Françoise Marie de Bourbon, Légitimée de France, Ranskan tyttärentytär avioliiton kautta (4. toukokuuta 1677 - 1. helmikuuta 1749) oli Ranskan Ludvig XIV:n ja hänen rakastajattarensa Madame de Montespanin nuorin laillistettu tytär (fille légitimée de France). Hän oli kuuluisa ylimielisyydestään ja siitä, että hän uskoi olevansa useimpien muiden ihmisten yläpuolella.
Varhainen elämä ja asemointi hovissa
Françoise Marie syntyi Versaillesin hovissa ja kasvoi aatelisten ympäröimänä. Kuten muutkin Ludvig XIV:n ja Madame de Montespanin lapset, hänet laillistettiin, mikä antoi hänelle virallisen aseman kuninkaallisessa perheessä ja mahdollisuuden kantaa arvokkaampaa nimeä ja etuoikeuksia verrattuna tunnustamattomiin lapsiin. Nuorena hän sai hovielämästä ja etiketistä vaikutteita, jotka muovasivat hänen käytöstään ja käsitystään omasta asemastaan.
Avioliitto ja perhe
Françoise Marie solmi avioliiton korkea-arvoiseen sukuun, ja hänen liittonsa oli sekä poliittinen että sosiaalinen järjestely, joka vahvisti Bourbon-suvun sisäisiä siteitä. Avioliiton myötä hän sai tittelin ja pysyvän paikan hovin eliitissä. Avioliitosta syntyi useita lapsia, jotka myöhemmin avioituivat eri aatelissukuihin ja jatkoivat sukujen välistä verkostoitumista. Perheen kautta Françoise Marien asema säilyi näkyvänä ja vaikutusvaltaisena pitkään.
Rooli regentin aikana ja vaikutus valtasuhteisiin
Françoise Marie oli lähellä vallankäytön keskusta, sillä hänen miehensä kuului Orléansin sukuun, jonka jäsenet olivat 1700-luvun alun ranskalaisessa politiikassa merkittävässä asemassa. Miehen toimiessa regenttinä Ludvig XV:n alaikäisyyden aikana (1715–1723), Françoise Marien asema hovissa oli näkyvä. Hän osallistui hovin sosiaaliseen elämään, muodollisuuksiin ja perhesuhteiden hoitoon, ja hänen mielipiteillään ja käytöksellään oli vaikutusta ympärillään oleviin henkilöihin.
Luonne, maine ja myöhemmät vuodet
Françoise Marie tunnettiin hovissa vahvana ja itsevarmana henkilönä; hänellä oli maine ylenkatsovana ja ylimielisenä, mikä heijasti sekä hänen kasvatustaan että vallan ja etuoikeuksien tuomaa tiettyä erikoisasemaa. Samalla hän oli osa laajempaa dynastista politiikkaa ja perheiden verkostoja, jotka määrittelivät Ranskan aateliston elämää.
Elämänsä myöhempinä vuosina hän vietti aikaa muun muassa Palais-Royalissa ja Versaillesissa. Kuolemansa 1. helmikuuta 1749 jälkeen hänet muistettiin paitsi Ludvig XIV:n laillistetuna tyttärenä myös vaikuttavana hovihenkilönä, jonka asema ja käytös heijastivat Bourbon-kauden monimutkaisia sosiaalisia ja poliittisia suhteita.
Perintö
Françoise Marien perintö näkyy sekä sukulinjoissa että hovi-elämän tarinoissa. Hänen elämänsä tarjoaa esimerkin siitä, miten kuninkaallisen rakkaussuhteen lapset laillistettiin ja sijoitettiin aatelissukulaisuuksiin, ja kuinka yksilön luonne ja asemointi voivat muovata hänen mainettaan historian kertomuksissa.
