Waffen-SS – mikä se oli, historia ja sotarikokset

Waffen-SS oli osa Schutzstaffelia (SS). "Waffen-SS" tarkoittaa saksaksi aseistettua SS:ää. Waffen-SS oli SS:n puolisotilaallinen organisaatio, joka yhdisti puolustus- ja taisteluvoiman sekä ideologisen koulutuksen.

Perustaminen ja tarkoitus

Waffen-SS kehittyi 1930-luvulla osasta SS:n taistelu- ja vartioyksiköitä. Alkujaan sen tehtäviin kuului suojella SS:n ja natsipuolueen johtajia sekä toimia poliisitoimissa yhdessä Sturmabteilungin (SA) kanssa. Organisaatiosta tehtiin kuitenkin vähitellen täysiverinen sotilaallinen voima, joka osallistui rintamatoimiin toisen maailmansodan aikana.

Rakenne ja joukot

Waffen-SS:n yksiköt muodostuivat divisioonista ja pienemmistä muodostelmista. Monet divisioonat koostuivat erityisesti koulutetuista sotilaista. Alun perin osa SS:n jäsenistä, joiden tehtävänä oli vartioida ja johtaa keskitysleirejä (ja myöhemmin kuolemanleirejä), siirrettiin eri yksiköihin, kuten SS-Totenkopfverbändeihin. Vuonna 1937 ja sitä seuranneina vuosina organisaatiota uudelleenjärjesteltiin useaan otteeseen.

Waffen-SS kasvoi sodan aikana huomattavasti: sen riveihin rekrytoitiin sekä saksalaisia että vapaaehtoisia ja myöhemmin myös pakkovärvättyjä muista maista. Joistakin divisioonoista tuli tunnettuja nimiä, kuten Leibstandarte SS Adolf Hitler, Das Reich, Totenkopf ja Wiking. Sodan loppuvaiheessa Waffen-SS:llä oli korkein piirtein noin 30–40 divisioonan arvoinen organisaatio, johon kuului myös niin sanottuja itä- ja länneregimentaaleja.

Taistelu- ja sotilastoiminta

Waffen-SS osallistui laajasti rintamatoimiin niin lännessä kuin idässä. Se taisteli Normandiassa, Ardenneilla ja Itärintamalla ja se oli usein sijoitettu tärkeisiin, verisiin taisteluihin. Monet natsismin ideologiaa korostaneet yksiköt saivat erityistä sotilaallista mainetta ja propagandassa esitettiin heitä “eliittiarmeijana”. Historiantutkimus kuitenkin osoittaa, että osa yksiköistä oli huonosti varustettuja, ja laatu vaihteli suuresti.

Sotarikokset, keskitysleirit ja ihmiskokeet

Waffen-SS ei ollut pelkästään taistelujoukkio: osa sen jäsenistä osallistui myös rikoksiin siviiliväestöä vastaan ja osaan murhatoimista liittyi suora osallistuminen juutalaisten, siviilien ja sotavankien joukkomurhiin. Vuonna 1937 osa sotilaista organisoitiin uudelleen siten, että natsijohtajat antoivat joillekin SS:n jäsenille tehtäväksi vartioida ja johtaa keskitysleirejä (ja myöhemmin kuolemanleirejä). Nämä sotilaat siirrettiin Waffen-SS:stä SS-Totenkopfverbändeihin.

Joissakin keskitysleireissä, kuten Auschwitzissa ja Buchenwaldissa, Waffen-SS:n lääkärit tekivät ihmiskokeita. Lisäksi useat Waffen-SS-yksiköt osallistuivat joukkomurhiin ja kostotoimiin etenkin Itä-Euroopassa ja Baltiassa sekä teki julmia operaatioita lähi- ja taustavyöhykkeillä (esim. Oradour-sur-Glane, Malmedy ja lukuisat joukkomurhat Itämeren alueella ja Valko-Venäjällä).

Johto ja lakkauttaminen

Heinrich Himmler johti SS:ää vuodesta 1929 siihen asti, kunnes natsi-Saksa hävisi toisen maailmansodan vuonna 1945. Himmler ja SS:n johto sitoutuivat natsien rotu- ja ideologiaprojektiin, mikä teki koko organisaation toiminnasta poliittisesti motivoitunutta ja useissa tapauksissa rikollista.

Oikeudellinen arviointi ja jälkivaikutukset

Toisen maailmansodan jälkeen SS:n todettiin syyllistyneen rikoksiin ihmisyyttä vastaan, ja SS julistettiin rikolliseksi organisaatioksi Nürnbergin sotarikostuomioistuimen päätöksessä. Päätös koski koko SS:n rakennetta, mukaan lukien Waffen-SS, mutta tuomioistuin teki eron vapaaehtoisten, ideologisesti sitoutuneiden jäsenten ja niiden välillä, jotka olivat pakollisesti rekrytoituja tai eivät osallistuneet rikoksiin.

Monia Waffen-SS:n jäseniä tuomittiin sodan jälkeen rikoksista; osa yritti välttää vastuuta ja sodan jälkeen toimi useita järjestöjä, jotka pyrkivät oikeuttamaan tai mielikuvittelemaan Waffen-SS:n roolia (esim. HIAG-liike yrittäen esittää jäsenet tavallisina sotilaina). Historiallinen tutkimus on kuitenkin selkeä: Waffen-SS oli ideologisesti sidoksissa natsihallintoon ja sen toimintaan liittyi laajamittaisia ihmisoikeusrikkomuksia.

Perintö ja muistaminen

• Waffen-SS:n jälkivaikutus on kiistanalainen. Joillekin se jäi kuvana sotilaallisesta tehokkuudesta; suurimmalle osalle se liittyy rikoksiin, sotarikoksiin ja osallisuuteen keskitysleirien järjestelmässä.
• Historiantutkimus korostaa erotusta sotilaallisen toiminnan ja rikosten välillä mutta ei hyväksy ideologista vastuuttomuutta: Waffen-SS ei ollut neutraali puolustajavoima, vaan osa natsihallinnon rikollista koneistoa.
• Muistamisessa ja opetuksessa painotetaan nyt sodan uhrien kunnioittamista ja seikkojen tarkkaa tutkimista, jotta vastaavat rikokset ihmisyyttä vastaan tunnistetaan ja estetään tulevaisuudessa.

Yhteenvetona: Waffen-SS oli SS:n aseellinen haara, joka toimi sekä taistelu- että turvallisuustehtävissä. Sen jäsenet osallistuivat laajasti rintamatoimiin mutta myös vakaviin sotarikoksiin ja ihmisarvoa loukkaaviin toimintoihin. SS ja sen aseelliset yksiköt on sodan jälkeen kansainvälisesti tuomittu rikollisiksi.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mitä Waffen-SS tarkoittaa saksaksi?

K: Mikä oli Waffen-SS:n alkuperäinen tehtävä?

K: Mihin Waffen-SS:ää käytettiin?

K: Mitä työtä joillekin Waffen-SS:n sotilaille annettiin vuonna 1937?

K: Mitä tapahtui niille Waffen-SS:n sotilaille, joille annettiin tehtäväksi johtaa keskitysleirejä?

K: Millaisia kokeita Waffen-SS:n lääkärit tekivät ihmisillä?

K: Kuka johti SS:ää vuodesta 1929 siihen asti, kunnes natsi-Saksa hävisi toisen maailmansodan vuonna 1945?

Hae kirjaimella