Katolinen kirkko

Katolinen kirkko on maailman suurin kristillinen kirkko. Yli miljardi ihmistä kuuluu katoliseen kirkkoon. Se on maailman toiseksi suurin uskonnollinen ryhmä sunnimuslimin jälkeen. Katolilaiset uskovat, että se on sama kirkko, jonka Jeesus Kristus ja hänen entinen suojattinsa aloittivat 2000 vuotta sitten. Katolisen kirkon päämaja on Vatikaanissa.

Sana "katolinen" tulee kreikan sanasta "katholicos", joka tarkoittaa "yleinen". Sitä käytettiin ensimmäisen kerran Nikean uskontunnustuksessa. Usein siihen lisätään sana "roomalainen", koska sen päämaja on Vatikaanissa, joka sijaitsee Rooman kaupungin sisällä Italiassa. Ihmiset, jotka kutsuvat itseään katolilaisiksi, tarkoittavat, että he ovat katolisen kirkon jäseniä.

Lähes puolet kaikista katolilaisista asuu Latinalaisessa Amerikassa. Toiseksi eniten katolilaisia on Euroopassa. Miljoonia katolilaisia asuu muualla maailmassa.

Katolista kirkkoa johtaa paavi, Rooman piispa, joka asuu Vatikaanissa. Katolilaisten mukaan kirkkoa ohjaa Pyhä Henki, joka ohjaa myös paavia. Kirkko opettaa, että kun paavi puhuu virallisesti katolisesta uskosta ja moraalista, hän ei voi olla väärässä. Paavit ovat käyttäneet tätä erehtymättömyyttä kautta historian; esimerkkeinä mainittakoon Pyhän Leijonan tomi, julistus tahrattomasta sikiämisestä ja erilaiset anathemat (paavien antamat uskonnolliset tuomiot tiettyjä harhaoppeja vastaan).

Katolinen kirkko opettaa, että ensimmäinen paavi oli Pietari. Nykyinen paavi on Franciscus.

Usko ja moraali

Muiden kristittyjen tavoin katolilaiset uskovat, että Jeesus on jumalallinen henkilö, Jumalan Poika. He uskovat, että koska hän rakasti kaikkia ihmisiä, hän kuoli, jotta kaikki ihmiset saisivat elää ikuisesti taivaassa.

Katolinen kirkko tunnustaa myös kolminaisuuden; Isä, Poika ja Pyhä Henki ovat yhdessä ainoa Jumala.

Paavi

Roomalaiskatolisen kirkon johtajaa kutsutaan paaviksi, mikä tarkoittaa kirjaimellisesti "isää". Katolilaiset sanovat, että Jeesus Kristus perusti katolisen kirkon ja nimitti ensimmäisen paavin, hänen opetuslapsensa Pietarin, johtamaan kaikkia kristittyjä.

Viimeisten 2000 vuoden aikana kirkkoa ovat johtaneet eri paavit. Nykyinen paavi on 266. paavi, ja hänen nimensä on Franciscus, ja hän asuu Vatikaanissa, joka on hyvin pieni maa Rooman kaupungin sisällä Italiassa.

Vuosisatojen ajan paavit eivät ole käyttäneet syntymänimiään, vaan sen sijaan he ovat käyttäneet kuninkaallista nimeä. Tämä tapa alkoi kuudennella vuosisadalla, kun Merkurius niminen mies valittiin paaviksi, ja katsottiin sopimattomaksi nimetä paavi pakanallisen jumalan mukaan, joten hän nimesi itsensä Johannes II:ksi edeltäjänsä Johannes I:n kunniaksi; siitä tuli tapa kymmenennellä vuosisadalla. Marcellus II:n kuoleman jälkeen vuonna 1555 jokainen paavi on ottanut paavin nimen.

Katolinen kirkko koostuu 23 "erityiskirkosta", jotka tunnetaan myös nimellä riitit. Paavi johtaa kirkon latinalaista riittiä (joka on suurin yli miljardin jäsenen kirkko) ja on viime kädessä 22 itäisen katolisen kirkon johtaja. Nämä kirkot kuuluvat kristinuskon ortodoksiseen perinteeseen, ja usein ne ovat irtautuneet ortodoksisesta emäkirkostaan liittyäkseen yhteyteen paavin kanssa ja alistuakseen hänen auktoriteettiinsa Pyhän Pietarin seuraajana. Itäisiä katolisia kirkkoja on kaikkialla maailmassa, Yhdysvalloista Lähi-itään ja Intiaan.

Erehtymättömyyden harjoittaminen ilmenee useissa eri muodoissa (ks. Katolisen kirkon katekismus, nro 890-891, Lumen gentium, 25). Yhden muodon paavi käyttää puhuessaan ex cathedra (kirjaimellisesti "Pyhän Pietarin tuolilta", paavin arvovallassaan) uskon tai moraalin kysymyksistä, vaikka hän tekisi sen ilman piispojen tukea. Tämä on kirkon ylimääräisen tuomiokapitulin käyttöä. Vaikka paavilla on aina ollut valta harjoittaa ylimääräistä kirkollista opetusta puhumalla ex cathedra, ex cathedra -lausuntojen antaminen on varsin harvinaista. Sen katsotaan yleisesti ottaen tapahtuneen vain kahdesti: paavi Pius IX:n määritellessä dogmin Marian tahrattomasta sikiämisestä vuonna 1854 ja paavi Pius XII:n määritellessä dogmin Marian taivaaseenottamisesta vuonna 1950. Kummassakaan näistä tapauksista paavi ei opettanut mitään uutta. Pikemminkin hän vahvisti ja selvensi jotakin, minkä kirkko oli jo uskonut osana Jumalan ilmoitusta.

Palvontakäytännöt

Jotkut roomalaiskatolilaisten perinteisistä käytännöistä, joita he harjoittavat aina rukoillessaan kotona tai kirkossa, sisältävät ristinmerkin tekemisen, polvistumisen ja kumartumisen, jotka ovat rukouksellisia tekoja eivätkä palvontatekoja, vaikka monet näistä pienistä rukouksista auttavat messun muodostamisessa. Tämän puhtaan uhrin uhraaminen ja eukaristian vastaanottaminen on messun, katolisen kirkon jumalanpalveluksen päämuodon, huippu.

Heidän tärkein jumalanpalveluksensa on messu. Katolilaisten on käytävä messussa sunnuntaisin ja muutamina pyhinä pakkopäivinä. Yhdysvalloissa pyhät velvollisuudet ovat seuraavat: Marian taivaaseenastuminen (15. elokuuta), Marian tahraton sikiäminen (8. joulukuuta), Jeesuksen taivaaseenastuminen (40 päivää pääsiäisen jälkeen), joulu (25. joulukuuta) ja Pyhäinpäivä (1. marraskuuta).

Vaikka nämä kaikki ovat roomalaiskatolilaisten käytäntöjä, myös muut kristilliset kirkot käyttävät monia tai kaikkia näitä käytäntöjä.

Katoliset palvovat Jeesusta. He kuitenkin kunnioittavat Neitsyt Mariaa (Jeesuksen äitiä) enemmän kuin monet muut kristityt ja kutsuvat häntä "Jumalan äidiksi", mikä perustuu Elisabetin tervehdykseen: "Ja miksi minulle on suotu, että Herrani äiti tulee luokseni?" ja yleiseen kristilliseen uskoon siitä, että Jeesus on täysin ihminen ja täysin Jumala. Silti Maria, jolla ei ole mitään tekemistä jumalallisen kanssa, valittiin inhimilliseksi astiaksi, jota Jumala käyttäisi tullakseen maailmaan. Hän ei synnyttänyt olemusta vaan persoonan - Jumalan meidän kanssamme." On tärkeää huomata, että katolilaiset eivät palvo Mariaa. Sen sijaan he kunnioittavat häntä kuten kuningatarta.

Katolilaisten merkittävä rukous [jota ei pidä sekoittaa jumalanpalvelukseen] on ruusukkorukous. Tätä rukousta rukoillaan rukoushelmillä, joilla lasketaan jokainen rukous. Rukousnauha koostuu viidestä vuosikymmenestä, joista kukin koostuu yhdestä Isä meidän -rukousnauhasta, kymmenestä Ave Maria -rukousnauhasta ja yhdestä Gloria Patri -rukousnauhasta. Se koostuu suoraan pyhistä kirjoituksista otetuista kohdista. Papisto suosittelee, että jatketaan vanhaa tapaa rukoilla päivittäin ruusukirjaa, sillä se ei koostu vain monista voimakkaista rukouksista, vaan myös suoraan Raamatusta otetuista sanoista, kuten Herran rukous ja Ave Maria. Rukous ei ole täydellinen, ellei rukoilemisen aikana mieti Kristuksen intohimoa, joten Raamatun mietiskely rukoilemisen aikana on hämmästyttävä Jumalan armon lähde. Sen lisäksi, että kymmeniä

Sakramentit

Katolinen kirkko viettää seitsemää sakramenttia. Sakramentti on "Kristuksen asettama (aloittama) ulkoinen merkki armon antamiseksi" (Jumalan yliluonnollinen lahja, jota joku ei ole ansainnut millään tavoin).

Seitsemän sakramenttia ovat: Kaste, konfirmaatio, eukaristia, sovitus, sairaanvoitelu, vihkiminen ja pyhä avioliitto. Pyhä eukaristia on sakramenteista tärkein, koska katolilaiset uskovat, että Jeesus Kristus tulee aidosti läsnäolevaksi leivän ja viinin muodossa. Tämä tapahtuu messussa tapahtuvan transsubstantiaation kautta.

Katolilaiset uskovat, että pelastus edellyttää rakkautta, toivoa ja uskoa, mutta että nämä kaikki tulevat armosta. Tämä eroaa Lutherin 1500-luvulla luomasta tulkinnasta.

Katoliset tulkitsevat Raamattua (Jumalan antama kirja) perinteen mukaisesti. Perinne on varhaiskirkon elämän ja opetuksen välittämistä, joka on kirjattu erityisesti ensimmäisinä vuosisatoina eläneiden kirkkoisien kirjoituksiin. Tuolloin pyhät kirjat hyväksyttiin Raamattuun, joka on kokoelma ilmestyneiksi katsottuja kirjoja.

Katolilaisten perussääntö on, että "totuus ei voi olla ristiriidassa totuuden kanssa". He kääntävät Raamattua tätä silmällä pitäen. Mitään tulkintaa ei voida hyväksyä, jos se on ristiriidassa toisen ilmoitetun totuuden kanssa.

Nikean uskontunnustus

Katoliset, kuten monet muutkin kristityt, hyväksyvät Nikean uskontunnustuksen, joka on yhdistelmä Nikean konsiilin (325 jKr.) ja Konstantinopolin konsiilin (382 jKr.) uskontunnustuksia:

"Minä uskon yhteen Jumalaan, Isään, Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan, kaiken näkyvän ja näkymättömän luojaan. Uskon yhteen Herraan Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainokaiseen Poikaan, joka on syntynyt Isästä ennen kaikkia aikoja, Jumala Jumalasta, Valo Valosta, tosi Jumala tosi Jumalasta, syntynyt, ei luotu, Isän kanssa samankaltainen. Hänen kauttaan kaikki on luotu. Meitä ihmisiä ja meidän pelastustamme varten Hän tuli alas taivaasta, ja Pyhän Hengen kautta hän ruumiillistui Neitsyt Mariasta ja tuli ihmiseksi. Meidän tähtemme hänet ristiinnaulittiin Pontius Pilatuksen alaisuudessa; hän kärsi kuoleman, haudattiin ja nousi ylös kolmantena päivänä kirjoitusten mukaisesti: Hän nousi taivaaseen ja istuu Isän oikealla puolella. Hän tulee jälleen kirkkaudessa tuomitsemaan eläviä ja kuolleita, eikä hänen valtakunnallaan ole loppua. Uskon Pyhään Henkeen, Herraan, elämän antajaan, joka lähtee Isästä ja Pojasta, jota Isän ja Pojan kanssa palvotaan ja ylistetään, joka on puhunut profeettojen kautta. Uskon yhteen, pyhään, katoliseen ja apostoliseen kirkkoon. Tunnustan yhden kasteen syntien anteeksiantamiseksi ja odotan innolla kuolleiden ylösnousemusta ja tulevan maailman elämää. Aamen."

Itäiset ortodoksit ja protestantit uskovat moniin samoihin asioihin. He ovat joskus eri mieltä muun muassa Marian (Jeesuksen äidin) ja muiden pyhimysten roolista, siitä, mitä pappi voi tehdä, ja siitä, miten Jumalaa pitäisi palvoa.

Aiheeseen liittyvät sivut

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on katolinen kirkko?

V: Katolinen kirkko on maailman suurin kristillinen kirkko, johon kuuluu yli miljardi jäsentä. Sen perusti Jeesus Kristus 2000 vuotta sitten, ja sen päämaja sijaitsee Vatikaanissa.

K: Mitä "katolinen" tarkoittaa?

V: Sana "katolinen" tulee kreikan kielen sanasta καθολικός (katholikós), joka tarkoittaa "yleinen". Tätä termiä käytettiin ensimmäisen kerran Nikean uskontunnustuksessa.

K: Missä useimmat katolilaiset asuvat?

V: Lähes puolet kaikista katolilaisista asuu Latinalaisessa Amerikassa, kun taas Euroopassa on toiseksi eniten katolilaisia. Miljoonia muita asuu ympäri maailmaa.

K: Kuka johtaa katolista kirkkoa?

V: Katolista kirkkoa johtaa paavi, joka tunnetaan myös Rooman piispana ja joka asuu Vatikaanissa. Katolilaisten mukaan Pyhä Henki ohjaa häntä puhuessaan virallisesti uskoa ja moraalia koskevista asioista.

K: Milloin erehtymättömyydestä tuli osa katolilaisuutta?

V: Paavit ovat historian aikana käyttäneet erehtymättömyyden valtaansa vain harvoin, mutta esimerkkeinä voidaan mainita Pyhän Leijonan kirjan kaltaiset asiakirjat ja julistukset, kuten se, joka koskee tahratonta hedelmöittymistä, sekä erilaiset anathemat (uskonnolliset tuomiot).

Kysymys: Ketä pidettiin ensimmäisenä paavina?

V: Katolisen opetuksen mukaan Pyhää Pietaria pidettiin ensimmäisenä paavina; hän oli Jeesuksen Kristuksen opetuslapsi. Nykyinen paavi on paavi Franciscus.

K: Kuinka monta jäsentä sillä on maailmanlaajuisesti?

V: Katolisella kirkolla on maailmanlaajuisesti yli miljardi jäsentä.