ALPHA Collaboration on ryhmä fyysikkoja noin yhdestätoista yliopistosta, jotka työskentelevät yhdessä (tai "tekevät yhteistyötä") yrittäessään vangita neutraalia antiainetta. Neutraali antimateria, jota he pyrkivät pyydystämään, on antivetyä. Se on vetyatomin, jaksollisen järjestelmän ensimmäisen atomin, antimateriaversio. Antivety, kuten vety, koostuu kahdesta vastakkaisesti varautuneesta hiukkasesta. Vedyssä on protoni ja elektroni, joten antivetyssä olisi antiproton ja positroni. Positroni on antielektronin yleisnimi.
ALPHA-ryhmä toimii kansainvälisessä tutkimusyhteisössä, ja sen kokeet tehdään CERNin antiprotonien hidastusalustalla (Antiproton Decelerator, AD). Antivetyatomit syntyvät yhdistämällä antiprotoneja ja positroneja, mutta neutraaleina atomeina ne eivät pysy tavallisessa sähköisellä kentällä tapahtuvassa vankeudessa. Siksi tutkijat käyttävät ensin varautuneiden hiukkasten vankeutta (esim. Penning-tyyppisiä kenttiä) ja sen jälkeen erikoisrakenteista magneettista "minimi"-ansaa, joka pitää neutraalin atomin paikallaan sen magneettisen momentin avulla. Lisäksi kokeet vaativat erittäin matalia lämpötiloja ja tyhjiöolosuhteita, jotta antivety ei törmäisi aineeseen ja annihiloituisi.
Tutkimuksen päätavoitteita ovat muun muassa:
- tarkat vertailut vety- ja antivetyspektrien välillä CPT-symmetrian testaamiseksi,
- antimaterian painokäyttäytymisen tutkiminen (testi heikon ja vahvan gravitaation suhteen),
- ymmärryksen lisääminen antimaterian tuotannosta ja säilyttämisestä tulevia kokeita varten.
ALPHA on onnistunut tuottamaan kylmiä antivetyatomeja ja pitämään niitä vangittuna tarpeeksi kauan, jotta voidaan suorittaa tarkkuusmittauksia. Näillä mittauksilla pyritään selvittämään, poikkeavatko antivetyyn liittyvät ominaisuudet mitenkään tavallisen vedyn ominaisuuksista — mikä olisi merkki uusista fysiikan ilmiöistä tai standardimallin rajallisuuksista. Työ on teknisesti vaativaa ja edellyttää yhteenliitettyä osaamista hiukkasfysiikasta, magneettitekniikasta, cryotekniikasta ja tarkkuusmittauksista.
ALPHA-yhteistyö on esimerkki siitä, miten kansainväinen tiimi voi yhdistää resursseja ja osaamista ratkaistakseen perusteellisia kysymyksiä luonnonlaeista. Edistys tällä alalla avaa mahdollisuuksia sekä perusfysiikan ymmärryksen syventämiseen että kehittyneisiin mittaustekniikoihin, joita voidaan hyödyntää laajemmin tieteessä.