Verinen sunnuntai (irlanniksi Domhnach na Fola) — jota kutsutaan myös Bogsiden verilöylyksi — tapahtui 30. tammikuuta 1972 Bogsiden alueella Derryssä, Pohjois-Irlannissa. Tapahtuma sattui osana laajempaa kansalaisoikeusliikettä ja oli seurausta pitkittyneestä jännitteestä paikallisten asukkaiden ja Britannian viranomaisten välillä. Mielenosoituksen aikana osa osallistujista heitteli kiviä ja muita esineitä, mutta väkivalta ei ollut laajamittaista. Britannian armeijan sotilaat — kuuluisaan laskuvarjorykmentin ensimmäiseen pataljoonaan (1 Para) kuuluneet joukkiot — avasivat kuitenkin tulen mielenosoittajia ja katsojia kohti. Sotilaat ampuivat 26 aseetonta kansalaisoikeusmielenosoittajaa ja sivullista. Kolmetoista miestä, useimmat teini- tai parikymppisiä, menehtyivät välittömästi. Neljästoista mies kuoli vammoihinsa noin neljä ja puoli kuukautta myöhemmin. Lisäksi kaksi mielenosoittajaa jäi armeijan ajoneuvojen alle ja useita haavoittuneista ammuttiin selkään.

Tausta

Tapahtuma sijoittuu Pohjois-Irlannin levottomuuksien aikaan (The Troubles), joka alkoi 1960-luvun lopulla ja jatkui useita vuosikymmeniä. Kansalaisoikeusjärjestöt marssivat muun muassa sosiaalisen syrjinnän, vaalipiirien epätasa-arvon ja poliisitoimien vuoksi. Tilannetta kiristi myös Irlannin väliaikaisen tasavaltalaisarmeijan (IRA) toiminta ja vuonna 1971 käyttöön otettu internointikäytäntö ilman oikeudenkäyntiä, jotka lisäsivät epäluottamusta ja väkivaltaa. Verinen sunnuntai merkitsi käännekohtaa: se vahvisti militanttisten ryhmien rekrytointia kansallismielisten piirissä ja syvensi vastakkainasettelua.

Tapahtuman kulku

30. tammikuuta järjestetty marssi oli osa Pohjois-Irlannin kansalaisoikeusjärjestön toimintaa. Marssijoukko kohtasi paikoin poliisin ja sotilaiden vastustusta, ja tilanteet kiristyivät Bogsiden ahtailla kaduilla. Sotilastoiminta johti siihen, että aseettomia mielenosoittajia ja sivullisia ammuttiin useista suunnista ja osin lähietäisyydeltä. Savillen myöhemmän tutkimuksen mukaan monet uhreista eivät esittäneet välitöntä uhkaa sotilaille, ja osa ammutuista oli selvästi rauhallisessa asemassa tai pakeni kohti suojaa.

Tutkimukset ja raportit

Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus järjesti tapahtumasta kaksi suurta tutkimusta.

  • Widgery Tribunal (1972) julkaistiin pian tapahtuman jälkeen. Se totesi sotilaiden ja viranomaisten toimineen joissain suhteissa holtittomasti, mutta antoi yleisesti armahtavamman kuvan sotilaiden teoista. Monet kriitikot pitivät Widgeryn johtopäätöksiä puutteellisina ja jopa peittelynä, koska se nojasi paljolti sotilaiden antamiin kertomuksiin eikä kyseenalaistanut niitä riittävästi.
  • Saville Inquiry (1998–2010) aloitettiin uudelleen tutkimaan tapahtumia laajemmin ja perusteellisemmin. Tutkimus kesti 12 vuotta, ja raportti julkistettiin 15. kesäkuuta 2010. Saville-raportti totesi, että monet sotilaiden kertomukset olivat epäluotettavia tai ristiriitaisia, ja että kaikki ammutut henkilöt olivat aseettomia. Raportissa surmat määriteltiin "perusteettomiksi" (unjustified killings) ja todettiin, että jotkut sotilaat olivat ampuneet ilman laillista syytä. Raportti tuotti laajaa poliittista ja yhteiskunnallista vaikutusta: silloin pääministerinä ollut David Cameron esitti virallisen pahoittelun uhreille ja heidän omaisilleen.

Seuraukset ja perintö

Verinen sunnuntai on yksi Pohjois-Irlannin levottomuuksien symbolisimmista ja vaikutusvaltaisimmista tapahtumista. Se lisäsi syvästi kansallismielisen väestön epäluottamusta Britannian hallintoon ja oli merkittävä tekijä, joka auttoi IRA:n ja muiden ryhmien rekrytoimisessa. Tapaus muistetaan laajasti sekä surmana että oikeudellisena epäoikeudenmukaisuutena, ja sen myötä käyty keskustelu on jatkunut vuosikymmeniä.

Tapahtuman jälkeen on käyty lukuisia oikeudellisia ja poliittisia keskusteluja: Saville-raportin perusteella tehtiin useita tutkintatoimia ja keskusteltiin syytteistä sekä vastuukysymyksistä. Oikeudelliset prosessit ja mahdolliset syytteiden nostot ovat osoittautuneet monimutkaisiksi ja kauttaaltaan kiistanalaisiksi, ja selvityksiin liittyvä prosessi on herättänyt voimakkaita tunteita sekä tuen että kritiikin muodossa.

Muistaminen

Verinen sunnuntai muistetaan vuosittain Derryssä ja muualla Irlannissa ja kansainvälisesti. Tapahtuma on vaikuttanut myös laajempaan keskusteluun ihmisoikeuksista, sotilasvalvonnasta siviiliasioissa ja hallinnon vastuusta konfliktitilanteissa. Useat yhteisöt ja uhrien omaiset ovat vaatineet jatkuvasti totuutta, korvauksia ja oikeutta, ja tapahtuman perintö näkyy edelleen Pohjois-Irlannin yhteiskunnallisessa muistissa ja politiikassa.