Mike Nichols – yhdysvaltalainen ohjaaja ja EGOT-voittaja (1931–2014)

Mike Nichols (1931–2014) — EGOT-voittaja ja vaikutusvaltainen yhdysvaltalainen ohjaaja, tunnettu The Graduate -elokuvasta, Angels in America -minisarjasta ja lukuisista Broadway-klassikoista.

Mike Nichols (s. Mikhail Igor Peschkowsky; 6. marraskuuta 1931 - 19. marraskuuta 2014) oli yhdysvaltalainen televisio-, näyttämö- ja elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja, tuottaja ja koomikko. Hän oli Elaine Mayn kanssa puolet komediakaksikosta Nichols ja May. Vuonna 1968 hän voitti parhaan ohjaajan Oscar-palkinnon elokuvasta The Graduate. Hänen muita elokuviaan ovat muun muassa Kuka pelkää Virginia Woolfia, Catch-22, Carnal Knowledge, Silkwood, Working Girl, The Birdcage, Closer, Charlie Wilsonin sota (hänen viimeinen elokuvansa) ja tv-minisarja Angels in America. Hän myös lavasti alkuperäiset teatteriesitykset Barefoot in the Park, Luv, The Odd Couple ja Spamalot. Hänet tunnettiin näyttelijäkeskeisestä ohjaustyylistään, kyvystään yhdistää komediaa ja draamaa sekä siitä, että hän usein sai näyttelijöistään voimakkaita ja muistettavia roolisuorituksia — esimerkiksi Dustin Hoffmanin ura sai merkittävän sysäyksen The Graduate-elokuvan myötä, ja Nichols työskenteli urallaan lukuisten nimekkäiden näyttelijöiden kanssa.

Varhainen elämä ja ura viihteessä

Nichols syntyi Berliinissä ja hänen syntymänimensä oli Mikhail Igor Peschkowsky. Perhe pakeni Euroopasta toisen maailmansodan lähestyessä ja muutti Yhdysvaltoihin, missä Nichols kasvoi ja aloitti uransa viihdealalla. Hän tuli tunnetuksi alun perin yhdessä Elaine Mayn kanssa muodostamastaan improvisaatiokomediasta, joka menestyi sekä lavoilla että levyillä ja avasi tietä Broadway-työlle ja myöhemmälle ohjaajauralle elokuva- ja televisiomaailmassa.

Näyttämötyö ja elokuvaohjaus

Nicholsin ura teatterin parissa oli merkittävä: hän ohjasi monia menestyneitä Broadway-tuotantoja ja palasi usein näyttämölle myös elokuvaohjaajan uransa rinnalla. Elokuvissa hän käsitteli monipuolisesti eri genrejä — hän teki niin teräviä draamoja kuin terävän satiirin ja ihmisluonteen tarkastelun yhdistäviä teoksia. Nicholsin ohjaustyyliä on pidetty älykkäänä ja näyttelijöitä kunnioittavana; hän tunnettiin kyvystään luoda intensiivisiä kohtaamisia näyttelijöiden välille ja ohjata heistä roolisuorituksia, jotka jäivät yleisön ja kriitikoiden mieleen.

Palkinnot ja tunnustukset

Nichols voitti Emmy-, Grammy-, Oscar- ja Tony-palkinnon, eli hän kuuluu harvoihin niin sanottuihin EGOT-voittajiin (henkilöihin, jotka ovat voittaneet kaikki neljä arvostettua viihdeteollisuuden palkintoa). Muita hänen saamiaan kunnianosoituksia olivat Lincoln Centerin gaalatribuutti vuonna 1999, National Medal of Arts vuonna 2001, Kennedy Center Honors vuonna 2003 ja AFI Life Achievement Award vuonna 2010. Näiden tunnustusten ohella Nichols sai laajaa arvostusta niin teatteri- kuin elokuvamaailmassakin elinikäisestä panoksestaan ja vaikutuksestaan näyttelijäntyöhön ja ohjaukseen.

Henkilökohtainen elämä ja kuolema

Nichols oli naimisissa useaan otteeseen; hänen viimeinen puolisonsa oli journalisteista tunnettu Diane Sawyer. Hän kuoli äkillisesti sydänkohtaukseen 19. marraskuuta 2014 kotonaan Manhattanilla. Hänen kuolemansa jälkeen niin elokuva- kuin teatterialan ammattilaiset ja yleisökin kunnioittivat hänen perintöään laajoilla muisteluilla ja tribuuteilla.

Perintö

Mike Nicholsin vaikutus näkyy edelleen nykypäivän teatteri- ja elokuvatuotannoissa. Hänen kyvykkyytensä yhdistää terävä dialogi, näyttelijöiden ohjaus ja teemojen inhimillinen käsittely teki hänestä yhden 1900-luvun ja 2000-luvun alun merkittävimmistä ohjaajista. Nichols muistetaan paitsi palkituista töistään myös opettavana ja innostavana hahmona, joka jättänyt vahvan jäljen amerikkalaiseen viihteeseen.

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mikä oli Mike Nicholsin ammatti?

K: Kenen kanssa hän teki yhteistyötä?

K: Minkä palkinnon hän voitti vuonna 1968?

K: Mitä muita elokuvia hän ohjasi?

K: Mitä palkintoja hän sai uransa aikana?

K: Milloin Mike Nichols kuoli?

Hae kirjaimella