Ranskan Christine (Christine Marie; 10. helmikuuta 1606 - 27. joulukuuta 1663) oli Ranskan Henrik IV:n ja Marie de Medicin toinen tytär. Hän oli Ludvig XIII:n sisar, ja hänet naitettiin tulevan Victor Amadeus I:n, Savoijin herttuan kanssa vuonna 1619 neljätoistavuotiaana. Hänet tunnettiin Ranskassa ja Italiassa myös nimellä Cristina di Francia tai Madama Reale. Nuorena hän sai kasvatuksensa ja koulutuksensa Ranskan hovissa, mistä hän toi mukanaan ranskalaista tapaa, hovikulttuuria ja vaikutteita, jotka muovasivat myöhemmin Savoijin hovia.
Ajanlaskun mukaan häntä kuvailtiin usein ailahtelevaiseksi ja kevytmieliseksi, mutta hallinnon ja valtapolitiikan paineissa Christine osoitti myös määrätietoisuutta ja taktillisuutta. Hänen vaikutusvaltansa näkyi niin hovin muodissa, arkkitehtuurissa kuin kulttuurin ja uskonnollisen elämän tukemisessakin: ranskalaisia hovinaisia ja neuvonantajia seurasi Savoyhin useita ranskankielisiä vaikutteita, keittiöstä pukeutumiseen ja musiikkiin.
Kun Victor Amadeus I kuoli vuonna 1637, Christine nimitettiin regentiksi nuoren poikansa valtaistuinsijoitusta varten. Aluksi regentsyys perustui hänen edustamaansa perheen ja Ranskan tukeen: ensimmäiseksi pojaksi nousi Francis Hyacinth, mutta tämän kuoltua vuonna 1638 virallinen valta siirtyi toiselle elossa olevalle pojalle, josta tuli Kaarle Emmanuel II. Regenttina Christine kohtasi vakavia poliittisia haasteita: Savoijin sisäisiä kiistoja, veljiin kuuluneen aristokratian erimielisyyksiä ja suurvaltojen (erityisesti Ranskan ja Espanjan) vaikutustarvetta alueella. Hän käytti sekä diplomaattisia keinoja että ranskalaista sotilaallista tukea varmistaakseen poikien aseman ja hallinnon jatkuvuuden.
Regentsyys kesti virallisesti vuoteen 1648 asti, mutta Christine säilytti merkittävää vaikutusvaltaa Savoijin politiikassa ja hovielämässä pitkään sen jälkeen. Hänen valtakaudellaan Savoijin hallinto ei ainoastaan käyristynyt ranskalaisten vaikutteiden alle, vaan myös valtiollinen suuntautuminen vahvistui kohti tiiviimpiä suhteita Ranskaan. Hän osallistui aktiivisesti dynastisiin neuvotteluihin ja liittoumiin, ja hänen valta-asemansa muodosti perustan nuorena valtaan tulleen Kaarle Emmanuel II:n myöhemmälle hallinnolle.
Perintönä Christine Marie jätti sekä kulttuurisia että poliittisia muutoksia: hän modernisoi hovin tapoja, edisti ranskalaista kulttuuria läntisessä Piedmontissa ja vaikutti siihen, että Savoijasta kehittyi entistä kansainvälisempi ja hovivaikutteisempi valtakunta. Hän kuoli 27. joulukuuta 1663, ja vaikutusvalta, jonka hän oli rakentanut useiden vuosikymmenien aikana, tuntui Savoijin politiikassa vielä hänen kuolemansa jälkeenkin.