Copyleft: määritelmä, toimintaperiaate ja suosituimmat lisenssit

Copyleft: mitä se tarkoittaa, miten se toimii ja mitkä ovat suosituimmat lisenssit (GPL, CC BY‑SA). Selkeä opas copyleftin periaatteisiin, käytäntöihin ja vaikutuksiin.

Copyleft on nimi eräänlaiselle vapaan sisällön tai vapaiden ohjelmistojen lisenssille. Se ei ole tekijänoikeuden vastakohta, mutta sen tarkoitus on päinvastainen kuin usein käytetyn tekijänoikeustyyppisen lisenssin tarkoitus (jossa tekijänoikeutta käytetään kieltämään jonkin asian muuttaminen, luovuttaminen tai myyminen). Copyleft-lisenssi käyttää tekijänoikeutta kieltääkseen jonkin asian muuttamisen, luovuttamisen tai myymisen.

Sekä copyleft- että ei-copyleft-lisenssejä ("permissive") vapaalle sisällölle tai vapaille ohjelmistoille voidaan käyttää asiakirjojen (esimerkiksi kirjojen, taiteen, musiikin ja ohjelmistojen) kaltaisissa asioissa; ne sallivat aina teosten muuttamisen ja niiden luovuttamisen tai myymisen muille ihmisille. On huomattava, että vaikka ihmiset saattavat ajatella, että copyleft-sisältö ei ole tekijänoikeudellisesti suojattua, se on myytti. Copyleft on eräänlainen lisensoinnin muoto: se ei ole vain toinen nimi julkiselle verkkotunnukselle.

Kun copyleft-lisenssissä henkilö kuitenkin antaa tai myy teoksen (muutetun tai muuttamattoman) ystävälleen, hänen on sallittava ystävänsä tehdä ne asiat, jotka alkuperäisen teoksen tekijä on lisenssissä sallinut henkilölle. Tämä tarkoittaa usein esimerkiksi sitä, että jos toinen henkilö on lisensoinut kirjan copyleft-lisenssillä ja sinä muutat sen uudeksi kirjaksi, sinun on lisensoitava uusi kirjasi samalla lisenssillä.

Joitakin paljon käytettyjä copyleft-lisenssejä ovat GNU General Public License ja Creative Commons Attribution-ShareAlike -lisenssi.

Määritelmä ja perusajatus

Copyleft on lisenssimalli, jossa tekijänoikeutta käytetään varmistamaan, että teos ja sen johdannaisteokset pysyvät vapaasti jaettavina sekä muokattavina myös tuleville käyttäjille. Copyleft ei poista tekijänoikeutta, vaan asettaa ehtoja niiden oikeuksien käytölle: vastaanottajalle myönnetään laajat oikeudet, mutta samalla asetetaan velvoite jakaa mahdolliset muutokset samalla vapaudella (ns. "share-alike" tai "viral" -periaate).

Toimintaperiaate käytännössä

• Jakaja myöntää vastaanottajalle oikeuden käyttää, kopioida, muokata ja levittää teosta.
• Kun vastaanottaja levittää teosta tai sen johdannosta, hänen on levitettävä se samoin ehdoin eli samalla copyleft-lisenssillä.
• Lisenssi yleensä vaatii myös, että tekijänoikeus- ja lisenssitiedot säilytetään ja että lähdekoodi (ohjelmistojen tapauksessa) toimitetaan tai saatetaan saataville.

Voimakas vs. heikko copyleft

Copyleft-lisenssejä on eri vahvuisia:

• Voimakas copyleft (esim. GNU GPL) vaatii, että kaikki ohjelmiston johdannaiset ja usein koko yhdistetty työ julkaistaan samassa lisenssissä. Tämä estää lisensoitua koodia päätymistä suljetun lähdekoodin tuotteisiin ilman, että koko yhdistelmä julkaistaan GPL:llä.
• Heikko copyleft (esim. LGPL, Mozilla Public License) sallii yhdistämisen muiden lisenssien kanssa tietyin rajoituksin: vain muokatut tiedostot tai tietyt osat vaativat share-alike-ehdon, mutta koko projektia ei välttämättä tarvitse lisensoida samalla tavalla.

Copyleft vs. permissive (ei-copyleft)

Permissive-lisenssit (kuten MIT tai BSD) antavat laajemmat oikeudet käyttää koodia myös suljetuissa tai kaupallisissa projekteissa ilman vaatimus palauttaa muutoksia takaisin yhteisölle. Copyleft puolestaan pyrkii varmistamaan, että parannukset pysyvät yhteisön saatavilla.

Yleisiä virhekäsityksiä

• Copyleft ei tarkoita, että teos olisi tekijänoikeudesta vapaa tai julkisessa verkkotunnuksessa; tekijänoikeus on edelleen voimassa.
• Copyleft ei estä teoksen myymistä — se voi estää ainoastaan myytävän kopion lisenssioloja tai edellyttää, että ostajalle annetaan samat oikeudet (esim. lähdekoodi saataville).
• Copyleft ei automaattisesti koske kaikkia integroitavia osia: lisenssien yhteensopivuus ja yhdistämisen tapa määrittävät mitä vaatimuksia syntyy.

Suosituimmat copyleft-lisenssit ja niiden käyttötarkoitukset

• GNU General Public License (GPL) — laajalti käytetty voimakas copyleft-ohjelmistolisenssi, joka vaatii lähdekoodin saatavuuden ja samaehtoisen lisensoinnin johdannaisteoksille.
• Creative Commons Attribution-ShareAlike — usein käytetty luoville teoksille (artikkeleille, kuville, musiikille), sallii muokkauksen mutta edellyttää, että muokatut teokset julkaistaan samalla CC BY-SA -lisenssillä.

Miksi valita copyleft?

• Saa parannukset ja korjaukset takaisin yhteisölle: copyleft kannustaa jakamaan takaisin tehdyt muutokset.
• Suojelee teoksen pysymistä vapaana myös tulevaisuudessa ja estää sulkeutumisen kaupallisten toimijoiden kautta.
• Selkeä oikeudellinen kehys, joka määrittelee mitä vastaanottaja saa ja mitä hänen on toimitettava eteenpäin.

Haitat ja huomioitavaa

• Rajoittaa joidenkin kaupallisten hyödyntämistapojen käyttöä tai yhdistämistä suljetun koodin kanssa.
• Lisenssiyhteensopivuus voi olla hankala: eri copyleft- ja permissive-lisenssien yhdistäminen vaatii tarkkaa tarkastelua.
• Oikeudellinen tulkinta ja täytäntöönpano voivat olla monimutkaisia, ja käytännössä vaatii usein juridista osaamista.

Käytännön vinkkejä lisenssin valintaan

• Mieti tavoitteitasi: haluatko varmistaa, että kaikki parannukset pysyvät avoimina (valitse copyleft) vai haluatko mahdollistaa laajemman kaupallisen käytön (valitse permissive)?
• Jos käytät muiden tekemiä komponentteja, tarkista niiden lisenssit ja yhteensopivuus.
• Muista lisätä teokseen selkeä lisenssiviite, säilyttää alkuperäiset tekijänoikeustiedot ja toimittaa lähdekoodi, jos lisenssi sitä edellyttää.

Oikeudellinen valvonta ja täytäntöönpano

Copyleft-lisenssit ovat oikeudellisesti sitovia sopimusehtoja tai ehtoja tekijänoikeuden käyttölupauksessa. Lisenssin rikkomisesta voi seurata vaatimuksia noudattamisen palauttamiseksi, korvauksia tai oikeustoimia. Monet yhteisöt pyrkivät ensin neuvottelemaan ja korjaamaan väärinkäytökset ennen oikeustoimiin ryhtymistä.

Yhteenvetona: copyleft on tehokas keino varmistaa, että teokset ja ohjelmistot pysyvät yhteisöllisesti muokattavina ja jaettavina. Se tarjoaa vaihtoehdon sille, että tekijänoikeutta käytettäisiin ainoastaan rajoittamaan käyttöä, ja se on tärkeä työkalu vapauden turvaamiseksi ohjelmisto- ja sisältöyhteisöissä.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on copyleft?

K: Miten se eroaa tekijänoikeudesta?

K: Voidaanko copyleftia käyttää kirjojen ja musiikin kaltaisiin asiakirjoihin?

K: Onko copyleft sama kuin public domain?

K: Mitkä ovat esimerkkejä suosituista copyleft-lisensseistä?

K: Tarvitsenko luvan tekijältä, jos haluan käyttää hänen teostaan copyleft-lisenssillä?

Hae kirjaimella