Islam (/ˈɪslɑːm/; arabian kieli: ٱلْإِسْلَام, roomalaisittain: al-Islām, [alʔɪsˈlaːm] (audio speaker icon kuunnella)) on abrahamilainen monoteistinen uskonto. Kaikki sen opetukset ja uskomukset on kirjoitettu Koraaniin (myös Koraani tai Kuraani), islamin pyhään kirjoitukseen. Islamiin uskovia kutsutaan muslimeiksi. Ei-muslimeja kutsutaan islamissa kafiriksi. Islam tarkoittaa alistumista Jumalan tahtoon. He uskovat, että enkeli Gabriel puhui Koraanin Muhammedille. Koraania pidetään Jumalan (tai Allahin) sanana. Muslimit pitävät Muhammadia Jumalan profeettana ja lähettiläänä. Muut uskomukset ja säännöt siitä, mitä muslimien pitäisi tehdä, tulevat kertomuksista, jotka kertovat Muhammedin opetuksista (Hadith).

Kielellisesti islam määritellään antautumiseksi Jumalan käskyyn islamin mukaisesti, ilman vastarintaa, alistumista, kapinaa ja itsepäisyyttä. Mitä tulee sen idiomaattiseen merkitykseen, se on uskonto, jonka toi "Muhammad bin Abdullah", kaikkivaltiaan Jumalan lähettämä, ja jonka muslimit uskovat olevan laki, jolla Jumala sinetöi taivaalliset viestit. Abu Hurairahin valtuuttamassa hadithissa profeetta Muhammed määritteli islamin: "Palvomalla Jumalaa eikä liittämällä mitään Häneen, suorittamalla rukouksen, maksamalla pakollisen zakatin, paastoamalla ramadania ja suorittamalla pyhiinvaelluksen Mekkaan Saudi-Arabiassa."

Perusopit ja uskomukset

Islamin keskeinen oppi on Jumalan (Allahin) ykseys (tawhid). Muslimit uskovat, että Jumala on ainoa jumala, kaikkivaltias ja armollinen. Perususkonto koostuu muun muassa seuraavista kohdista:

  • Usko yhteen Jumalaan (tawhid).
  • Usko Jumalan enkeleihin, erityisesti enkeliin Gabrieliin, joka välitti ilmoituksen.
  • Usko Jumalan profeettoihin (mukaan lukien Aadam, Nooa, Abraham, Mooses ja Jeesus) ja viimeisenä profeettana Muhammed.
  • Usko pyhiin kirjoituksiin, erityisesti Koraaniin, mutta myös aikaisempiin ilmoituksiin kuten Tooraan ja Evankeliumiin nähdään osaksi ilmoitushistoriaa.
  • Usko tuomiopäivään ja ylösnousemukseen sekä Jumalan oikeudenmukaiseen palkitsemiseen ja rankaisuun.
  • Usko kohtaloon (qadar) — että Jumala tietää kaiken ja hänen tahtonsa on täydellinen.

Pyhät kirjoitukset: Koraani ja hadithit

Koraani on islamin pääpyhä kirja, jonka muslimit uskovat olevan Jumalan ikuinen ja muuttumaton sana. Koraanin katsotaan säilyneen arabiankielisenä ilmoituksena Muhammedin kautta. Hadithit ovat kertomuksia Muhammedin sanoista, teoista ja hyväksymisistä, ja ne muodostavat lakia ja etiikkaa täydentävän aineiston, jota tulkitaan yhdessä Koraanin kanssa. Haditheilla on erilaisia luokituksia luotettavuuden perusteella ja niiden käyttö vaihtelee suuntausten ja koulukuntien välillä.

Viisi pylvästä (islamin perusrukoukset)

Usein islamin harjoittaminen tiivistetään viiteen peruskäytäntöön, jotka muodostavat uskonnollisen elämän rungon:

  • Shahada — todistus uskoon: "Ei ole muuta jumalaa kuin Jumala ja Muhammed on hänen profeettansa."
  • Salah — rukous viisi kertaa päivässä.
  • Zakat — pakollinen almuvero, jolla tuetaan vähävaraisia ja yhteisöä.
  • Saum — ramadanin paasto kuukauden ajan, joka sisältää myös henkisen puhdistuksen ja yhteisöllisyyden korostamisen.
  • Hajj — pyhiinvaellus Mekkaan, jonka terveet ja varakkaat muslimit pyrkivät suorittamaan ainakin kerran elämässään.

Profeetat ja ilmoituksen historiallinen jatkumo

Muslimit uskovat, että Jumala on lähetellyt profeettoja koko ihmiskunnan historiassa opettamaan ihmisille Jumalan ykseyttä ja oikeaa elämää. Profeetat mainitaan myös aikaisemmissa kirjaimissa; islam näkemyksen mukaan Muhammad on ilmoituksen viimeistyttäjä ja Koraani lopullinen ilmoitus. Muslimeilla on kunnioitus myös profeettoja kohtaan kuten Aadam, Nooa, Abraham, Mooses ja Jeesus.

Suuntaukset ja sisäinen moninaisuus

Useimmat muslimit kuuluvat jompaankumpaan kahdesta suuresta ryhmästä. Yleisin on sunnimuslimi (arviolta 75–90 prosenttia kaikista muslimeista). Toinen merkittävä ryhmä on shiialaisuus (noin 10–20 prosenttia), johon kuuluu useita ala-ryhmiä. Näiden lisäksi islamissa on monia muita koulukuntia, paikallisia perinteitä ja etnisiä suuntauksia, kuten Turkin aleviitit, sekä mystisiä liikkeitä (sufismi), jotka korostavat sisäistä hengellisyyttä ja kokemusta.

Suuntausten erot liittyvät muun muassa siihen, kuka oli oikeutettu johdattamaan yhteisöä Muhammedin kuoleman jälkeen, uskonnon harjoittamisen yksityiskohtiin (esim. lakikoulukunnat), tulkintaperiaatteisiin ja poliittisiin näkemyksiin. Monissa maissa nämä erot näkyvät historiallisina ja yhteiskunnallisina ilmiöinä.

Uskonnollinen elämä, juhlat ja käytännöt

Päivittäiset rukoukset, moskeijat ja yhteisölliset rituaalit ovat keskeisiä. Tärkeitä juhlia ovat muun muassa Eid al-Fitr (ramadanin paaston päättäjäisjuhla) ja Eid al-Adha (uhrauksen juhla, joka liittyy Abrahamin kuuliaisuuteen). Ramadan on sekä fyysinen paasto että henkinen harjoitus, jonka aikana kasvavan empatiaa köyhiä kohtaan ja yhteisöllisyyttä korostetaan. Avioliitto, perherakenne ja yhteisön tuki ovat islamilaisessa elämässä usein keskeisiä elementtejä.

Laki, etiikka ja sharia

Sharia viittaa islamilaiseen oikeuteen ja moraaliseen ohjaukseen, joka perustuu Koraaniin, haditheihin, konsensukseen ja analogiaan. Sen soveltaminen vaihtelee suuresti — joissakin maissa sharia on osa valtiollista oikeusjärjestelmää, toisissa se toimii lähinnä henkilökohtaisen ja uskonnollisen elämän ohjaajana. Islamilainen oikeus kattaa esimerkiksi perheoikeuden, sopimukset, rangaistukset ja rituaalit, mutta käytännössä tulkinnat vaihtelevat ajallisesti ja paikallisesti.

Sufismi ja hengellinen perinne

Sufismi on islamin mystinen perinne, joka korostaa henkilökohtaista suhdetta Jumalaan, henkisiä harjoituksia ja usein opetusperinnettä (sheikkien seuraajat). Sufilaisia veljeskuntia on monia, ja ne ovat historiallisesti vaikuttaneet runouteen, musiikkiin ja laajempaan kulttuuriin islamilaisissa yhteisöissä.

Demografia ja maailmanlaajuinen levinneisyys

Noin 1,75 miljardin kannattajansa (noin 24 prosenttia maailman väestöstä) ansiosta islam on maailman toiseksi suurin uskonto. Islam on myös yksi maailman nopeimmin kasvavista uskonnoista ja sen kannattajien määrä kasvaa useissa maanosissa, mukaan lukien Eurooppa. Muslimeja on monissa eri etnisissä ja kulttuurisissa yhteyksissä, minkä vuoksi islamin harjoittaminen ja käytännöt vaihtelevat merkittävästi paikallisen tavan, kielen ja historian mukaan.

Nykyhaasteet ja yleisiä väärinymmärryksiä

Islam kohtaa nykymaailmassa monia haasteita, kuten poliittisia konflikteja, pakolaisuutta, modernisoinnin paineita, naisten oikeuksia koskevan keskustelun sekä radikaalien ja väkivaltaisten tulkintojen kritiikin. On tärkeää erottaa islamin opit ja suurin osa muslimien rauhanomainen harjoittaminen pienten väkivaltaisten ryhmien toiminnasta. Islamin sisällä käydään laajaa keskustelua naisten asemasta, demokratiasta, ihmisoikeuksista ja taloudellisista kysymyksistä, ja näkemykset vaihtelevat suuresti.

Islam on monimuotoinen uskonto, joka kattaa laajan kirjon historiallisia perinteitä, paikallisia tapoja ja teologisia koulukuntia. Ymmärtäminen vaatii huomion sekä sen pyhiin teksteihin että eri yhteisöjen käytäntöihin ja kulttuurisiin konteksteihin.