Sydänkohtaus (sydäninfarkti) — oireet, syyt ja ensiapu
Sydänkohtaus (sydäninfarkti): tunnista oireet, ymmärrä syyt ja opi elämää pelastava ensiapu — toimi nopeasti, ensimmäiset minuutit ratkaisevat.
Akuutti sydäninfarkti, jota kutsutaan myös sydänkohtaukseksi, tapahtuu, kun sydämen verisuoni tukkeutuu äkillisesti. Verisuonet kuljettavat verta ja happea. Kun sydämen verisuoni tukkeutuu, veri ei pääse kulkemaan osaan sydäntä. Tämä sydämen osa ei saa riittävästi happea. Tätä kutsutaan iskemiaksi. Kun sydänlihas iskeemisoituu (ei saa riittävästi verta ja happea), iskeeminen aiheuttaa usein rintakipua. Tätä kutsutaan angina pectorikseksi. Jos iskemia kestää tarpeeksi kauan, sydänlihas, joka ei saa tarpeeksi happea, kuolee. Tätä kutsutaan infarktiksi. "Sydäninfarkti" tarkoittaa "sydänlihaksen infarktia (lihaskuolemaa)".
Sydänkohtaus on lääketieteellinen hätätilanne. Ensimmäiset minuutit ovat erittäin tärkeitä, jotta henkilö pysyy hengissä. Osa sydänkohtauksen aiheuttamista vaurioista voidaan korjata, jos henkilö saa hoitoa ensimmäisen tunnin aikana.
Miten sydänkohtaus syntyy
Yleisin syy on sepelvaltimoiden ateroskleroosi, jossa verisuonten sisäseinämään muodostuu rasvapitoisia plakkeja. Plakin pintaan voi muodostua repeämä, jonka seurauksena verihyytymä tukkii verisuonen ja estää verenvirtauksen. Harvinaisempia syitä ovat esimerkiksi voimakas sepelvaltimon vasospasmi (kouristus), verihyytykset muista kehon osista tai komplikaatiot sydänleikkauksissa.
Tyypilliset oireet
Sydänkohtauksen oireet vaihtelevat. Tavallisimmin esiintyy:
- Raaka, puristava tai painava rintakipu, joka voi tuntua keskellä rintaa tai toisella puolella; kipu voi kestää yli 10–15 minuuttia.
- Kipu tai säteilevä kipu vasempaan olkapäähän, käsivarteen, leukaan, kaulaan tai selkään.
- Runsas hikoilu (kylmä hiki), pahoinvointi, oksentelu tai vatsavaivat.
- Huimaus, pyörtyminen tai äkillinen heikkous.
Joillakin, erityisesti naisilla, iäkkäillä tai diabeetikoilla, oireet voivat olla epätyypillisiä — esimerkiksi vain hengenahdistus, uupumus, epämääräinen epämukavuus tai vatsaoireet ilman selvää rintakipua.
Ensiapu — mitä tehdä heti
- Soita hätänumeroon 112 välittömästi, jos epäilet sydänkohtausta.
- Pidä potilas rauhallisena ja istu tai makuulle sopivaan asentoon. Vältä turhaa liikkumista.
- Jos potilas ei ole allerginen ja oksentelua ei ole, anna hänelle pureskeltavaksi tai imeskeltäväksi 250–300 mg asetylisalisyylihappaa (aspiriinia) — tämä voi hidastaa verihyytymän kasvua. Älä anna aspiriinia, jos potilas on jo saanut vastaavaa hoitoa tai on selvästi verenvuototaipumuksinen.
- Jos potilas menettää tajuntansa eikä hengitä normaalisti, aloita välittömästi elvytys (painelu-puhalluselvytys) ja pyydä joku hakea AED (automaattinen ulkoinen defibrillaattori), jos sellainen on lähellä.
- Irrota tiukat vaatteet, seuraa hengitystä ja tiedosta potilaan oireet hätäkeskukselle ilmoitettavaksi.
Diagnoosi ja sairaalahoito
Ensisijainen diagnoosiväline on EKG (sähkökardiogrammi), joka tehdään nopeasti. Laboratoriokokeissa mitataan sydänlihaksen vaurion merkkejä, kuten troponiineja. Kuvantamista ja sepelvaltimoiden arvostelua varten käytetään tarvittaessa sepelvaltimoiden angiografiaa.
Hoito tavoittelee verenkierrosta palauttamista tukkeutuneessa suonessa (reperfuusio). Tärkeimmät menetelmät:
- Katetri-instrumentilla tehtävä pallolaajennus ja stentin asennus (PCI, perkutaaninen koronaarinen interventio) — ensisijainen hoito mahdollisuuksien mukaan.
- Jos PCI ei ole mahdollinen nopeasti, voidaan käyttää liuotushoitoa (trombolyysi) verihyytymän liuottamiseksi.
- Lääkehoito akuutissa vaiheessa: aspiriini, trombosyyttien estäjät (esim. klopidogreeli), hyytymisen esto (hepariini), nitraatit oireiden hoitoon, kipulääkkeet ja tarvittaessa beetasalpaajat tai ACE‑estäjät potilaan tilan mukaan.
Mahdolliset komplikaatiot
Sydänkohtaus voi aiheuttaa vakavia seurauksia, kuten:
- Äkilliset rytmihäiriöt (esim. kammiovärinä) — voi johtaa äkilliseen sydänpysähdykseen.
- Vasemman kammion vajaatoiminta ja krooninen sydämen vajaatoiminta.
- Kardiogeeninen sokki — potilaan verenkierto pettää.
- Mehaniset komplikaatiot (esim. läppävian paheneminen, septaalinen reikä, papillaarislihaksen ruptuura), harvinaisempina mutta hengenvaarallisina.
- Perikardiitti (sydänpussin tulehdus) myöhemmässä vaiheessa.
Toipuminen ja seuranta
Hoitava sairaala aloittaa yleensä kuntoutuksen ja jälkihoidon heti. Tämä sisältää lääkityksen riskitekijöiden hallintaan (kolesterolia alentavat statiinit, verenpainelääkitys, diabeteshoito), kuntoutusohjelmat (kuntoutus, liikuntaohjeet) ja elämäntapamuutokset. Sydänrehabilitaatio parantaa toimintakykyä ja vähentää uusiutumisen riskiä.
Riskitekijät ja ennaltaehkäisy
Tärkeimpiä muokattavissa olevia riskitekijöitä ovat tupakointi, korkea verenpaine, korkea veren kolesteroli, diabetes, ylipaino, vähäinen liikunta ja epäterveellinen ruokavalio. Myös ikä, sukupuoli (miehillä yleisempi nuoremmissa ikäluokissa) ja suvussa esiintyvä sydänsairaus lisäävät riskiä. Ennaltaehkäisy perustuu elämäntapamuutoksiin, riskitekijöiden lääkkeelliseen hoitoon ja säännölliseen seurantaan lääkärin kanssa.
Milloin hakeutua hoitoon
Jos epäilet sydänkohtausta: älä ajo ajoneuvoa itse, soita heti numeroon 112 ja kuvaile oireet; ambulanssi arvioi tilanteen ja kuljettaa hoitoon. Nopea reagointi pelastaa hengen ja vähentää sydänlihaksen vauriota — muistuta potilasta ja lähellä olevia että "aika on lihasta".
Aiheuttaa
Useimmat sydänkohtaukset johtuvat sepelvaltimotaudista (CAD). Sepelvaltimotaudissa sydämen valtimoiden sisäseinämiin kerääntyy vahamaista materiaalia, jota kutsutaan plakiksi. Tätä kutsutaan ateroskleroosiksi. Plakki koostuu kolesterolista ja muista soluista. Plakin määrä kasvaa hitaasti. Kun plakkia kertyy enemmän, sydämen verisuonten sisäosat kapenevat. Tämä tarkoittaa, että verisuonten läpi pääsee virtaamaan vähemmän verta. Tämä voi aiheuttaa verihiutaleiden (jotka muodostavat verihyytymän) kerääntymisen plakin eteen. Tämä aiheuttaa verihyytymän verisuonessa. Jos verihyytymä irtoaa ja juuttuu verisuonen osaan, jonka plakki on kaventanut, plakki ja hyytymä yhdessä tukkivat verisuonen kokonaan. Tämä tekee veren pääsyn sydämen osaan mahdottomaksi ja aiheuttaa sydänkohtauksen.
Henkilö voi vähentää sepelvaltimotaudin riskiä syömällä terveellisesti, liikkumalla, tupakoimatta ja juomatta liikaa alkoholia.
Oireet
Sydänkohtauksen merkit ilmenevät useiden minuuttien kuluessa, ja ne tulevat harvoin välittömästi. Useimmilla sydänkohtauksen saaneilla on rintakipua. Joskus ihmisillä on kipua myös vasemmassa käsivarressa, alaleuassa, kaulassa, oikeassa käsivarressa, selässä tai vatsan osissa.
Monilla naisilla on erilaisia oireita kuin miehillä. Yleisimpiä oireita ovat hengenahdistus (hengitysvaikeudet), heikkous ja voimakas väsymys. Jotkut naiset tuntevat itsensä väsyneiksi, eivät nuku kunnolla ja heillä on hengenahdistusta jopa kuukauden ajan ennen sydänkohtausta. Naisilla voi olla myös pahoinvointia ja vatsavaivoja sydänkohtauksen yhteydessä.
Joskus ihmiset saavat "hiljaisen sydänkohtauksen". Nämä ovat sydänkohtauksia, jotka eivät aiheuta kipua. Ne ovat yleisempiä vanhuksilla, naisilla ja diabeetikoilla. Näillä ihmisillä äkillinen voimakas väsymys tai pyörtyminen voi olla ainoa merkki sydänkohtauksesta.
Sepelvaltimotauti : Sydänkohtaus: tässä tapauksessa verihyytymä jää yhtäkkiä jumiin johonkin kapeaan verisuonistoon.
Sydänkohtaus ( sydäninfarkti) Varoitusmerkit naisilla.
Hoito
Sydänkohtaus on lääketieteellinen hätätilanne, joka vaatii hoitoa mahdollisimman nopeasti. Tärkeintä on pelastaa mahdollisimman paljon sydänlihasta (sydänlihasta) ja estää uusien komplikaatioiden syntyminen. Ajan myötä sydänlihaksen vaurioitumisriski kasvaa.
Lääkärit tai ensihoitajat aloittavat yleensä tietyt hoidot heti, kun sydänkohtausta epäillään. Näitä hoitoja ovat mm:
- Aspiriini. Aspiriini on varhainen ja tärkeä sydänkohtauksen hoito. Aspiriini estää verihiutaleita tarttumasta toisiinsa ja voi auttaa estämään uusien verihyytymien muodostumisen verisuonten ja sydämen sisälle.
- Nitroglyseriini (nitro). Nitro laajentaa sydämen verisuonia. Tämä helpottaa veren virtaamista verisuonten kautta sydämeen.
- Happi (tarvittaessa). Jos potilaalla on hengitysvaikeuksia, hänelle voidaan antaa happea.
- Kipulääke rintakipuun (tarvittaessa).
Kun lääkärit ovat varmoja siitä, että henkilöllä on sydänkohtaus, on olemassa kaksi päähoitomuotoa: "Hyytymiä hajottavat lääkkeet (trombolyytit) ja perkutaaninen sepelvaltimotoimenpide.
Hyytymisen estäjät
"Hyytymiä tuhoavat lääkkeet" (trombolyytit) voivat liuottaa verihyytymiä, jotka tukkivat sydämen verisuonia. Näin veri ja happi pääsevät jälleen virtaamaan siihen sydämen osaan, joka ei saanut riittävästi verta ja happea. Yleisin hyytymiä hajottava lääke on nimeltään kudosplasminogeeniaktivaattori (tPA).
Hyytymisenestoaineet tehoavat parhaiten, jos potilaat saavat ne 30 minuutin kuluessa sairaalaan saapumisesta. Jos potilas kuitenkin saa hyytymiä ehkäisevän lääkkeen 12 tunnin kuluessa sydänkohtauksen alkamisesta, hänellä on paremmat mahdollisuudet selvitä hengissä.
Veritulppia ehkäiseviin lääkkeisiin liittyy joitakin riskejä. Joskus ne voivat ohentaa verta liikaa ja aiheuttaa verenvuotoa.
Perkutaaninen sepelvaltimotoimenpide
Perkutaaninen sepelvaltimotoimenpide on tapa avata tukkeutuneet sepelvaltimot. Perkutaaninen tarkoittaa, että toimenpidettä ei tehdä leikkaamalla henkilö auki leikkauksessa. Sepelvaltimotoimenpide tarkoittaa "tapaa auttaa sydäntä". Perkutaanista sepelvaltimotoimenpidettä kutsutaan myös "sepelvaltimoiden pallolaajennukseksi".
Perkutaanisessa sepelvaltimotoimenpiteessä lääkäri pujottaa taipuisan putken johonkin potilaan verisuonista, yleensä reiden yläosassa olevaan verisuoniin. Lääkäri pujottaa putken sydämen tukkeutuneisiin verisuoniin asti. Putken päässä on ilmapallo. Lääkäri puhaltaa ilmapallon, joka työntää plakin ja verihyytymän tukkeutuneen verisuonen sivua vasten. Näin veri pääsee taas virtaamaan kyseisen verisuonen läpi. Joskus lääkäri saattaa myös asettaa verisuoniin pienen verkkoputken, jota kutsutaan stentiksi. Stentti varmistaa, että verisuoni pysyy auki eikä tukkeudu uudelleen tulevaisuudessa.
Ensiapu
Heti kun henkilö epäilee, että hänellä saattaa olla sydänkohtauksen merkkejä, hänen on soitettava heti hätäkeskukseen. (Yhdysvalloissa hätänumeroon voi soittaa 911 ja suurimmassa osassa Manner-Eurooppaa 112.) Keskimääräinen ihminen odottaa kuitenkin noin kolme tuntia ennen avun pyytämistä. Kun ihminen odottaa avun hakemista, hänen sydämensä vaurioituu todennäköisemmin vakavammin. American Heart Association sanoo, että "aika on lihas": mitä kauemmin ihminen odottaa hoitoa, sitä enemmän sydänlihasta kuolee.
Jos henkilöllä on hengitysvaikeuksia, suorassa istuminen voi auttaa. Henkilön on noudatettava kaikkia hätäkeskuspäivystäjältä tai lääkäriltä saamiaan ohjeita.
Vaaleanpunaiset alueet ilmoitetaan joskus alueiksi, joilla kipu tuntuu. Tässä kuvassa näkyy selkä.
Ihmiset tuntevat kipua punaisella merkityillä alueilla: Monet ihmiset ilmaisevat tummanpunaisella värillä merkityt alueet; vaaleanpunaisella värillä merkityt alueet ovat harvemmin huolissaan. Tässä kuvassa rintakehä näkyy edestäpäin.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on akuutti sydäninfarkti?
V: Akuutti sydäninfarkti, joka tunnetaan myös nimellä sydänkohtaus, tapahtuu, kun sydämen verisuoni tukkeutuu äkillisesti eikä pysty syöttämään riittävästi happea sydämen osaan.
K: Mikä on angina pectoris?
V: Angina pectoris on rintakipua, joka johtuu tukkeutuneen valtimon aiheuttamasta hapekkaan veren puutteesta sydämessä.
K: Mitä tarkoittaa sydäninfarkti?
V: Sydäninfarkti tarkoittaa "sydänlihaksen infarktia (lihaskuolemaa)".
K: Onko sydänkohtaus lääketieteellinen hätätilanne?
V: Kyllä, sydänkohtausta pidetään lääketieteellisenä hätätilanteena ja se vaatii välitöntä hoitoa.
K: Kuinka kauan jonkun on saatava hoitoa sydänkohtaukseensa?
V: On tärkeää, että sydänkohtauksen saanut henkilö saa hoitoa ensimmäisen tunnin kuluessa kohtauksesta, jotta tulokset olisivat parhaat mahdolliset.
K: Mitä tapahtuu, jos happi ei pääse tarpeeksi sydämeen?
V: Kun sydämen osaan ei pääse riittävästi happea, se voi aiheuttaa iskemiaa, joka voi johtaa rintakipuun, jota kutsutaan angina pectorikseksi.
Etsiä