Akuutti sydäninfarkti, jota kutsutaan myös sydänkohtaukseksi, tapahtuu, kun sydämen verisuoni tukkeutuu äkillisesti. Verisuonet kuljettavat verta ja happea. Kun sydämen verisuoni tukkeutuu, veri ei pääse kulkemaan osaan sydäntä. Tämä sydämen osa ei saa riittävästi happea. Tätä kutsutaan iskemiaksi. Kun sydänlihas iskeemisoituu (ei saa riittävästi verta ja happea), iskeeminen aiheuttaa usein rintakipua. Tätä kutsutaan angina pectorikseksi. Jos iskemia kestää tarpeeksi kauan, sydänlihas, joka ei saa tarpeeksi happea, kuolee. Tätä kutsutaan infarktiksi. "Sydäninfarkti" tarkoittaa "sydänlihaksen infarktia (lihaskuolemaa)".

Sydänkohtaus on lääketieteellinen hätätilanne. Ensimmäiset minuutit ovat erittäin tärkeitä, jotta henkilö pysyy hengissä. Osa sydänkohtauksen aiheuttamista vaurioista voidaan korjata, jos henkilö saa hoitoa ensimmäisen tunnin aikana.

Miten sydänkohtaus syntyy

Yleisin syy on sepelvaltimoiden ateroskleroosi, jossa verisuonten sisäseinämään muodostuu rasvapitoisia plakkeja. Plakin pintaan voi muodostua repeämä, jonka seurauksena verihyytymä tukkii verisuonen ja estää verenvirtauksen. Harvinaisempia syitä ovat esimerkiksi voimakas sepelvaltimon vasospasmi (kouristus), verihyytykset muista kehon osista tai komplikaatiot sydänleikkauksissa.

Tyypilliset oireet

Sydänkohtauksen oireet vaihtelevat. Tavallisimmin esiintyy:

  • Raaka, puristava tai painava rintakipu, joka voi tuntua keskellä rintaa tai toisella puolella; kipu voi kestää yli 10–15 minuuttia.
  • Kipu tai säteilevä kipu vasempaan olkapäähän, käsivarteen, leukaan, kaulaan tai selkään.
  • Runsas hikoilu (kylmä hiki), pahoinvointi, oksentelu tai vatsavaivat.
  • Huimaus, pyörtyminen tai äkillinen heikkous.

Joillakin, erityisesti naisilla, iäkkäillä tai diabeetikoilla, oireet voivat olla epätyypillisiä — esimerkiksi vain hengenahdistus, uupumus, epämääräinen epämukavuus tai vatsaoireet ilman selvää rintakipua.

Ensiapu — mitä tehdä heti

  • Soita hätänumeroon 112 välittömästi, jos epäilet sydänkohtausta.
  • Pidä potilas rauhallisena ja istu tai makuulle sopivaan asentoon. Vältä turhaa liikkumista.
  • Jos potilas ei ole allerginen ja oksentelua ei ole, anna hänelle pureskeltavaksi tai imeskeltäväksi 250–300 mg asetylisalisyylihappaa (aspiriinia) — tämä voi hidastaa verihyytymän kasvua. Älä anna aspiriinia, jos potilas on jo saanut vastaavaa hoitoa tai on selvästi verenvuototaipumuksinen.
  • Jos potilas menettää tajuntansa eikä hengitä normaalisti, aloita välittömästi elvytys (painelu-puhalluselvytys) ja pyydä joku hakea AED (automaattinen ulkoinen defibrillaattori), jos sellainen on lähellä.
  • Irrota tiukat vaatteet, seuraa hengitystä ja tiedosta potilaan oireet hätäkeskukselle ilmoitettavaksi.

Diagnoosi ja sairaalahoito

Ensisijainen diagnoosiväline on EKG (sähkökardiogrammi), joka tehdään nopeasti. Laboratoriokokeissa mitataan sydänlihaksen vaurion merkkejä, kuten troponiineja. Kuvantamista ja sepelvaltimoiden arvostelua varten käytetään tarvittaessa sepelvaltimoiden angiografiaa.

Hoito tavoittelee verenkierrosta palauttamista tukkeutuneessa suonessa (reperfuusio). Tärkeimmät menetelmät:

  • Katetri-instrumentilla tehtävä pallolaajennus ja stentin asennus (PCI, perkutaaninen koronaarinen interventio) — ensisijainen hoito mahdollisuuksien mukaan.
  • Jos PCI ei ole mahdollinen nopeasti, voidaan käyttää liuotushoitoa (trombolyysi) verihyytymän liuottamiseksi.
  • Lääkehoito akuutissa vaiheessa: aspiriini, trombosyyttien estäjät (esim. klopidogreeli), hyytymisen esto (hepariini), nitraatit oireiden hoitoon, kipulääkkeet ja tarvittaessa beetasalpaajat tai ACE‑estäjät potilaan tilan mukaan.

Mahdolliset komplikaatiot

Sydänkohtaus voi aiheuttaa vakavia seurauksia, kuten:

  • Äkilliset rytmihäiriöt (esim. kammiovärinä) — voi johtaa äkilliseen sydänpysähdykseen.
  • Vasemman kammion vajaatoiminta ja krooninen sydämen vajaatoiminta.
  • Kardiogeeninen sokki — potilaan verenkierto pettää.
  • Mehaniset komplikaatiot (esim. läppävian paheneminen, septaalinen reikä, papillaarislihaksen ruptuura), harvinaisempina mutta hengenvaarallisina.
  • Perikardiitti (sydänpussin tulehdus) myöhemmässä vaiheessa.

Toipuminen ja seuranta

Hoitava sairaala aloittaa yleensä kuntoutuksen ja jälkihoidon heti. Tämä sisältää lääkityksen riskitekijöiden hallintaan (kolesterolia alentavat statiinit, verenpainelääkitys, diabeteshoito), kuntoutusohjelmat (kuntoutus, liikuntaohjeet) ja elämäntapamuutokset. Sydänrehabilitaatio parantaa toimintakykyä ja vähentää uusiutumisen riskiä.

Riskitekijät ja ennaltaehkäisy

Tärkeimpiä muokattavissa olevia riskitekijöitä ovat tupakointi, korkea verenpaine, korkea veren kolesteroli, diabetes, ylipaino, vähäinen liikunta ja epäterveellinen ruokavalio. Myös ikä, sukupuoli (miehillä yleisempi nuoremmissa ikäluokissa) ja suvussa esiintyvä sydänsairaus lisäävät riskiä. Ennaltaehkäisy perustuu elämäntapamuutoksiin, riskitekijöiden lääkkeelliseen hoitoon ja säännölliseen seurantaan lääkärin kanssa.

Milloin hakeutua hoitoon

Jos epäilet sydänkohtausta: älä ajo ajoneuvoa itse, soita heti numeroon 112 ja kuvaile oireet; ambulanssi arvioi tilanteen ja kuljettaa hoitoon. Nopea reagointi pelastaa hengen ja vähentää sydänlihaksen vauriota — muistuta potilasta ja lähellä olevia että "aika on lihasta".