Paavi Innocentius X — biografia ja vaikutus 1644–1655

Paavi Innocentius X (latinaksi Innocentius Decimus; 6. toukokuuta 1574 - 7. tammikuuta 1655), syntyjään Giovanni Battista Pamphilj, oli roomalaiskatolisen kirkon italialainen kirkonmies ja 237. paavi vuosina 1644-1655.

Varhaiselämä ja ura ennen paavina oloa

Giovanni Battista Pamphilj syntyi roomalaiseen aatelissukuun ja sai kasvatuksensa sekä kirkollisen että maallisen hallinnon tehtäviin. Hän toimi urallaan useissa paavinistuin hallinnon tehtävissä ja eteni kardinaaliksi ennen valintaa paaviksi. Pamphiljien suku oli vaikutusvaltainen ja liittyi laajoihin verkostoihin, jotka vaikuttivat myös hänen paavinvalintaansa.

Paavinvaali ja hallinto 1644–1655

Giovanni Battista Pamphilj valittiin paaviksi vuonna 1644 ja otti käyttönimekseen Innocentius X. Hänen kautensa sijoittui kolmikymmenvuotisen sodan jälkeiseen aikaan, jolloin Euroopan valtasuhteet olivat voimakkaassa muutoksessa. Innocentius X pyrki puolustamaan paavin valtaa kirkollisissa ja poliittisissa kysymyksissä, mutta hänen aikakaudellaan paavin vaikutusvalta valtiollisissa sopimuksissa oli vähentynyt.

Ulko- ja valtapolitiikka

Innocentius X suhtautui kielteisesti Euroopan valtamiehille myönnettyihin ratkaisuihin, jotka heikensivät katolisen kirkon etua. Hän ei hyväksynyt kaikkia vuosina 1648 solmitun Westfalenin rauhan seurauksia ja protestoi siitä, että rauha vahvisti alueellista itsemääräämisoikeutta ja uskonnollista pluralismia, joka ei vastannut paavin näkemystä katolisen kirkon asemasta. Myös suhteet Ranskaan ja Espanjaan sekä niiden vaikutushalu käytiin käytännössä jatkuvaa neuvottelua ja sovittelua.

Sisäpoliittiset kiistat: Barberinit ja Maidalchini

Innocentiuksen kauteen liittyivät merkittävät perhekruisit ja hovipolitiikka. Hänen lähipiiriinsä kuului erityisesti sisäpiiriläinen vaikuttaja Olimpia Maidalchini, joka oli läheinen läheisensä ja vaikutti moniin nimityksiin ja talousasioihin. Paavi käynnisti myös tutkinnan edeltäjänsä Urbanus VIII:n sukuun, Barberineihin, liittyen talousasioihin; monet Barberinin jäsenet pakenivat väliaikaisesti Ranskaan, ja lopullinen sovinto heihin löytyi osin Ranskan välityksellä (Cardinal Mazarinin mukanaolo oli merkittävä).

Uskonnollinen linja ja jansenismi

Innocentius X piti kiinni katolisesta opista ja pyrki valvomaan kirkon oppileimia. Merkittävä teko hänen pontifikaatissaan oli jansenismin oppikiistaan liittyvä toiminta: vuonna 1653 hän julkaisi paavillisen kannan, joka tuomitsi tiettyjä Cornelius Jansenin kirjoituksista tulkittuja väitteitä. Tämä linjaus vaikutti katolisen kirkon sisäisiin opillisiin ristiriitoihin ja myöhempiin kiistoihin, jotka jatkuivat useilla alueilla Euroopassa.

Kulttuuri ja kaupunkikuvalliset hankkeet

Innocentius X oli myös merkittävä taiteen ja arkkitehtuurin suojelija. Hänen Roomassa toteuttamiaan hankkeita ovat muun muassa Palazzo Pamphilj Piazza Navonalla ja laajemmat kunnostustyöt Villa Pamphilj -alueella. Yksi hänen aikakautensa tunnetuimmista julkisista teoksista on Gian Lorenzo Berninin suunnittelema Fontana dei Quattro Fiumi (Neljä jokea) Piazza Navonalla, joka palvelee myös Pamphiljien perheen julkista imagonrakennusta. Paavin muotokuvan on ikuistanut espanjalainen mestari Diego Velázquez, ja se on nykyään yksi barokin realistisesti tehtyjä paavallisia muotokuvia.

Perintö ja kuolema

Paavi Innocentius X kuoli 7. tammikuuta 1655. Hänen valtakautensa muistetaan ristiriitaisena: hän puolusti tiukasti paavin opillista auktoriteettia ja vaikutti kirkon hallintoon, mutta kohtasi myös ulkopoliittisia haasteita ja sisäisiä kiistoja, jotka kuvasivat 1600-luvun vaikeaa tasapainoilua uskonnon ja valtapolitiikan välillä. Hänen seuraajakseen valittiin Fabio Chigi, joka nousi paaviksi nimellä Alexander VII.

Merkitys

• Innocentius X vahvisti paavin roolia kirkollisena auktoriteettina ja vastusti jansenismin opillisia suuntauksia.
• Hänen kautensa heijasti 1600‑luvun Euroopan muuttuvia valtatasapainoja: paavin vaikutusvalta valtioiden politiikkaan oli rajoitettu verrattuna aikaisempiin vuosisatoihin.
• Kulttuuriperintönä hänen nimensä liittyy sekä arkkitehtuuriin ja julkisiin teoksiin että kuuluisiin taideteoksiin, jotka ovat säilyttäneet maineensa Euroopan barokin ikonina.

Hae kirjaimella