Blind spot (näkö)
Sokea piste on näkökentän osa, josta aivomme eivät saa tietoa. Se on näkökentän paikka, joka vastaa valoa havaitsevien valoreseptorisolujen puutetta siellä, missä näköhermo kulkee verkkokalvon näköhermon läpi. Koska näkökentässä ei ole valoa havaitsevia soluja, osa näkökentästä jää havaitsematta. Aivot täydentävät ympäröiviä yksityiskohtia toisesta silmästä saaduilla tiedoilla, joten sokeaa kohtaa ei normaalisti havaita.
Vaikka kaikilla selkärankaisilla on tämä sokea piste, pääjalkaisten silmissä, jotka ovat pintapuolisesti samanlaiset, ei ole sitä. Niissä näköhermo lähestyy reseptoreita takaapäin, joten se ei aiheuta katkosta verkkokalvolle.
Ensimmäisen dokumentoidun havainnon ilmiöstä teki 1660-luvulla Edme Mariotte Ranskassa. Tuohon aikaan ajateltiin yleisesti, että näköhermon silmään tulevan kohdan pitäisi itse asiassa olla verkkokalvon herkin osa; Mariotten löytö kuitenkin kumosi tämän teorian.
Selkärankaisessa esimerkissä se edustaa4 sokeaa pistettä, joka puuttuu erityisesti mustekalan silmästä. Selkärankaisissa (vasemmalla) on12 verkkokalvo ja hermosäikeet, mukaan lukien näköhermo (3), kun taas mustekalan silmässä (oikealla) ja edustavat12 vastaavasti hermosäikeitä ja verkkokalvoa.
Kuolleen kulman testi
| Sokean pisteen osoittaminen | ||||
| O | X | |||
| Ohjeet: Kasvojen tulisi olla muutaman sormen päässä näytöstä. Sulje oikea silmä ja keskitä vasen silmä X:ään. Siirry nyt hitaasti poispäin näytöstä, ja jossain vaiheessa O katoaa. Tämä tapahtuu suunnilleen silloin, kun näytön etäisyys on noin 25 cm (3x tämän kaavion leveys). Kun siirryt kauemmas, O ilmestyy uudelleen. Jos suljet vasemman silmäsi ja katsot O:ta, X katoaa samalta alueelta. | ||||
Ei näe sokeaa pistettä
Siitä, miksi sokea piste ei yleensä näy, on kaksi teoriaa. Toinen, vähemmän suosittu, on, että aivot yksinkertaisesti jättävät sen huomiotta. Toisen mukaan aivot "täyttävät" ne ympäröiviltä alueilta saadulla tiedolla. Havaintoteoreetikot ovat yleensä suosineet tätä toista hypoteesia. Täyttö toimii varsin monimutkaisten ja epätavallisten visuaalisten kuvioiden kanssa, mikä viittaa siihen, että aivojen aktiivinen prosessi jäljittelee sokean pisteen ympärillä olevia kuvioita.
Selkärankaisten silmä ja pääjalkaisten silmä
Näitä luonnollisia sokeita pisteitä on vain selkärankaisten silmissä. Pääjalkaisten näköhermot ovat kiinnittyneet verkkokalvon takaosaan, joten ne eivät ole ongelma. Selkärankaisten silmä on epälooginen, koska valon on kuljettava hermosäikeiden läpi ja ohi ennen kuin se pääsee verkkokalvolle.Tämä johtuu siitä, että selkärankaisten silmät ovat aivojen ulostuloja; ne kasvavat ulospäin aivot muodostavasta alkion kudoksesta.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on sokea piste?
A: Sokea piste on näkökentän osa, jossa näköhermo kulkee verkkokalvon näköhermosolukon läpi, jolloin valoa havaitsevien valoreseptorisolujen puute aiheuttaa sen, että aivot eivät saa tietoa kyseiseltä alueelta.
K: Miksi näkökentän osaa ei havaita sokeassa pisteessä?
V: Näkökentässä ei ole valoa havaitsevia soluja näköhermosoluja, minkä vuoksi osaa näkökentästä ei havaita.
K: Miten aivot selviävät sokeasta pisteestä?
V: Aivot täyttävät sokean pisteen ympäröiviä yksityiskohtia toisen silmän tiedoilla, joten sitä ei normaalisti havaita.
K: Millä eläimillä ei ole sokeaa pistettä?
V: Pääjalkaisten silmissä ei ole sokeaa pistettä, koska näköhermo lähestyy reseptoreita takaapäin, jolloin verkkokalvolle ei synny katkosta.
K: Milloin tehtiin ensimmäinen dokumentoitu havainto sokeasta pisteestä?
V: Ensimmäisen dokumentoidun havainnon sokeasta pisteestä teki Edme Mariotte Ranskassa 1660-luvulla.
K: Mikä oli ennen Mariotten havaintoa vallitseva teoria näköhermon pääsystä silmään?
V: Ennen Mariotten löytöä ajateltiin yleisesti, että näköhermon silmään tulon pitäisi olla verkkokalvon herkin osa.
K: Mitä Mariotten löytö kumosi?
V: Mariotten löytö kumosi teorian, jonka mukaan näköhermon silmään tulon pitäisi itse asiassa olla verkkokalvon herkin osa.
