Tämä artikkeli käsittelee paaveja yleensä. Nykyinen paavi, katso paavi Franciscus.

Paavi on katolisen kirkon päämies. Hänen virallinen tittelinsä on Rooman piispa. Poliittisesti hän on myös Vatikaanin valtionpäämies. Nykyinen paavi on Franciscus.

Katolisen kirkon kardinaalit valitsevat paavit. Kun heidät on valittu, he hoitavat virkaansa kuolemaan tai eroamiseen asti. Yleensä he eivät kuitenkaan eroa; paavi Benedictus XVI on ainoa paavi, joka on eronnut viimeisten 500 vuoden aikana. Vastavalittu paavi valitsee itselleen kuninkaallisen nimen. Kaikille kerrotaan tämä uusi nimi, kun Habemus Papam luetaan. Nykyisen paavin (Franciscus) nimi oli Jorge Bergoglio ennen kuin hänestä tuli paavi.

Nimi paavi tulee kreikan kielen sanasta pappas, joka tarkoittaa "isää". Katolilaiset uskovat, että antaessaan lausuntoja ex cathedra, eli virallisia lausuntoja, joissa opetetaan uskoa ja moraalia, paavi on erehtymätön - mikä tarkoittaa, että Jumala ei anna seuraajiensa harhautua antamalla heidän johtajansa antaa väärän lausunnon. Paavin lausunnoista vain kaksi on ollut ex cathedra.

Paavit matkustavat nykyään saarnaten moniin maihin ympäri maailmaa. Paavi on ainoa henkilö maailmassa, joka johtaa sekä kirkkoa että hallitusta. Muiden piispojen tavoin hänellä on suuri hattu, jota kutsutaan mitraksi, ja hänellä on sauva, jota kutsutaan sauvaksi.

Paavin valinta

Paavin valitsevat yleensä kardinaalit suljetussa äänestyskokouksessa, jota kutsutaan konklaviksi. Konklaviin osallistuvat äänivaltaiset kardinaalit, jotka yleensä ovat alle 80-vuotiaita. Valintaan tarvitaan perinteisesti kaksikolmasosan enemmistö, ja äänestys suoritetaan salassa. Kun uusi paavi on valittu ja hän hyväksyy vaalin, hän ottaa käyttöön uuden paavinimen. Valinnan julkinen ilmoitus tapahtuu usein hyvin tunnetulla rituaalilla, johon liittyvät savumerkit (valkoinen savu tarkoittaa valintaa) ja ilmoitus ”Habemus Papam”. Uudelle paaville järjestetään virkaanastujaismessu tai -seremonia; paavilla ei nykyaikana välttämättä ole perinteistä kruunajaisia.

Tehtävät ja asema

Paavin tärkein tehtävä on toimia Rooman piispana ja siten koko katolisen kirkon hengellisenä johtajana. Hänen tehtäviinsä kuuluvat muun muassa:

  • opillinen ohjaus ja kirkon opetuksen määrittäminen
  • kirkollisten lakien ja pääperiaatteiden vahvistaminen
  • piispojen nimittäminen ja kirkollisten virkojen täyttäminen
  • kardinaalien nimitteleminen ja kirkollisten synodien kutsuminen
  • pyhimysten julistaminen (kanonisointi)

Lisäksi paavi johtaa Vatikaanin hallintoa eli Kuriaa, jonka kautta osa päätöksistä ja hallinnollisista tehtävistä hoidetaan.

Opillinen erehtymättömyys

Opillinen erehtymättömyys (infallibilitas) tarkoittaa, että paavi on erehtymätön antaessaan virallisen ex cathedra -lausunnon uskosta tai moraalista. Tämä dogmi määriteltiin ensimmäisessä Vatikaanin kirkolliskokouksessa vuonna 1870. Erehdymättömyyden soveltaminen on hyvin rajoitettu: se koskee vain tietynlaista virallista ja määrättyä julkilausumaa, ei kaikkia paavin mielipiteitä tai puheita. Historiallisesti kaksi usein mainittua ex cathedra -päätöstä ovat Neitsyt Marian Immaculata Conceptio (1854) ja Marian otto ylös taivaaseen Assumptio (1950).

Valtiollinen ja kansainvälinen rooli

Paavi on myös Vatikaanivaltion valtionpäämies, asema joka perustuu Lateraanisopimuksiin (1929). On tärkeää erottaa kaksi eri kokonaisuutta: Pyhä istuin (Sancta Sedes, Holy See) on katolisen kirkon keskus ja kansainvälinen uskonnollinen toimija, kun taas Vatikaanivaltio on pieni suvereeninen valtio Rooman keskustassa. Paavilla on diplomaattisia suhteita moniin valtioihin, ja Pyhä istuin solmii sopimuksia ja pitää yhteyksiä eri maiden hallituksiin. Paavia suojelee Vatikaanin sveitsiläiskaarti seremoniallisena ja turvallisuutta tukevana järjestönä.

Symbolit ja virka-asusteet

Paavalla on useita perinteisiä tunnusmerkkejä ja esineitä, joilla on symbolinen merkitys:

  • suuri piispanhattu eli mitra ja sauva (pastoraalinen sauva)
  • papan sormus eli Fisherman’s Ring, joka symboloi apostoli Pietarin perintöä ja paavin auktoriteettia (sormus tavallisesti rikotaan tai mitätöidään paavin kuoleman tai eron jälkeen)
  • zucchetto (pieni kallonmyssy) ja annan eri liturgiset vaatetukset
  • paavin kolminauha- eli triregnum-kruunu (paavin tiara), jota käytettiin historiallisesti mutta jota ei enää yleisesti käytetä paavin viran tunnuksena

Historia lyhyesti

Paavien virka juontaa perinteisesti juurensa apostoli Pietariin, jota pidetään ensimmäisenä Rooman piispana. Paavien asema on kehittynyt vuosisatojen kuluessa: keskiajalla paavit olivat paitsi hengellisiä myös merkittäviä poliittisia toimijoita, mikä johti välillä ristiriitoihin ja valta-asetelmien muuttumiseen. Myös idän ja lännen kirkkojen suuri schisma (1054) ja 1500-luvun uskonpuhdistus vaikuttivat paavin suhteisiin muihin kristillisiin yhteisöihin ja valtiollisiin toimijoihin.

Nykyajan rooli

Nykyisin paavit matkustavat paljon, tapaavat maailman johtajia, käyvät ekumeenisissa ja interreligiöösissä keskusteluissa sekä antavat sosiaalista ja moraalista opetusta. He toimivat kirkon hengellisenä johtajana, moraalisena äänenä ja kansainvälisenä lähettiläänä, joka pyrkii edistämään rauhaa, oikeudenmukaisuutta ja inhimillistä arvokkuutta.