitteitä, se on haavoittuvainen. Hyvä esimerkki tästä on katolisen kirkon päätös puolustaa antiikin aikaisia käsityksiä taivaasta (Ptolemaios) Galilein ja Kopernikuksen (silloisia) uusia käsityksiä vastaan.
Franciszek Rychnowski kehitti tämän laitteen 1900-luvun alussa mittaamaan "kosmista energiaa".
Pseudotieteen tyypit
Ajatuksia (oikeammin "hypoteeseja") siitä, miten luonto toimii, voidaan pitää pseudotieteellisinä monista syistä. Joskus hypoteesi on yksinkertaisesti väärä, ja se voidaan osoittaa vääräksi. Esimerkkinä tästä on uskomus, jonka mukaan maapallo on litteä, tai uskomus, jonka mukaan naisten luurangoissa on yksi kylkiluu enemmän kuin miesten luurangoissa. Tällaisia ajatuksia pidetään epätieteellisinä, koska ne on osoitettu vääriksi.
Joskus ajatus voi olla totta, mutta sitä ei voida koskaan osoittaa todeksi edes periaatteessa. Oletetaan esimerkiksi, että jotkut ihmiset uskovat, että maapallo ja maailmankaikkeus syntyivät viime torstaina. He väittävät, että kun maailmankaikkeus syntyi viime torstaina, se luotiin niin, että se näytti olevan monta miljoonaa vuotta vanha. Näiden uskovien mukaan jopa kahden viikon takaiset muistomme ovat itse asiassa vain vääriä muistoja, jotka tulivat viime torstaina tapahtuneen maailmankaikkeuden luomisen mukana. Tällaista uskomusta pidetään pseudotieteellisenä, koska se ei ole väärennettävissä - mikään koe ei voisi valaista, onko tämä uskomus totta vai ei.
Muunlaista pseudotiedettä pidetään pseudotieteellisenä, koska se perustuu petokseen, vaikka käytetty ajatus ei ole mahdoton. Esimerkkejä ovat ihmiset, jotka väittävät tehneensä aikamatkustuslaitteita, painovoiman vastaisia laitteita tai teleporttereita. Tutkijoilla ei yksinkertaisesti ole tällä hetkellä teknologiaa tällaisten asioiden rakentamiseen, vaikka he ehkä jonain päivänä pystyvätkin siihen.
Jotkut ajatukset ovat kiistatta pseudotieteellisiä. Tämä tarkoittaa, että jotkut valtavirran tutkijat pitävät ajatusta pseudotieteellisenä ja jotkut eivät. Tietyt ajatukset osakemarkkinoiden käyttäytymisestä kuuluvat tähän luokkaan.
Pseudotiede ei ole aivan sama asia kuin puolueellinen tutkimus, jossa tutkijalla on jokin huono motiivi (kuten henkilökohtainen hyöty, maine tai taloudellinen voitto) tulostensa levittämiseen. Se ei myöskään ole sama asia kuin testaamaton hypoteesi, joka on ajatus, jota tutkijat eivät voi vielä testata, koska heillä ei ole rahaa tai teknologiaa siihen. Kvanttigravitaatioteoriat ovat testaamattomia hypoteeseja: tiedemiehet voivat helposti kuvitella kokeita niiden testaamiseksi, mutta heillä ei vain ole vielä tällä hetkellä teknologiaa siihen.
Pseudotiedettä
Esimerkkejä ajatuksista, joita tiedemiehet eivät ole hyväksyneet, mutta joilla on yhä jonkin verran uskottavuutta: Parapsykologia tai psyykkinen tutkimus (viestintä tavoilla, joita tiede ei hyväksy), psykoanalyysi (Freudin ajatusten hyväksyminen).
Muu pseudotutkimus
Pseudotiede on kaikkea, mikä teeskentelee olevansa tieteellistä ja akateemista mutta ei ole sitä. Sitä on monenlaista, myös pseudotiedettä:
- Pseudoarkeologia on kaikkea, mikä teeskentelee olevansa oikeaa arkeologiaa mutta ei ole sitä.
- Pseudohistoriaa on kaikki, mikä teeskentelee olevansa oikeaa historiaa mutta ei ole sitä.
- Pseudomatematiikkaa on kaikki, mikä teeskentelee olevansa oikeaa matematiikkaa mutta ei ole sitä.
- Pseudofilosofia on kaikkea, mikä teeskentelee olevansa filosofiaa mutta ei ole sitä.
- Pseudopsykologia on kaikkea, mikä teeskentelee olevansa oikeaa psykologiaa mutta ei ole sitä.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on pseudotiede?
V: Pseudotiede on kaikkea, mikä teeskentelee olevansa tiedettä, mutta ei ole sitä. Se ei täytä yhtä tai useampaa tieteellisyyden osatekijää, eikä sitä voi testata, vaikka sitä vastaan olisi mitä todisteita.
K: Miten pseudotiede eroaa uskonnosta?
V: Astrologia on pseudotiedettä, koska se teeskentelee perustuvansa tosiasioihin, mutta ei perustu. Uskonnot esittävät väitteitä, jotka eivät todellakaan ole tieteellisiä, eikä niiden ole tarkoituskaan olla sellaisia. Sikäli kuin uskonto ei esitä tosiasioihin perustuvia väitteitä, sitä ei voi kiistää. Kun se kuitenkin esittää tosiasioihin perustuvia väitteitä, siitä tulee haavoittuvainen.
K: Mikä erottaa tieteen pseudotieteestä?
V: Perusero tieteen ja pseudotieteen välillä on tieteen avoimuus testaamiselle ja korjaamiselle - vaikka ajatuksia on kerran pidetty totena, ne voidaan yhä osoittaa vääriksi lisätodisteiden avulla. Pseudotiede ei mahdollista tällaista testausta tai korjausta, vaikka sitä vastaan esitettäisiinkin todisteita.
Kysymys: Mikä esimerkki havainnollistaa uskonnon ja pseudotieteen välistä eroa?
V: Hyvä esimerkki uskonnon ja pseudotieteen välisestä erosta on katolisen kirkon päätös puolustaa muinaisia ajatuksia (Ptolemaios) uusia ajatuksia (Galilei ja Kopernikus) vastaan. Tämä osoittaa, että vaikka uskonnot voivat esittää tosiasioihin perustuvia väitteitä, jotka voivat muuttua haavoittuviksi, jos ne kyseenalaistetaan, ne eivät esitä perustuvansa tosiasioihin, kuten astrologia tekee pseudotieteellisellä lähestymistavallaan.
Kysymys: Onko tiede aina oikeassa?
V: Ei, tiede ei ole aina oikeassa, mutta sitä voidaan korjata testaamalla, mikä tekee selvän eron tieteen ja pseudotieteen välille.
K: Hyväksyykö valtavirran tiedeyhteisö kaikki teoriat?
V: Ei, jotkin teoriat saattavat epäonnistua yhdessä tai useammassa tieteellisyyden osatekijässä, joten valtavirran tiedeyhteisö ei välttämättä hyväksy niitä, vaikka ne voivat silti olla päteviä tietyissä yhteyksissä.
