Michel Fourniret (s. 4. huhtikuuta 1942 Sedan) on ranskalainen rikollinen, joka nousi julkisuuteen useista alaikäisiin kohdistuneista sieppauksista, seksuaalisista väkivaltarikoksista ja murhista. Hänet tuomittiin aiemmin muun muassa tirkistelystä ja muista rikoksista vuonna 1986.
1980-luvun lopulla Fourniret sieppasi ja raiskasi 14‑vuotiaan Daphne Le Gennanin; tästä rikoksesta hänet tuomittiin seitsemäksi vuodeksi vankeuteen. Koska hän oli jo istunut suuren osan tuomiostaan, hänet vapautettiin takuita vastaan pian prosessin jälkeen. Pian vapautumisen jälkeen hän teki ensimmäisen tunnetun murhansa, jolloin uhrina oli 17‑vuotias Isabelle Laville. Tämän jälkeen Fourniret muutti Belgiaan, missä hän eli osin näkymättömässä arjessa ja työskenteli esimerkiksi Gedinen koulun ruokalassa. Hän käytti sieppauksissaan ja väkivallassaan usein hyväkseen uhrejaan helposti tavoitettavissa paikoissa ja kuljetti heitä autolla rajan molemmin puolin.
Tutkinta ja pidätys
Heinäkuun 26. päivänä 2003 Fourniret yritti siepata 13‑vuotiaan Marie‑Ascension ‑nimisen tytön. Tyttö onnistui pakenemaan hyppäämällä ulos hänen autostaan, minkä jälkeen Fourniret pidätettiin Belgiassa samana vuonna. Belgian poliisi oli kuitenkin epäillyt häntä jo aiemmin: huhtikuussa 2001 eräs nainen kertoi tulleensa jahdatuksi ja ahdistelluksi Etelä‑Belgiassa. Nainen antoi tuntomerkit, jotka sopivat Fourniret'n tuntomerkkeihin, ja mainitsi myös Fourniret'n auton rekisterinumeron. Vain kolme viikkoa myöhemmin Sedanissa katosi 13‑vuotias Mananya Thumpong; Fourniret on sittemmin tunnustanut tappaneensa tytön.
Pidätys ja poliisitutkinta olivat esimerkkejä raja‑alueen, Belgian ja Ranskan, viranomaisten välisestä yhteistyöstä. Tutkinnassa hyödynnettiin todistajalausuntoja, auton rekisteritietoja ja muita yhteen sopivia havaintoja, jotka yhdistivät Fourniret'n useisiin katoamisiin ja hyökkäyksiin.
Tunnustukset, oikeudenkäynnit ja uhrien määrä
Heinäkuun 1. päivänä 2004 Fourniret'n vaimo Monique Olivier tunnusti viranomaisille osallisuutensa ja kertoi, että Michel Fourniret oli tappanut useita ihmisiä. Hänen kertomuksensa mukaan Fourniret oli tappanut kymmenen ihmistä ja Monique myönsi auttaneensa sieppauksissa ja kertoi nähneensä miehen raiskaavan uhrinsa. Michel Fourniret tunnusti aluksi kahdeksan murhaa ja myöhemmin myös yhdeksännen. Julkisuudessa on arveltu, että todellinen uhreja koskeva luku saattaa olla suurempi, ja tutkinta jatkoi uusien vihjeiden selvittämistä pitkin 2000‑lukua.
Fourniret on ollut syytteessä ja oikeudessa sekä Belgiassa että Ranskassa useista sieppauksista, seksuaalisesta väkivallasta ja murhista. Hän on ollut vangittuna kesäkuusta 2003 lähtien muun muassa 14‑vuotiaan tytön sieppausyrityksestä vuonna 2000 ja monista sitä vanhemmista rikostapauksista. Häntä on syytetty muun muassa alaikäisten sieppauksesta ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
Moniquea on syytetty ja myöhemmin myös tuomittu avustamisesta useissa murhissa; hän oli syyttäjän mukaan auttanut miehensä sieppauksissa ja peitellyt tekoja. Moniquen ilmianto tapahtui osittain sen jälkeen, kun muiden vastaavien rikosten tekijöiden lähipiirissä tuli julkisuuteen tapauksia, kuten Marc Dutroux'n ympärillä olleet paljastukset, jotka lisäsivät paineita tutkijoille ja kannustivat henkilöitä kertomaan tietoja.
Jälkivaikutus ja kuolema
Fourniret'n tapaukset herättivät laajaa huomiota ja pelkoa sekä Ranskassa että Belgiassa. Häntä on kutsuttu usein nimellä ”Ardennien hirviö” johtuen rikosten sijoittumisesta Ardennien alueelle ja tekojen erityisestä julmuudesta. Useissa oikeudenkäynneissä Fourniret tuomittiin elinkautiseen vankeuteen useista murhista ja muista rikoksista.
Michel Fourniret kuoli 10. toukokuuta 2021 vankilassa. Hänen kuolemansa ei poistanut kärsimystä uhrien omaisilta, ja useissa tapauksissa tutkinta on jatkunut tai uhrien omaiset ovat hakeutuneet oikeudellisiin toimiin saadakseen lisäselvityksiä. Tapaukset ovat jääneet suomalaisessa ja kansainvälisessä muistissa esimerkkinä rajat ylittävästä sarjarikollisuudesta, uhrien haavoittuvuudesta ja viranomaisten yhteistyön tärkeydestä vakavien rikosten selvittämisessä.
Tapaus on myös nostanut esiin kysymyksiä rikoshistorian seurannasta, tuomioiden täytäntöönpanosta ja siitä, miten ehkäistä vastaavia tekoja tulevaisuudessa. Fourniret’n ja Monique Olivier’n oikeudenkäyntien yksityiskohdat, uhrien lista ja tuomiot käsiteltiin laajasti oikeudessa ja mediassa, ja monet omaiset ovat vaatineet lisätutkintaa mahdollisista muista uhreista.