Murha: määritelmä, erot tappoon ja itsepuolustukseen sekä lainsäädäntö
Murha, tappo ja itsepuolustus: kattava ja selkeä opas rikosoikeuden määritelmistä, vastuista ja lainsäädännön eroista Suomessa ja kansainvälisesti.
Murha on sitä, kun joku tappaa toisen ihmisen tahallaan. Tahallisuus tarkoittaa, että tekijällä on ollut tarkoitus tai ainakin tietoisuus siitä, että teko voi johtaa toisen kuolemaan, ja tekijä on hyväksynyt tämän seurauksen. Murhaan voi liittyä myös ennalta suunnittelu (premeditation) tai erityinen julmuus, jotka monissa oikeusjärjestelmissä vaikuttavat rangaistuksen kovuuteen. Murhaan syyllistyvää henkilöä kutsutaan murhaajaksi.
Jos henkilö tekee jotakin, joka saa jonkun toisen kuolemaan ilman tappamistarkoitusta, kyseessä on henkirikos, ja kyseessä voi olla myös tappo. Tapon ja murhan välinen ero perustuu yleensä tekijän tahallisuuteen ja motiiveihin: tappo voi olla impulsiivinen tai tilanteen kärjistymä ilman pitkäaikaista suunnittelua, kun taas murha sisältää yleensä vakavan tahallisuuden. Oikeudellinen määritelmä vaihtelee kuitenkin maittain, joten sama teko voidaan luokitella eri tavoin eri maissa, tai saman maan sisällä eri tilanteissa.
Tuottamukselliset teot ja onnettomuudet
Huolimattomuudesta tai varomattomuudesta aiheutunut kuolema ei yleensä ole murha. Tällöin kyse voi olla onnettomuudesta tai tuottamuksellisesta henkirikoksesta (esimerkiksi kuolemantuottamus), jossa rikkomus liittyy huolellisuusvelvollisuuden laiminlyöntiin. Erotetaan siis tahallinen teko (murha) ja tuottamuksellinen teko: kumpikin voi johtaa rangaistukseen, mutta niiden käsittely ja rangaistukset ovat erilaisia.
Itsepuolustus ja lailliset puolustukset
Jos ihmisen kuolema seuraa tilanteesta, jossa uhattu henkilö on käyttänyt väkivaltaa oman tai toisen välittömän suojelemiseksi, tappaminen voi olla laillinen itsepuolustukseksi katsottu teko. Itsepuolustuksen hyväksyminen edellyttää yleisesti muun muassa:
- välitöntä vaaran uhkaa,
- toimen olevan tarpeellinen ja suhteellinen uhkaan nähden,
- ei-kohtuuttoman vaihtoehdon puuttumista (esimerkiksi vetäytymisen mahdollisuus arvioidaan joissakin oikeusjärjestelmissä).
Sodat ja muut poikkeustilat
Välikohtaukset sodan aikana ovat oma oikeudellinen kenttänsä: sodassa taistelijat voivat tappaa vihollisia osana sodankäyntiä ilman, että teko määritellään murhaksi kyseisessä tilanteessa, mutta sotarikokset ja siviilien tahallinen tappaminen ovat kansainvälisen oikeuden mukaan rikoksia. Samoin poliisin ja muun viranomaisen toimintaa arvioidaan erityisillä oikeudellisilla säännöillä.
Rangaistukset ja oikeudellinen prosessi
Rangaistuksen kovuus riippuu rikoksen luonteesta, tahallisuuden asteesta, tekijän motiivista ja muista olosuhteista. Joissakin maissa murhasta voi seurata elinkautinen vankeus tai jopa kuolemantuomio, toisissa maissa rangaistukset voivat olla lievempiä. Oikeudenkäynnissä arvioidaan todisteet, mahdolliset puolustukset (esim. mielentila, itsepuolustus) ja tekijän vastuuaste.
Miksi käsitteet vaihtelevat?
Käsitteitä kuten murha, tappo ja kuolemantuottamus ei ole yhdenmukaisesti määritelty maailmanlaajuisesti. Joissakin maissa erotellaan useita murhan asteita (esim. ensimmäisen ja toisen asteen murha), toisissa käytetään vain yleisempää "murhan" käsitettä. Lisäksi oikeuskäytännön ja lainsäädännön historiallinen kehitys on vaikuttanut siihen, miten eri järjestelmät luokittelevat henkirikokset.
Yhteenvetona: murha on tahallinen toisen ihmisen tappaminen, tappo ja tuottamuksellinen henkirikos erotetaan tahallisuuden ja huolimattomuuden perusteella, ja itsepuolustukseksi luokiteltu tappaminen voi olla laillinen poikkeus. Koska oikeudellinen määritelmä vaihtelee, on aina hyvä tutustua paikalliseen lainsäädäntöön tai kysyä juridista neuvontaa tarkemmissa tapauksissa.
Murha talossa on Jakub Schikanederin maalaus vuodelta 1890.
Yleisimmät murhaolosuhteet Yhdysvalloissa (1999)
Vuonna 1999 Yhdysvalloissa ilmoitettiin yhteensä 12 658 murhaa, joista 1 903:lla ei ollut tarkkaa syytä ja 3 779:llä syy ei ollut tiedossa.
- Riita (määrittelemätön) (3,391)
- Ryöstö (1,010)
- Nuorten jengitappaminen (579)
- Huumausainelakien rikkominen (564)
- Riita rahasta tai omaisuudesta (211)
- Alkoholin vaikutuksen alainen tappelu (187)
- Romanttinen kolmio (133)
- Jengimurha (116)
- Huumausaineiden vaikutuksesta aiheutunut tappelu (111)
- Murto (79)
Yhdysvaltojen pahimmat murhakaupungit (1999)
New Yorkin asema maailman murhapääkaupunkina parani 1990-luvulla. Seuraavassa esitetään vuoden 1999 murhien määrä:
- New York, New York (671)
- Chicago, Illinois (642)
- Los Angeles, Kalifornia (425)
- Detroit, Michigan (415)
- Philadelphia, Pennsylvania (292)
- Houston, Texas (241)
- Washington, D.C. (241)
- Dallas, Texas (191)
- New Orleans, Louisiana (158)
- Atlanta, Georgia (143)
Murhayritys
Murhayritys on rikos. Murhayritys tai "murhayritys" common law -maissa, joskus myös "murhayritys", on se, kun joku yrittää tappaa toisen ihmisen. Pelkkä murhan suunnittelu ei riitä. Teon on oltava lähellä toisen henkilön hengen riistämistä, mutta se ei saa tosiasiassa riistää sitä.
Siitä rangaistiin kuolemalla, ja teloitus suoritettiin muinaisessa Egyptissä, muinaisessa Mesopotamiassa, Indusjoen laaksossa, muinaisessa Kreikassa, Rooman valtakunnassa ja tietenkin Kiinassa, joka on maailman ylivoimaisesti väkirikkain maa tähän päivään asti. Kuten murha, myös murhayritys on katolisen kirkon mielestä kuolemansynti.
Rooman valtakunta suoritti aikanaan noin kymmenentuhatta teloitusta, joista suurin osa, ellei peräti kaikki, oli mestauksia, ja on selvää, että monet näistä olivat murhayrityksestä tuomittuja.
Salamurha
"Salamurha" on sana, joka tarkoittaa merkittävän henkilön murhaamista jostain syystä. Sanaa käytetään useimmiten silloin, kun murhattu henkilö oli julkkis tai politiikassa mukana oleva henkilö. Salamurhia toteuttavia henkilöitä kutsutaan "salamurhaajiksi" tai "palkkamurhaajiksi". Salamurhaaja voi murhata jonkun poliittisista syistä, rahan vuoksi tai muista syistä, kuten palvelusten saamiseksi ja kostoksi. Salamurha on sama asia kuin murha, ja se on katolisen kirkon mielestä kuolemansynti.
Sana "salamurhaaja" tulee sanasta Hashishin, muslimiryhmä, joka toimi Lähi-idässä 800-luvulta 1300-luvulle. Tämä salaseura tappoi ihmisiä poliittisista ja uskonnollisista syistä. On arveltu, että salamurhaajat olivat hasiksen ja oopiumin vaikutuksen alaisina murhiensa tai koulutuksensa aikana. Sana salamurhaaja tulee joko sanoista hashashim, huumeiden vaikutus, tai hassansin, heidän johtajansa Hassan-i Sabbahin mukaan.
Murha-itsemurha
Murha-itsemurhasta on kyse silloin, kun henkilö tappaa jonkun toisen (murha) ja sitten itsensä (itsemurha).
Kukaan ei seuraa murhien ja itsemurhien määrää Yhdysvalloissa. Lääketieteellisissä tutkimuksissa arvioidaan kuitenkin, että Yhdysvalloissa kuolee vuosittain 1 000-1 500 ihmistä murhasta itsemurhaan.
Aiheeseen liittyvät sivut
- John Wilkes Booth
- John Lennon
- Lee Harvey Oswald
- Gavrilo Princip
- James Earl Ray
- Nathuram Godse
- Otoya Yamaguchi
Otoya Yamaguchin epäselvä kuva Inejiro Asanuman murhasta, lokakuu 1960.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on murhan oikeudellinen määritelmä?
V: Murha on toisen henkilön laiton tappaminen pahantahtoisesti.
K: Mitä on henkirikos?
V: Henkirikos on teko, jolla aiheutetaan toisen henkilön kuolema, riippumatta siitä, onko se tahallinen vai ei.
K: Mitä on tappo?
V: Tappo on henkirikoksen laji, jossa henkilö tappaa jonkun toisen tahattomasti.
K: Mitä on rikosoikeudellisesti tuottamuksellinen henkirikos?
V: Rikosoikeudellisesti tuottamuksellinen henkirikos on henkirikostyyppi, joka johtuu onnettomuudesta, joka on seurausta huolimattomuudesta tai laiminlyönnistä.
K: Milloin jonkun toisen aiheuttamaa kuolemaa ei pidetä rikoksena?
V: Jonkun toisen aiheuttama kuolema ei välttämättä ole rikos, jos se on tehty itsepuolustukseksi tai jos tappaja olisi voinut lopettaa väkivallan tappamatta uhria.
K: Mikä on henkirikoksen oikeudellinen syyte maissa, joissa tappo ei ole oikeudellinen käsite?
V: Maissa, joissa tappo ei ole oikeudellinen käsite, henkirikoksesta nostetaan syyte murhana.
K: Milloin Yhdysvalloissa otettiin ensimmäisen kerran käyttöön tappo oikeudellisena käsitteenä?
V: Yhdysvallat otti tapon oikeudellisena käsitteenä käyttöön ensimmäisen kerran 1900-luvulla.
Etsiä