Carl Gustaf Ekman, s. 6. lokakuuta 1872, kuollut 15. kesäkuuta 1945, oli ruotsalainen poliitikko. Hän oli Ruotsin valtiopäivien jäsen 1911–1932 sekä ala- että ylähuoneessa. Vuosina 1924–1932 hän johti Vapaamielisten kansanpuoluetta. Hän toimi Ruotsin pääministerinä vuosina 1926–1928 ja uudelleen vuosina 1930–1932.

 

Tausta ja nousu politiikkaan

Ekman syntyi 1872 ja tuli poliittiseen kenttään pienistä oloista ja itse tehdyn uran kautta. Hän vakiinnutti asemansa valtakunnallisena poliitikkona 1900-luvun alun aikana ja siirtyi valtiopäiville vuonna 1911. Ekman tunnettiin Neuvoston ja eduskunnan käytännön tuntemuksesta sekä kyvystä rakentaa väliaikaisia enemmistöjä eri puolueiden välillä.

Politiikka ja pääministerikaudet

Ekmanin johtajuus Vapaamielisissä painotti liberaalia keskustapolitiikkaa, yksilönvapauksia ja taloudellista vakautta. Hänen hallituksensa toimivat usein vähemmistöhallituksina ja pyrkivät sovittelemaan porvarillisten ryhmien tavoitteita. Toisella pääministerikaudellaan 1930–1932 hän joutui kohtaamaan kansainvälisen suuren laman talousongelmat ja kotimaan poliittisen paineen, mikä teki hallituksen toiminnasta vaativaa.

Kreuger‑skandaali ja ero

Ekmanin poliittinen ura sai raskaan käänteen alkukaudesta 1930-luvulla, kun paljastui hänen saaneen salaisia lainoja ja lahjoituksia tunnetulta teollisuusyrittäjältä Ivar Kreugerilta. Rahajärjestelyjen salaaminen johti julkiseen luottamuksen menetykseen, ja Ekman joutui eroamaan pääministerin tehtävästä vuonna 1932. Skandaali heikensi myös Vapaamielisten asemaa eduskuntavaaleissa ja vaikutti Ruotsin poliittiseen kehitykseen 1930‑luvulla.

Jälkivaikutus ja perintö

Ekmania muistetaan yhtenä keskeisistä välivaiheen johtajista Ruotsin 1900‑luvun alku- ja välivaiheessa: hän vaikutti liberaalin liikkeen järjestäytymiseen ja hallitustyöskentelyn käytäntöihin. Samalla hänen uransa päättyminen korostaa 1930‑luvun politiikan herkkyyttä yksityisen rahoituksen ja julkisen vallan suhteissa. Ekman vetäytyi politiikasta eronsa jälkeen ja kuoli vuonna 1945.

Arvio: Carl Gustaf Ekman oli taitava parlamentaarikko ja sovittelija, jonka poliittinen perintö on kaksijakoinen: hän edisti liberaalia keskusta-ajattelua ja hallinnollista taitavuutta, mutta hänen maineensa kärsi rahoituskäytäntöjä koskeneesta skandaalista.