Philippe d'Orléans, Orléansin herttua (Louis Philippe Joseph; 13. huhtikuuta 1747 – 6. marraskuuta 1793) oli korkea-arvoinen jäsen Orléansin taloa. Hän tuli tunnetuksi liberaalina ja vallankumousta myötäilevänä aristokraattina, ja otti mieltymykseksi käyttää nimeä Philippe Égalité osoittaakseen kannatustaan tasa-arvoisemmille poliittisille uudistuksille. Vaikka hän tukikin osittain Ranskan vallankumousta, hänet myöhemmin giljotoitiin hirmuvallan aikana. Hänen nuoremmasta pojastaan Louis Filipestä tuli myöhemmin Ranskan kuningas heinäkuun vallankumouksen jälkeen vuonna 1830, ja Philippella itsellään oli veriprinssin arvo.

Tausta ja perhe

Philippe syntyi vaikutusvaltaiseen orléansilaiseen sukuun. Hänen isänsä oli Louis Philippe, Orléansin herttua, ja äitinsä Louise Henriette de Bourbon. Vuonna 1769 hän avioitui Louise Marie Adélaïde de Bourbonin kanssa; pariskunnalta syntyi useita lapsia, joista tunnetuin oli tuleva kuningas Louis-Philippe (1773–1850). Orléansin suku oli Bourbonien lähisukulaisena merkittävä valtakunnallinen vaikuttaja.

Poliittinen toiminta ja asenteet vallankumouksen aikana

Philippe tunnettiin ennakkoluulottomana ja radikaalejakin uudistuksia kannattavana hovihenkilönä. Hän kannatti laajoja taloudellisia ja poliittisia uudistuksia ja yritti asemoida itsensä uudenaikaisen, valistuksellisen aristokratian edustajaksi. Vallankumouksen edetessä hän liittyi joidenkin lähteiden mukaan myös vallankumouspiireihin ja käytti nimeä Égalité symboloimaan tasa‑arvokantaansa.

Vallan murroksen ja kuninkaallisen auktoriteetin kyseenalaistamisen seurauksena hänen lojaaliuttaan epäiltiin kuitenkin laajalti. Hän äänesti myös kuningas Ludvig XVI:n vastuullisuudesta – päätös, joka lisäsi ristiriitaa monien mielissä: samaan aikaan kun hän kannatti vallankumouksellisia uudistuksia, hänen olemuksensa ja veroasema tekivät hänestä epäluotettavan kumppanin sekä vanhalle kuninkaalle että radikaaleille vallankumouksellisille.

Pitkäksi venynyt oikeusprosessi ja kuolemantuomio

Vuoden 1793 kiihkeässä poliittisessa ilmapiirissä Philippe pidätettiin ja vangittiin epäiltynä petoksesta ja kuningasperheen mahdollisesta tukemisesta. Vaikka hän oli ennen vangitsemistaan ilmaissut kannatusta joillekin vallankumouksellisille toimille, hänen taustansa ja yhteytensä entiseen hallitsevaan sukuun johtivat epäluottamukseen. Lopulta hänet tuomittiin ja giljotoitiin hirmuvallan aikana 6. marraskuuta 1793.

Perintö ja jälkivaikutus

Philippen kohtalo on jäänyt historian paradoksaaliseksi esikuvaksi: aristokraatti, joka kannatti osin vallankumouksellisia ideologioita, mutta joutui itse vallanpitäjien epäluulojen uhriksi. Hänen jälkeläisensä, erityisesti nuorempi poika Louis-Philippe, nousi vuonna 1830 perustetun heinäkuun monarkian myötä Ranskan valtionpääksi ja hallitsi vuosina 1830–1848. Orléansin suvun rooli Ranskan politiikassa jatkui siten myös Philippe Égalitén kuoleman jälkeen.