Oskar Gröning – Auschwitzin kirjanpitäjä ja entinen SS-Unterscharführer

Oskar Gröning – Auschwitzin kirjanpitäjä ja entinen SS-Unterscharführer: hänen elämänsä, rooli leirillä, oikeudenkäynnit ja moraalinen vastuu holokaustin historiassa.

Oskar Gröning (joskus englanniksi Oscar Groening; 10. kesäkuuta 1921 - 9. maaliskuuta 2018) oli saksalainen entinen SS-Unterscharführeformer, Waffen-SS:n jäsen. Hän oli sijoitettuna Auschwitzin keskitysleirille. Varhainen elämä

Gröning syntyi 10. kesäkuuta 1921 Ala-Saksin osavaltiossa tiukan konservatiivisen ja ammattitaitoisen tekstiilityöläisen poikana. Hänen äitinsä kuoli, kun hän oli neljän vuoden ikäinen.

Palvelus Auschwitzissa

Toisen maailmansodan aikana Gröning liittyi Saksan asevoimiin ja siirtyi myöhemmin Waffen-SS:in palvelukseen. Hänet määrättiin Auschwitzin keskitysleirille, jossa hän työskenteli lähinnä kirjanpitäjänä ja rahojen, korujen ja muiden takavarikoitujen arvoesineiden käsittelijänä. Leirillä hän toimi muun muassa ns. "Kanada"–varastossa, jossa vangituilta takavarikoitu omaisuus lajiteltiin, punnittiin ja lähetettiin takaisin Saksan viranomaisille tai muihin keskuksiin.

Gröning on myöhemmin kertonut nähneensä kaasukammioiden ja joukkoampumisten jälkiä sekä osallistuneensa kuolleiden uhrien omaisuuden käsittelyyn. Hän on kuitenkin kiistänyt osallistuneensa suoranaisesti tappotoimiin. Hänen oma kuvauksensa roolista on osa laajempaa keskustelua siitä, millainen moraalinen ja oikeudellinen vastuu hallinnollisilla toimijoilla oli ja on julmassa teossa.

Jälkivaikutukset ja elämä sodan jälkeen

Sodan jälkeen Gröning palasi Saksan liittotasavaltaan, piti pitkään matalaa profiilia ja työskenteli muun muassa pankkialalla. Kymmenien vuosien ajan hän pysyi suurelta osin poissa julkisesta keskustelusta, mutta 2000-luvulla hän alkoi esiintyä julkisuudessa kertomuksillaan Auschwitzin tapahtumista ja pyrki selittämään oman toimintansa taustoja. Hänen todistuksensa ja haastattelunsa herättivät sekä kiinnostusta että kritiikkiä, sillä monet pitivät hänen lausuntojaan myöhäisinä ja riittämättöminä vastuullisuuden näkökulmasta.

Oikeudenkäynnit ja tuomio

Kymmenien vuosien viiveestä huolimatta Gröningia vastaan nostettiin rikossyyte vuosikymmenien kuluttua. Vuonna 2015 hänet tuomittiin Saksan oikeusjärjestelmässä avunannosta murhaan useissa kymmenissä tuhansissa tapauksissa — asiassa korostui ajatus siitä, että järjestelmän ylläpitäminen auttoi tappojen suorittamista. Hänet tuomittiin ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Tuomion jälkeen asia herätti laajaa keskustelua oikeudenmukaisuudesta, vanhojen rikosten käsittelystä ja siitä, miten historian todistajia ja tekijöitä tulisi saattaa vastuuseen, vaikka vuosikymmeniä olisi kulunut.

Merkitys ja arviointi

Oskar Gröningin tapaus on merkittävä monesta syystä:

• Se nosti esiin kysymyksen virkamiesten ja kirjanpitäjien vastuusta sodanratkaisujen ja rikosten tukemisessa.
• Se osoitti, että oikeusjärjestelmät voivat tutkia ja tuomita myös vuosikymmenten takaisia rikoksia, vaikka käytännön rangaistusten toteutus voi olla ongelmallista ikääntyneiden vastaajien kohdalla.
• Gröningin omat esiintymiset ja lausunnot ovat tarjonneet tutkijoille ja yleisölle lisää lähdeaineistoa Auschwitzin arjesta sekä prosesseista, jotka liittyivät uhrien omaisuuteen ja sen käsittelyyn.

Kuolema

Oskar Gröning kuoli 9. maaliskuuta 2018. Hänen kuolemansa päätti yhden pitkään jatkuneen rubriikin osan holokaustin jälkeisessä oikeushistoriassa ja herätti uudelleen pohdintaa siitä, miten menneisyyden rikoksia tulisi tutkia ja arvioida oikeudellisesti ja moraalisesti.

Gröningin tapaus muistuttaa, että keskitysleirien toiminta ei muodostunut ainoastaan väkivallanteoista vaan myös byrokraattisesta ja taloudellisesta järjestelmästä, jonka ylläpitäjillä oli merkittävä rooli järjestetyn tuhon mahdollistamisessa. Historiallinen tutkimus ja oikeudellinen käsittely ovat auttaneet avaamaan tätä kokonaiskuvaa ja antaneet äänensä uhrien kokemuksille ja muistolle.

Hae kirjaimella