Pohjois-Irlanti — historia, hallinto, väestö ja Belfast
Tutustu Pohjois-Irlannin historiaan, hallintoon ja väestöön — kattava opas Belfastista, kuudesta kreivikunnasta ja nykypäivän yhteiskunnasta.
Pohjois-Irlanti (irlantilainen: Tuaisceart Éireann, ulsterilais-skotlantilainen: Norlin Airlann) on Irlannin saarella sijaitseva osa Yhdistyneen kuningaskunnan aluetta. Alueella on oma poliittinen ja hallinnollinen asema osana Yhdistynyttä kuningaskuntaa, ja sen asemaa säätelevät niin Iso‑Britannian parlamentti kuin paikalliset elimetkin.
Koko Irlannin saari oli ennen itsenäisempi hallinnollinen yksikkö, jota kutsuttiin usein kuningaskunnaksi tai Irlannin kuningaskunnaksi. Vuonna 1801 astui voimaan unionisopimus (Act of Union), jonka seurauksena Irlanti liitettiin osaksi Britannian hallintoa — tästä usein viitataan lauseeseen unionilain jälkeen ja sen muodostamaan "Ison‑Britannian ja Irlanninyhdistyneeseen kuningaskuntaan" kuulumiseen. Vuonna 1922 saari jakautui poliittisesti: eteläosa muodosti itsenäistyneen Irlannin tasavallan ja pohjoisosasta muodostui Pohjois‑Irlanti, joka pysyi osana Yhdistynyttä kuningaskuntaa. Jakautumisen seurauksena myös kansallinen identiteetti ja hallintojärjestelyt erottautuivat selvästi.
Pohjois‑Irlannissa asuu arviolta noin 1,9 miljoonaa ihmistä (viimeaikaiset väestölaskennat vaihtelevat hieman). Sen pääkaupunki ja suurin kaupunki on Belfast. Kuuden historiallisen kreivikunnan (county) perinteiset hallinnolliset tehtävät muuttuivat 1970‑luvulla; vuodesta 1973 lähtien paikallishallintoa hoiti 26 paikallista hallintoyksikköä, ja vuoden 2015 hallintouudistuksessa nämä korvattiin laajemmilla paikallisviranomaisilla. Nykyisin Pohjois‑Irlannin hallinto on yhdistelmä paikallisia elimiä, devoluutiopohjaista aluevaltaa ja Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin toimivaltaa.
Alueesta käytetään toisinaan muitakin nimiä. Jotkut kutsuvat sitä Ulsteriksi, mutta on hyvä huomata, että historiallinen Ulster‑maakunta käsittää yhdeksän kreivikuntaa, joista kolme kuuluu nykyään Irlannin tasavaltaan. Nimet kuten "Kuusi kreivikuntaa" tai pelkkä "Pohjois‑Irlanti" heijastavat usein poliittisia ja kansallisia näkemyksiä tai identiteettejä. Pohjois‑Irlannin pinta‑ala on noin 5 345 neliökilometriä.
Historia lyhyesti
Pohjois‑Irlannin alueella on ihmistoimintaa ollut tuhansia vuosia; alueella on rautakauden ja keskiaikaisia muistomerkkejä. 1100–1300‑luvulla normannit aloittivat valloituksia Irlannissa, minkä jälkeen maassa oli pitkään paikallista klaani‑ ja heryritystä. 1600‑luvulla toteutettu Plantation of Ulster toi alueelle suuren määrän siirtolaisia Englannista ja Skotlannista, mikä merkittävästi muutti väestörakennetta ja uskonnollista jakaumaa.
1800‑luvulla koko Irlanti liitettiin unionin kautta Britanniaan. 1800‑ ja 1900‑luvun poliittiset liikkeet, kotihallintovaatimukset (Home Rule) ja kansalliset jännitteet johtivat lopulta irtautumiseen eteläosassa ja Pohjois‑Irlannin pysymiseen osana Yhdistynyttä kuningaskuntaa vuonna 1922. 1900‑luvulla Pohjois‑Irlannissa esiintyi pitkiä jaksoja poliittista konfliktia, erityisesti 1960‑1980‑lukujen "The Troubles" -kaudella, jolloin uskonnolliset ja kansalliset ristiriidat kärjistyivät väkivaltaisiksi yhteenotoiksi. Vuoden 1998 pitkään kestänyt rauhanprosessi, Good Friday Agreement, loi puitteet poliittiselle ratkaisuja ja valtasuhteiden jakamiselle alueella.
Hallinto ja politiikka
Pohjois‑Irlannin poliittinen järjestelmä perustuu osittain devoluutioon ja voimaanastuneeseen vallanjaon periaatteeseen. Paikallinen parlamentti, Northern Ireland Assembly (Stormont), ja toimeenpaneva elin, Northern Ireland Executive, hoitavat monia alueellisia tehtäviä. Hyväksyttyjen päätösten on usein saatava tuki eri yhteisöiltä (unionistit ja nationalistit) — tämä ns. konsensuspohjainen valtasuhde perustuu osittain juuri Good Friday Agreementiin.
Samalla Ison‑Britannian hallituksella on edustaja, Secretary of State for Northern Ireland, joka valvoo Yhdistyneen kuningaskunnan etuja alueella. Hallinto on kokenut useita katkoksia ja palautuksia (assemblyn toiminta on voinut olla keskeytettynä), joten paikallinen hallintomalli on dynaaminen ja riippuvainen poliittisesta sopimuksesta eri puolueiden välillä.
Väestö ja kulttuuri
Väestö jakaantuu historiallisesti uskonnollisiin ja kansallisiin ryhmiin. Suurimmiksi ryhmiksi katsotaan protestanttiset unionistit/loyalistit, jotka kannattavat yhteyttä Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, sekä katoliset nationalistit/republiikaanit, jotka kannattavat läheisempää yhteyttä tai yhdentymistä Irlannin tasavallan kanssa. Viime vuosikymmeninä demografiset muutokset ovat lähentäneet ryhmien kokoa, ja uskonnollinen sekä kansallinen identiteetti on alueella monimuotoinen.
Kielenä yleisin on englanti, mutta myös irlanti (Gaeilge) ja ulsterilais‑skotlantilainen (Ulster Scots) ovat osa alueen kulttuuriperintöä: molempiin viitataan edellä myös linkeissä. Kulttuuri yhdistää brittiläisiä ja irlantilaisia vaikutteita musiikissa, kirjallisuudessa, urheilussa (GAA‑seurat) ja paikallisissa perinteissä.
Belfast
Belfast on Pohjois‑Irlannin suurin kaupunki ja sen poliittinen, taloudellinen ja kulttuurinen keskus. Kaupunki kasvoi voimakkaasti teollistumisen myötä 1800‑luvulla ja 1900‑luvulla se oli erityisen tunnettu laivanrakennuksesta — kuuluisin teollinen merkki on Harland and Wolff, joka rakensi RMS Titanicin.
Viime vuosikymmeninä Belfast on uudistanut talouttaan: laajeneva palvelusektori, korkeakoulut, kulttuuritapahtumat ja matkailu ovat tärkeitä. Kaupungissa on museoita, teattereita ja modernia kaupunkikehitystä, mutta myös alueita, joissa yhteisöidentiteetit näkyvät edelleen kaupunkikuvassa (esimerkiksi muuri‑ ja lippuaiheet tietyillä asuinalueilla).
Belfast on myös tärkeä koulutuksen ja tutkimuksen keskus, ja se esiintyy usein esimerkkinä Pohjois‑Irlannin muuttuvasta taloudesta ja yhteiskunnasta: perinteisestä teollisuuskaupungista monipuoliseksi metropolialueeksi.
Käytännön tiedot ja yhteenveto
- Pinta‑ala: noin 5 345 neliökilometriä.
- Väestö: noin 1,9 miljoonaa (viimeaikaiset laskennat).
- Pääkaupunki ja suurin kaupunki: Belfast.
- Poliittinen asema: osa Yhdistyneestä kuningaskunnasta, jolla on paikallinen hallinto ja devoluutiomalli.
Pohjois‑Irlanti on historiallisesti ja kulttuurisesti monimutkainen alue, jonka nykypäivä rakentuu pitkän historian, kansallisten identiteettien ja viime vuosikymmenien rauhanprosessien päälle. Alueella on sekä haasteita että mahdollisuuksia — taloudellisen uudistumisen, monikulttuurisuuden ja poliittisen dialogin kautta se pyrkii vakaampaan tulevaisuuteen.
Kielet
Lähes kaikki Pohjois-Irlannissa puhuvat englantia. Toinen tärkeä kieli on iiri (jota kutsutaan joskus "irlannin gaeliksi") ja Ulsterin skotiksi kutsuttu kieli, joka on peräisin Itä-Ulsterista ja Skotlannin alankoalueelta. Irlannin kielen käyttö väheni 1900-luvulla, mutta sen elpyminen on lisännyt sen käyttöä erityisesti Belfastissa, Antrimin Glensin alueella sekä Tyronen ja Fermanaghin kreivikunnissa. Elpyminen on johtunut suurelta osin irlanninkielisten koulujen perustamisesta. Irlannin kieltä puhuu myös osa kansallismielisistä (katolilaisista ja protestanteista). Ulsterin skotlantia puhutaan lähes yksinomaan Pohjois-Antrimin ja Ards Peninsulan alueilla.
Jotkin kielet, kuten kiina, urdu tai puola, ovat yleistymässä Pohjois-Irlannissa, kun ihmiset muuttavat muista maista Pohjois-Irlantiin.
Uskonto
Kristinusko on Pohjois-Irlannin suurin uskonto, ja vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan yli 80 prosenttia väestöstä tunnustautui johonkin kristilliseen uskontokuntaan. Lähes 42 prosenttia näistä ihmisistä tunnustautuu protestanteiksi, 41 prosenttia roomalaiskatolilaisiksi ja hieman yli 17 prosenttia ei tunnusta mitään tai muuta uskontoa. Suurimmat protestanttiset kirkot ovat Irlannin presbyteerikirkko, Irlannin kirkko ja Irlannin metodistikirkko.
Belfastin sopimus
Perjantaina 10. huhtikuuta 1998 tehdyn Belfastin sopimuksen (jota joskus kutsutaan myös pitkäperjantaisopimukseksi) jälkeen Pohjois-Irlannin kahden yhteisön, protestanttien ja katolilaisten, välillä on vallinnut rauha. Sopimuksen hyväksyivät suurin osa Pohjois-Irlannin ja Irlannin tasavallan asukkaista sekä Irlannin ja Yhdistyneen kuningaskunnan hallitukset. Se mahdollistaa Pohjois-Irlannin itsehallinnon ja laajemman pohjoisen ja etelän välisen yhteistyön sekä Ison-Britannian ja Irlannin tasavallan välisen yhteistyön. Lisäksi siinä tehdään selväksi Pohjois-Irlannin kansan oikeus päättää perustuslaillisesta tulevaisuudestaan ja valita, ovatko he Britannian, Irlannin vai molempien kansalaisia.
Urheilu
Pohjois-Irlannin suosituimmat urheilulajit ovat jalkapallo, gaelilainen jalkapallo ja rugby union. Yleisiä ovat myös yleisurheilu, nyrkkeily, kriketti, golf, jääkiekko, hurling, snooker ja moottoriurheilu. Useimmat urheilulajit järjestetään koko Irlannin tasolla, ja kansainvälisissä kilpailuissa Pohjois-Irlanti ja Irlannin tasavalta kilpailevat yhdessä Irlannin nimellä (esim. Irlannin rugby union -maajoukkue, Irlannin krikettimaajoukkue). Tärkein poikkeus on jalkapallo.
Pohjois-Irlannin jalkapalloa hallinnoi Irlannin jalkapalloliitto (Irish Football Association, IFA). Kansainvälisissä kilpailuissa Pohjois-Irlannilla on oma joukkue - Pohjois-Irlannin jalkapallomaajoukkue. Pohjois-Irlannin joukkue on päässyt kolmeen jalkapallon maailmanmestaruuskilpailuun (1958, 1982 ja 1986). Pohjois-Irlannin kenties tunnetuin pelaaja oli George Best.
Pohjois-Irlannin yleisurheilijat voivat halutessaan kilpailla joko Ison-Britannian urheilijoiden kanssa (joukkueena "Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti") tai muun Irlannin urheilijoiden kanssa (joukkueena "Irlanti").
Belfast on Ulster Rugby -joukkueen (joka kilpailee Pro 12 -liigassa ja Heineken Cupissa) ja Belfast Giants -jääkiekkojoukkueen kotipaikka.
Rautatiet
Junia liikennöi NI Railways, joka liikennöi Belfastista Portrushiin, Londonderryyn, Bangoriin, Larneen, Portadowniin ja Newryyn. Enterprisea liikennöivät sekä NI Railways että Irish Rail, ja se yhdistää Belfastin Dubliniin.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Pohjois-Irlanti?
V: Pohjois-Irlanti on Yhdistyneen kuningaskunnan valtio, joka sijaitsee Irlannin saarella. Se oli aiemmin osa Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyttä kuningaskuntaa vuoteen 1922 asti, jolloin siitä tuli osa Yhdistynyttä kuningaskuntaa sisällissodan jälkeen.
Kysymys: Kuinka monta ihmistä Pohjois-Irlannissa asuu?
V: Pohjois-Irlannissa asuu noin 1,8 miljoonaa ihmistä.
K: Mikä on Pohjois-Irlannin pääkaupunki?
V: Pohjois-Irlannin pääkaupunki ja suurin kaupunki on Belfast.
K: Kuinka monta kreivikuntaa Pohjois-Irlannissa on?
V: Pohjois-Irlannissa on 6 kreivikuntaa, jotka on korvattu 26:lla yhtenäisviranomaiskreivikunnalla vuodesta 1972 lähtien.
K: Onko Ulster Pohjois-Irlannin virallinen nimi?
V: Ulsteria käytetään joskus Pohjois-Irlannin epävirallisena nimenä, mutta jotkut Ulsterin osat sijaitsevat itse asiassa Irlannin tasavallassa.
K: Mitä muita nimiä Pohjois-Irlannista käytetään?
V: Pohjois-Irlannista käytetään myös nimityksiä "the North" tai "the Six Counties", jotka viittaavat sen kuuteen kreivikuntaan ennen kuin ne korvattiin 26:lla yhtenäisviranomaisen kreivikunnalla vuonna 1972.
K: Mikä lippu edustaa Pohjois-Irlantia kansainvälisesti?
V: Ainoa virallinen lippu, joka edustaa Pohjois-Irlantia kansainvälisesti, on Yhdistyneen kuningaskunnan unionin lippu, mutta lojalistit ja unionistit käyttävät myös Ulsterin lippua Pohjois-Irlannin kansainvälisenä edustajana urheilukilpailuissa.
Etsiä