Islamin perimätiedon mukaan Nooan poika Kanaan (arab. Kanʿān) tai joissain lähteissä Nooan poika Jam mainitaan eräänä Nooan (Nuh) poikana, jonka kerrotaan kieltäytyneen uskomasta ja siten joutuneen Koraanissa mainittuun kohtaloon. Perinteisessä kertomuksessa hänen vanhempiaan kutsutaan usein Nooaksi ja tämän vaimoksi (tekstimateriaaleissa esiintyvä nimi esimerkiksi Naaman), mutta Koraani ei kuitenkaan mainitse pojan nimeä suoraan.

Koraaninen kertomus

Koraanin vedenpaisumuksen kertomuksessa (mm. kohtauksissa Nooan arkista) kuvataan, kuinka Nooa kehottaa poikaansa tulemaan veneeseen: "Oi poikani, tule mukaamme, äläkä ole epäuskoisten kanssa." Poika vastaa, että aikoo hakea turvaa vuorelta: "Minä suojaudun vuorelle, jotta suojaudun vedeltä." Kertomuksessa kerrotaan, että tätä pakoa vuorelle ei pelastanut mikään ja poika hukkuu: hän päätyy niiden joukkoon, jotka menevät hukkaan. Koraanin teksti korostaa tässä ihmisen omaa vastuuta uskosta ja sen, että sukulaisuussuhde ei automaattisesti pelasta ketään.

Vertaaminen juutalais-kristilliseen perinteeseen

Juudaisuudessa ja kristinuskossa (esim. Toora ja Raamattu) mainitaan Nooan pojat Seem, Ham ja Jaafet (Shem, Ham, Japheth), mutta kertomus pojan kieltäytymisestä arkkiin nousemisesta ei esiinny samalla tavalla. Lisäksi Raamatussa Kanaan (Canaan) esiintyy pääosin Hamin poikana eli Nooan lapsenlapsena, ei Nooan omana poikana. Tämä ero selittää osan eri nimitysten ja tarinamuunnelmien sekaannuksesta.

Tafsir-perimätieto ja nimivariaatiot

Klassiset islamilaiset kommentaattorit (tafsir-kirjallisuus) ja historialliset kertomukset eroavat toisistaan siinä, miten kieltäytyvä poika nimetään ja millainen hänen tarkka suhteensa perheeseen oli. Joissain kertomuksissa pojan nimeksi annetaan Kanʿān (Kanaan), toisissa taas esiintyy nimiä kuten Yam tai hänet jätetään nimettömäksi. Myös Nooan vaimon uskonnollinen kanta vaihtelee kertomuksissa: jotkin islamilaiset tulkinnat pitävät häntäkin epäuskoisena (Koraani mainitsee esimerkin Nuhin vaimosta yhdessä kohdassa), kun taas toiset kertomukset kuvaavat erilaisia tulkintamuunnelmia.

Myyttiset lisätarinat ja kansanperinne

Joissain kansanperinteen muunnelmissa ja myöhemmissä kertomuksissa esiintyy yksityiskohtia, joita ei löydy Koraanin tekstistä: esimerkiksi tarinat, joissa Kaanaanin äiti kiipeää vuorelle ja yrittää suojata pientä lastaan pitämällä tätä päänsä yläpuolella, ovat tällaisia lisäyksiä. Nämä kertomukset ovat perimätietoa ja folkloraa, eivät Koraanin kirjaimellista sisältöä.

Merkitys islamissa

  • Yksilön vastuu: kertomusta käytetään usein esimerkkinä siitä, että suku- tai perhesuhteet eivät automaattisesti takaa pelastusta; uskon ja kuuliaisuuden ratkaisee yksilö itse.
  • Jumalan tuomio ja armo: kertomus korostaa Jumalan oikeudenmukaisuutta ja samalla armoa niitä kohtaan, jotka tottelevat Häntä.
  • Profeetan asema: Nooan tapaus havainnollistaa myös profeetan vaikeaa tehtävää varoittaa läheisiään ja vihollisiaan yhtä lailla.

Yhteenvetona voidaan todeta, että vaikka monissa islamilaisissa lähteissä puhutaan Nooan pojasta, joka kieltäytyi uskomasta ja hukkuikin, Koraani itsessään ei anna tälle pojalle yksiselitteistä nimeä. Nimeämiseen ja tarinan yksityiskohtiin liittyvät variaatiot tulevat tafsirista, historiallisista perimätarinoista ja kansanperinteestä. Näin ollen kertomus toimii islamissa enemmän opettavana esimerkkinä uskosta, vastuusta ja jumalallisesta päätöksestä kuin tarkkana geneologisena väitteenä.