Afrikan unioni – perustaminen, jäsenmaat, tehtävät ja tavoitteet

Tutustu Afrikan unioniin (AU): perustaminen, 55 jäsenmaata, tehtävät ja tavoitteet — yhtenäisyys, demokratia, ihmisoikeudet, talouskasvu ja turvallisuus.

Afrikan unioni (AU) on kansainvälinen järjestö, johon kuuluu viisikymmentäviisi Afrikan maata. Se perustettiin Durbanissa 9. heinäkuuta 2002, AU perustettiin Afrikan yhtenäisyysjärjestön (OAU) ja Afrikan talousyhteisön (AEC) korvaajaksi. AU:n perustamisen taustalla olivat pyrkimykset vahvistaa alueellista integraatiota, parantaa rauhan- ja turvallisuusyhteistyötä sekä edistää taloudellista kehitystä ja ihmisoikeuksia koko maanosassa. AU:n toiminnan oikeudellinen perusta on Constitutive Act -peruskirja, joka hyväksyttiin vuonna 2000 ja jonka tavoitteena oli korjata OAU:n toimintaa tehden järjestöstä tehokkaamman ja paremmin resursoidun.

Afrikan unionin puheenjohtajuus on rotatiivinen tehtävä, joka kiertää jäsenvaltioiden valtion- tai hallitustenpäämiesten kesken yhden vuoden kausiksi. Egyptin presidentti Abdel Fattah el-Sisi toimi AU:n puheenjohtajana 10. helmikuuta 2019 alkaen yhden vuoden ajan. AU:n toimeenpanoviranomainen on African Union Commission, jonka puheenjohtaja (Chairperson of the Commission) vastaa arkipäivän hallinnosta ja diplomatiasta; tämän viran on vuodesta 2017 hoitanut Chadin entinen pääministeri Moussa Faki Mahamat.

Jäsenmaat ja jäsenyys

AU:n jäseninä ovat käytännössä kaikki Afrikan itsenäiset valtiot, yhteensä 55 maata. Jäsenyys kattaa myös tilanteita, joissa poliittiset kiistat tai alueelliset erimielisyydet ovat läsnä (esimerkiksi Saharan länsirannikon kysymys); järjestö pyrkii kuitenkin toimimaan inklusiivisesti ja välttämään pysyvää erottelua. Jäsenvaltioilla on sekä oikeuksia että velvollisuuksia AU:n peruskirjan ja yhteisesti sovittujen päätösten noudattamisessa.

Tehtävät ja tavoitteet

AU:n keskeiset tavoitteet voidaan tiivistää seuraavasti:

• Rauha ja turvallisuus: ehkäistä konfliktit, sovittaa riidat, suojella siviilejä ja tukea jälleenrakennusta konflikttien jälkeen. AU ylläpitää muun muassa Peace and Security Council -elintä ja pyrkii luomaan African Standby Force -valmiusyksiköitä kriisinhallintatehtäviin.
• Demokratia ja ihmisoikeudet: edistää demokraattisia instituutioita, vaalien rehellisyyttä sekä ihmisoikeuksien kunnioittamista jäsenmaissa; AU on antanut peruskirjassaan myös oikeuden puuttua jäsenvaltioiden sisäisiin tilanteisiin vakavien ihmisoikeusrikkomusten estämiseksi.
• Taloudellinen integraatio ja kehitys: luoda toimivat yhteismarkkinat, tukea kestävää talouskasvua ja köyhyyden vähentämistä sekä edistää investointeja ja infrastruktuurihankkeita. Tässä kontekstissa AU on keskeinen ajaja African Continental Free Trade Area (AfCFTA) -alueelle, joka pyrkii luomaan laajemman sisämarkkinan.
• Alueellinen yhteistyö ja integraatio: pitkän aikavälin visioon kuuluu laajempia yhteisiä instituutioita, kuten yhtenäiset puolustusvoimat, potencialinen yhteinen valuutta ja vahvempi poliittinen yhteistyö – nämä ovat kuitenkin pitkän aikavälin tavoitteita, joiden toteuttaminen vaatii vaiheittaista lainsäädännöllistä ja taloudellista lähentymistä.

Organisaatio ja päätöselimet

AU:n rakenne muistuttaa monin osin muita kansainvälisiä järjestöjä, mutta siinä on myös Afrikalle erityisiä elimiä:

• Assembly (Heads of State and Government): korkein päätöksentekoelin, joka koostuu jäsenmaiden valtion- tai hallitustenpäämiehistä.
• Executive Council: ulkoministereistä koostuva elin, joka valmistelee Assemblyn asioita.
• African Union Commission: AU:n pysyvä toimeenpaneva toimisto, jolla on komissaarit eri sektoreilta.
• Pan-African Parliament (PAP): edustuksellinen elin, jonka pysyvä istuntopaikka on Midrand, Etelä-Afrikka; tarkoituksena on antaa kansalaisille laajempi poliittinen osallistumiskanava (PAPilla on kuitenkin rajoitetut lainsäädäntövaltuudet verrattuna kansallisiin parlamenteihin).
• Peace and Security Council (PSC): rauhan- ja turvallisuuskysymysten koordinoija, joka voi valmistella sotilaallisia ja poliittisia operaatioita ja toimia konfliktien ennaltaehkäisyssä ja ratkaisussa.
• African Commission on Human and Peoples' Rights sekä African Court on Human and Peoples' Rights, jotka valvovat ihmisoikeuksien toteutumista ja tarjoavat oikeudellisia mekanismeja niiden suojelemiseksi (komissio Banjulissa, tuomioistuin Arushassa).

Keskeiset ohjelmat ja aloitteet

• AfCFTA (African Continental Free Trade Area): laaja kauppasopimusjärjestely, jonka tavoitteena on luoda Afrikan sisäinen vapaakauppa-alue, tehostaa kauppaa ja integroida talouksia. Sopimus astui voimaan jäsenvaltioiden ratifioitua sen, ja käytännön kaupankäynti on käynnistetty vaiheittain.
• NEPAD (New Partnership for Africa's Development): kehitysaloite, joka keskittyy infrastruktuuriin, maatalouteen, terveydenhuoltoon ja hyvään hallintoon.
• Rauhanoperaatiot ja kriisinhallinta: AU on osallistunut useisiin rauhanturvatehtäviin ja välitysoperaatioihin sekä toiminut yhteistyössä YK:n ja alueellisten organisaatioiden kanssa.

Haasteet ja mahdollisuudet

AU kohtaa monia haasteita, kuten rahoituksen riittävyys, jäsenmaiden sitoutumisen aste, poliittiset erimielisyydet, rajat ylittävät konfliktit, aseelliset liikkeet sekä taloudellinen epätasaisuus. Samalla AU tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia: tehokas integraatio voi kasvattaa taloudellista kilpailukykyä, lisätä alueellista turvallisuutta ja vahvistaa Afrikan ääntä globaalissa päätöksenteossa.

Afrikan unionin rooli on siis sekä normative että käytännöllinen: se pyrkii asettamaan yhteisiä standardeja demokratialle ja ihmisoikeuksille sekä tarjoamaan konkreettisia mekanismeja rauhan, kehityksen ja integraation edistämiseksi koko mantereella.

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mikä on Afrikan unioni?

K: Milloin ja missä AU perustettiin?

K: Mikä oli AU:n perustamisen tarkoitus?

Kysymys: Kuka on Afrikan unionin nykyinen puheenjohtaja?

Kysymys: Mitä AU pyrkii saavuttamaan tulevaisuudessa?

K: Mikä on AU:n tavoite Afrikan valtioiden välisten konfliktien osalta?

K: Mitkä ovat Afrikan unionin tavoitteita?

Hae kirjaimella