Analogia (kielifilosofia)
Vertailu on kahden jollakin tavalla samankaltaisen asian vertailu. Kun vedät analogian kahden eri asian välille, vertaat niitä, koska haluat tehdä käsitteestä helpommin ymmärrettävän.
"Yleensä (mutta ei aina) tällaiset argumentit kuuluvat induktiivisen päättelyn luokkaan, koska niiden johtopäätökset eivät seuraa varmuudella, vaan ne saavat tukea vain vaihtelevalla voimakkuudella".
Pinnallisten analogioiden ja syvällisten analogioiden välillä on ero. Kaksi asiaa voi näyttää samalta, mutta toimia aivan eri tavalla, tai ne voivat näyttää erilaisilta, mutta toimia samalla tavalla. Eniten vaivaa tehdään syvällisten analogioiden löytämiseksi, jotka opettavat meille jotain tietämisen arvoista. Kuten eräs toinen filosofi asian ilmaisee:
"Tavoitteena on ollut löytää muodolliset kriteerit, jotka erottavat hyvän ja huonon analogisen päättelyn toisistaan. Näissä pyrkimyksissä on onnistuttu parhaimmillaankin vaihtelevalla menestyksellä".
Mario Bunge pitää analogiaa tärkeimpänä keinona saada uusia hypoteeseja, joita voidaan testata. Hän huomauttaa, että analogiat voivat perustua käyttäytymisen tai rakenteen samankaltaisuuteen.
Kuuluisia esimerkkejä
- Jeesuksen vertaukset ovat analogioita. Esimerkiksi kylväjän vertauksessa siemen putoaa hyvään maahan, ja se on analogia "niille, jotka kuulevat sanan ja ottavat sen vastaan ja tuottavat hedelmää".
- Charles Darwin valitsi termin "luonnonvalinta" rinnastukseksi kotieläinten ja -kasvien valintaan. Kyyhkysrotujen keinotekoinen valinta oli yksi hänen suosikkitutkimuksistaan.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on analogia?
V: Analogia on kahden jollakin tavalla samankaltaisen asian vertailu.
K: Miksi ihmiset laativat analogioita?
V: Ihmiset piirtävät analogioita tehdäkseen käsitteen helpommin ymmärrettäväksi.
K: Mihin päättelykategoriaan analogiat kuuluvat?
V: Analogiat kuuluvat induktiivisen päättelyn luokkaan.
K: Seuraavatko analogioiden johtopäätökset varmuudella?
V: Ei, niiden johtopäätökset eivät seuraa varmuudella, vaan niitä vain tuetaan vaihtelevalla voimakkuudella.
K: Mitä eroa on pinnallisilla ja syvällisillä analogioilla?
V: Pinnallisissa analogioissa verrataan kahta asiaa, jotka saattavat näyttää samankaltaisilta mutta toimivat aivan eri tavalla, kun taas syvällisissä analogioissa verrataan kahta asiaa, jotka saattavat näyttää erilaisilta mutta toimivat samalla tavalla.
K: Mikä on syvällisten analogioiden löytämisen tavoite?
V: Syvällisten analogioiden löytämisen tavoitteena on opettaa meille jotain tietämisen arvoista.
K: Miten Mario Bunge näkee analogian?
V: Mario Bunge pitää analogiaa tärkeimpänä keinona saada uusia hypoteeseja, joita voidaan testata käyttäytymisen tai rakenteen samankaltaisuuksien perusteella.
