Huopa: määritelmä, tyypit, materiaalit, täytteet ja historia

Huopa on suuri, yleensä suorakaiteen muotoinen kangaspala, jota käytetään yleensä sängyssä lakanan päällä pitämään nukkuva henkilö lämpimänä. Jotkut peitot ovat neulottuja tai virkattuja, kun taas toiset on tehty kahdesta yhteen ommellusta kangaskerroksesta, joiden keskellä on täytettä. Huopia voidaan valmistaa onttokuidusta tai höyhenistä.

Muita peittojen nimityksiä ovat peitot, pussilakanat ja lohduttajat, riippuen niiden paksuudesta, rakenteesta ja/tai täytteestä.

Sana huopa on luultavasti peräisin 1300-luvulta. Bristolissa Englannissa asunut flaamilainen kutoja loi erityisen kankaan nimeltä Blanket-kangas.

Mitä huopa tarkoittaa käytännössä?

Huopa on käytännöllinen peite, jonka päätehtävä on lisätä lämpöä ja mukavuutta nukkuessa tai levätessä. Huopia käytetään sekä vuoteissa että sohvalla, ja niiden paksuus ja rakenne vaihtelevat kevyistä torkkupeitoista paksuihin talvipeitteisiin. Huopasta voi myös tehdä koristeellisen päiväpeiton tai käyttää sitä kerroksena sängyn päällä lämpötilan säätämiseksi.

Tyypit ja rakenteet

Neuletut ja virkattu — usein joustavia ja ilmavia, sopivat kevyempiin peittoihin tai koristekäyttöön.
Varrennetut ja ommellut — kaksi kangaskerrosta, välissä täyte (vanu, villa, synteettinen kuitu); yleisiä sekä päiväpeittoina että lämpimämpinä huopina.
Päiväpeitot ja torkkupeitot — ohuempia, käytetään sekä sisustukseen että kevyeksi lämmikkeeksi.
Pussilakanat ja lohduttajat — termistö vaihtelee: pussilakana tarkoittaa yleensä peiton päälle laitettavaa päällistä, kun taas lohduttaja (comforter) viittaa paksuun, usein tikattuun täytettyyn peittoon.
Erikoishuovat — lämpöhuovat, viltti- ja matkahuovat, palosuojatut tai ulkokäyttöön tarkoitetut materiaalit.

Yleisimmät materiaalit

Huopia valmistetaan monista materiaaleista, joista yleisimpiä ovat:

Villa — erinomainen lämmöneristys, hengittävä ja luonnollinen; voi vaatia erikoishoitotoimenpiteitä (harjaus, tuuletus, kuivapesu tai hellä pesu).
Puuvilla — pehmeä ja hengittävä, helppohoitoinen ja konepestävä useimmissa tapauksissa.
Fleece ja mikrokuitu — kevyt, nopeasti kuivuva ja lämpöä eristävä synteettinen vaihtoehto.
Sekakuidut ja akryyli — edullisia vaihtoehtoja, jotka usein jäljittelevät villan tuntua mutta ovat helpompia pestä.
Silkki, alpakanvilla, kashmir — ylellisiä vaihtoehtoja, kevyitä mutta lämpimiä; vaativat yleensä huolellista hoitoa.

Täytteet

Kun huopa on täytetty (esim. pussimallinen peitto), täyte vaikuttaa lämpöön, painoon ja hoito-ohjeisiin:

Untuva ja höyhenet — erinomainen lämpö-painosuhde, pehmeä ja ilmava; voi aiheuttaa allergioita ja vaatii usein ammattimaista puhdistusta.
Syntetiset kuidut (onttokuitu, polyesterivanu) — hypoallergeenisia, konepestäviä ja edullisia, mutta eivät aina hengitä yhtä hyvin kuin luonnonkuidut.
Villa- ja puuvillatäytteet — luonnollisia ja hengittäviä, sopivat niille, jotka haluavat kemikaalivapaan vaihtoehdon.
Erikoissäikeet (kapok, silkki) — kevyitä ja luonnollisia, mutta kalliimpia ja vaativat huolellista hoitoa.

Koot ja käyttötarkoitukset

Huoppien koot vaihtelevat käyttötarkoituksen mukaan. Yleisiä suuntaa-antavia kokoja:

Vauvanpeitto: noin 70–90 × 90–110 cm
Torkkupeitto: noin 120 × 150–180 cm
Yhden hengen peitto: noin 140–160 × 200–220 cm
Kahden hengen peitto: noin 200 × 200–240 cm
Isot/king-size-peitot: 220–260 × 240–260 cm

Huom. koot voivat vaihdella valmistajan ja maan mukaan; tarkista mitta aina ennen ostoa.

Hoito ja pesu

Huovan hoito riippuu materiaalista ja rakenteesta. Perusohjeita:

Tarkista aina tuotteen hoito-ohje (pesuohjeet ja lämpötilat).
Synteettiset ja puuvillaiset huovat voi usein pestä koneessa (käytä mietoa ohjelmaa ja vastaavaa lämpötilaa).
Untuva- ja höyhenpeitot kannattaa usein viedä ammattipuhdistamoon; kotona pesu voi olla mahdollista matalassa lämpötilassa ja pitkillä linkouksilla sekä kuivaus tennis- tai kuivapallojen kanssa.
Villa- ja herkät luonnonkuidut vaativat usein käsinpesun tai kuivapesun ja huolellisen ilmauksen; vältä liiallista kuumuutta ja hankautumista.
Säilytä huopa kuivassa ja ilmavassa paikassa; käytä säilytyspusseja vain pitkissä säilytyksissä ja varmista, että huopa on täysin kuiva ennen pakkaamista.

Historia ja kulttuurinen tausta

Peitteet ja huovat ovat olleet osa ihmisen varustusta tuhansia vuosia: varhaisimmat peitteet syntyivät eläinten nahoista ja karvoista, myöhemmin kehitettiin kuitujen kehräämistä, kutomista ja huovutusta. Huovutus oli erityisesti Keski-Aasian kansoilla tärkeä tapa tehdä tiivistä, lämmintä kangasta. Tekstiiliteollisuuden kehityksen myötä syntyi myös erilaisia kudottuja ja tikattuja huopia.

Sana huopa ja käsitteet kuten "blanket" juontavat keskiaikaisiin tekstiileihin: kuten mainittiin, sana huopa on luultavasti peräisin 1300-luvulta ja Bristolissa Englannissa asunut flaamilainen kutoja loi erityisen kankaan nimeltä Blanket-kangas, joka vaikutti sanastoon ja tuotantotapoihin Euroopassa.

Valintaopas

Kun valitset huopaa, kiinnitä huomiota seuraaviin seikkoihin:

Mikä on huovan käyttötarkoitus (päiväpeitto, vuodepeite, torkkupeitto)?
Millainen materiaali tuntuu miellyttävimmältä ja sopii mahdollisiin allergioihin?
Kuinka helppo huopa on pestä ja hoitaa?
Paljonko haluat lämpöä suhteessa painoon — esimerkiksi untuva on lämmin mutta kevyt, synteettinen täyte voi olla painavampi.
Onko kyseessä kestävä hankinta — luonnonkuidut voivat kestää pitkään, mutta vaativat usein huomiota ja huoltoa.

Yhteenvetona: huopa on monipuolinen tekstiilituote, joka voi olla yksinkertainen torkkupeitto tai monikerroksinen, täytetty ja tikattu peite. Materiaalin, rakenteen ja täytteen valinta määrittää huovan käyttömukavuuden, lämmöneristyksen ja hoitotarpeen.

Käyttää

Huopia voidaan käyttää myös maassa piknikillä tai muissa paikoissa, joissa ihmiset haluavat istua ilman, että heidän vaatteensa likaantuvat tai kastuvat.

Palomiehet käyttävät erityistä sammutuspeitettä suojellakseen kotitaloustavaroita, kuten tuoleja, vesivahingoilta.

Burundilainen maanviljelijä nukkuu peiton alla.

Huopatyypit

Sähköpeittoja lämmitetään sähköllä. Peitot on perinteisesti tehty villasta, koska se on lämmintä, luonnostaan paloturvallinen ja ilma kiertää hyvin, mutta nykyään käytetään usein synteettisiä kuituja. Peitot ovat pienempiä peittoja, joissa on usein koristeellisia värejä ja kuvioita ja joita voidaan käyttää lisälämpimänä sängyn ulkopuolella.

Muita lajeja ovat hevospeitteet, joita käytetään hevosten pitämiseen lämpimänä, ja satulahuovat, joita käytetään estämään hevosen satulan hankautuminen sen ihoon.

Blanket-terminologiaa käytetään myös painoteollisuudessa. Huopa on kumipinnoite, joka on eri kerroksen puristettavan materiaalin päällä. Se kietoutuu sylinterin ympärille ja varmistaa painovärin siirtymisen painetusta materiaalista (jossa kuva on määritelty painovärillä) paperille. Huopia käytetään offset-, syväpaino- ja fleksopainossa jne.

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mikä on huopa?

V: Huopa on suuri kangaspala, jota käytetään sängyssä lakanan päällä pitämään nukkuva henkilö lämpimänä.

K: Mitä materiaaleja käytetään huopien valmistukseen?

V: Huopia voidaan valmistaa onttokuidusta tai höyhenistä, ja ne voidaan neuloa, virkata tai tehdä kahdesta yhteen ommellusta kangaskerroksesta, joiden keskellä on täytettä.

K: Mitä muita nimityksiä huoville on?

V: Muita huopien nimityksiä ovat peitot, pussilakanat ja lohdutuspeitot, riippuen niiden paksuudesta, rakenteesta ja/tai täytteestä.

K: Mistä sana "huopa" on peräisin?

V: Sana "huopa" on todennäköisesti peräisin 1300-luvulta.

K: Kuka loi erityisen kankaan nimeltä Blanket-kangas?

V: Englannin Bristolissa asunut flaamilainen kutoja loi Blanket-kankaan.

K: Mikä erottaa huovan lakanasta?

V: Huopaa käytetään lakanan päällä nimenomaan lämpimänä, kun taas lakanaa käytetään hengittävämpänä kerroksena mukavuuden lisäämiseksi.

K: Voidaanko peittoja käyttää muuhunkin tarkoitukseen kuin henkilön pitämiseen lämpimänä sängyssä?

V: Kyllä, peittoja voidaan käyttää moniin muihinkin tarkoituksiin kuin henkilön lämmittämiseen sängyssä, esimerkiksi piknikpeittona, sohvan heittopeittona tai koristeellisena seinäripustuksena.