Britannian armeija – Ison-Britannian maavoimien historia ja tehtävät
Britannian armeija on Britannian asevoimien maavoimien joukko-osasto. Se syntyi, kun Englannin ja Skotlannin kuningaskunnat yhdistyivät Ison-Britannian kuningaskunnaksi vuonna 1707. Uuteen Britannian armeijaan kuului rykmenttejä, jotka olivat jo olleet olemassa Englannissa ja Skotlannissa. Sitä hallinnoi sotaministeriö Lontoosta käsin. Vuodesta 1963 lähtien sitä on hallinnoinut puolustusministeriö.
Oliver Cromwellin johdolla Englannin armeija oli aktiivisesti mukana Irlannin valloittamisessa ja asuttamisessa 1650-luvulta lähtien. Cromwellin kampanjalle oli ominaista, että se kohteli tinkimättömästi Irlannin kaupunkeja, jotka olivat tukeneet rojalisteja Englannin sisällissodan aikana.
Noin vuodesta 1763 ja seitsenvuotisesta sodasta lähtien Yhdistynyt kuningaskunta on ollut yksi maailman johtavista sotilas- ja talousmahdeista. Tänä aikana Britannian imperiumi laajeni käsittäen siirtomaita, protektoraatteja ja dominioita kaikkialla Amerikassa, Afrikassa, Aasiassa ja Australaasiassa. Vaikka kuninkaallisen laivaston katsotaan yleisesti olleen elintärkeä imperiumin nousun ja Britannian maailmanherruuden kannalta, Britannian armeijalla oli tärkeä rooli siirtomaavaltaistamisessa.
Britannian armeija oli vahvasti mukana Napoleonin sodissa, joissa se palveli Espanjassa, eri puolilla Eurooppaa ja Pohjois-Afrikassa. Britannian ja Ranskan valtakuntien välinen sota ulottui ympäri maailmaa. Britannian armeija tuli lopulta voittamaan Napoleonin yhdessä Britannian suurimmista sotilasvoitoista Waterloon taistelussa.
19. vuosisata ja imperiumin ylläpito
1800-luvulla Britannian armeija osallistui lukuisiin konflikteihin, jotka liittyivät imperiumin laajenemiseen ja hallintaan. Armeijan ja siirtomaavallan suhteeseen kuului sekä sotilaallista voimaa että paikallisten rauhantahtojen ylläpitoa: esimerkiksi intialaisissa kapinoissa, Afganistanin sotaretkillä ja afrikkalaisissa operaatioissa. 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun konflikteista tunnetuimpia ovat olleet anglo-burilaiset sodat Etelä-Afrikassa, joissa brittiläiset joukot kohtasivat paikallisia vapautusliikkeitä ja partisaaneja.
Ensimmäinen ja toinen maailmansota
Britannian armeija oli keskeinen tekijä sekä ensimmäisessä että toisessa maailmansodassa. Ensimmäisessä maailmansodassa sodan alussa lähetettiin Belgiaan ja Ranskaan muodostunut British Expeditionary Force, joka joutui pian pitkiin juoksuhaudasotaan läntisellä rintamalla. Kansalliset tappiot olivat suuret ja sota vaikutti merkittävästi armeijan organisaatioon ja varustukseen.
Toisessa maailmansodassa armeija osallistui muun muassa Ranskan taisteluihin, Dunkerquen evakuointiin, Pohjois-Afrikan kampanjoihin ja lopulta liittoutuneiden maihinnousuihin Euroopassa vuonna 1944. Sodan jälkeen Britannian armeija oli tärkeässä roolissa Euroopan jälleenrakentamisessa ja turvallisuuden ylläpidossa.
Kylmä sota, dekolonisaatio ja modernisaatio
Sodan jälkeen Britannian maailmantaloudellinen ja -poliittinen asema muuttui. Dekolonisaation myötä monet siirtomaat itsenäistyivät ja armeija vetäytyi asteittain niistä. Toisaalta kylmän sodan aikana Britannia oli Naton jäsenenä mukana länsiliittoutuman puolustuksessa: suuri osa armeijasta oli sijoitettu Länsi-Saksaan osana British Army of the Rhine -voimia.
Rakenteellisesti armeija uudistui: panssarivoimat, tykistö, tiedustelu- ja viestiyksiköt sekä erikoisjoukot kehittyivät. Myös värväys muuttui: asevelvollisuus päättyi Britanniassa vaiheittain, ja vapaaehtoinen palvelus on ollut ensisijainen rekrytointimuoto useimmista 1960-luvun jälkeisistä vuosikymmenistä lähtien.
Viime vuosikymmenet ja sotilaalliset interventiot
Britannian armeija on osallistunut moniin jälkikylmän sodan konflikteihin ja kriisinhallintatehtäviin. Tunnetuimpia operaatioita ovat olleet muun muassa:
- Falklandin sota 1982 (Argentiinan hyökkäys ja brittien sotilaallinen vastaus)
- Kuwaitin vapauttaminen Persianlahden sodassa 1991
- Balkanin kriisien rauhanturvatehtävät 1990-luvulla
- Iraq-operaatiot 2003 ja sen jälkeiset vakautustoimet
- Afganistanin operaatio (2001–2014 ja jatkovaikutukset) osana kansainvälisiä voimia
Nykyaikaiset tehtävät vaihtelevat täysimittaisista sotilasoperaatioista kriisinhallintaan, humanitaariseen apuun ja antiterroristiseen toimintaan. Britanniassa pyritään ylläpitämään kykyä reagoida kansainvälisiin kriiseihin yhdessä liittolaisten kanssa.
Organisaatio ja kalusto
Britannian armeija koostuu lukuisista osastoista ja joukko-osastoista. Keskeisiä elementtejä ovat muun muassa jalkaväki- ja panssarijoukot, Royal Artillery, Royal Engineers, viestiyksiköt, ilmapuolustusyksiköt, Army Air Corps sekä logistiikka- ja sairaanhoitoyksiköt. Perinteinen brittiläinen regimentalismi näkyy yhä: rykmentit ja kunniapartiojoukot vaalivat paikallista identiteettiä, perinteitä ja kunnianosoituksia.
Kalustossa on yhdistelmä perinteisiä panssariajoneuvoja ja moderneja teknologioita. Esimerkkejä viime vuosien hankkeista ovat panssarivaunut, kevyemmät modulaariset ajoneuvot, tykistöjärjestelmien uudistukset sekä taistelukentän tietojärjestelmät. Ilmatorjunta- ja ilmaoperaatioyhteistyö Royal Air Forcen kanssa on keskeistä nykyajan sodankäynnissä.
Koulutus, rekrytointi ja yhteiskunnallinen rooli
Britannian armeijan jäsenet saavat monipuolista koulutusta niin sotilaallisissa taidoissa kuin johtamisessa, tekniikassa ja logistiikassa. Rekrytointi on pääosin vapaaehtoista ja nuoria kannustetaan liittymään joko varusmiespalvelun sijasta tai täydentämään varuskuntaosaamista Army Reservessä.
Armeija vaikuttaa myös siviiliyhteiskuntaan: se tarjoaa työmahdollisuuksia, koulutusta ja humanitaarista apua kotimaassa ja ulkomailla. Armeijan seremonialliset tehtävät, kuten Trooping the Colour -paraati ja Kunnianosoitukset kuninkaallisille, ovat osa kansallista identiteettiä ja perinteitä.
Perinteet ja kunniakäytännöt
Britannian armeijalla on vahvat perinteet, jotka näkyvät muun muassa rykmenttien lippuineen, sotilasmuistomerkkien vaalimisena ja vuosittaisina seremonioina. Household Division ja sen kuorot sekä sotilasorkesterit ovat tunnettuja niin kotimaassa kuin ulkomailla tapahtuvista paraateistaan.
Waterloon taistelu oli yksi Britannian sotahistorian suurimmista voitoista, mikä johtui osittain heidän komentajansa Wellingtonin herttuan hyvästä taktiikasta.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on Britannian armeija?
V: Britannian armeija on Yhdistyneen kuningaskunnan armeijan eli Britannian asevoimien armeija.
K: Milloin se perustettiin?
V: Britannian armeija syntyi Englannin ja Skotlannin kuningaskuntien yhdistyessä Ison-Britannian yhdistyneeksi kuningaskunnaksi vuonna 1707.
K: Kuka sitä hallinnoi ennen vuotta 1963?
V: Ennen vuotta 1963 sitä hallinnoi sotaministeriö Lontoosta käsin.
K: Mikä oli Oliver Cromwellin osuus Englannin armeijassa?
V: Oliver Cromwellin johdolla Englannin armeija osallistui aktiivisesti Irlannin valloittamiseen ja asuttamiseen 1650-luvulta lähtien.
K: Miten Britanniasta tuli yksi johtavista sotilas- ja talousmahdeista tänä ajanjaksona?
V: Noin vuodesta 1763 ja Seitsemänvuotisesta sodasta lähtien Britanniasta tuli yksi johtavista sotilas- ja talousmahdeista, koska se laajeni siirtomaiden, protektoraattien ja dominioiden kautta Amerikassa, Afrikassa, Aasiassa ja Australaasiassa.
K: Mikä oli Britannian armeijan rooli siirtomaavalloituksessa?
V: Britannian armeijalla oli tärkeä rooli siirtomaavalloituksessa tänä ajanjaksona.
K: Miten he lopulta kukistivat Napoleonin Waterloossa?
V: Britannian armeija tuli lopulta voittamaan Napoleonin yhdessä Britannian suurimmista sotilasvoitoista Waterloon taistelussa.
