Suharto

Poliittinen valta

Aikaisin aamulla 1. lokakuuta 1965 joukko sotilaita, jotka väittivät olevansa Indonesian kommunistisen puolueen tukemia, tappoi kuusi armeijan kenraalia ja yhden avustajan, koska he luulivat häntä seitsemänneksi. Monet Suharton ystävät ja tukijat väittivät olevansa itse kommunistisen puolueen jäseniä. Indonesian kansa alkoi sitten tappaa kaikkia, joita se luuli kommunisteiksi. Arviot vaihtelevat kolmesta sadasta tuhannesta tapetusta kolmeen miljoonaan.^[] Suharto kaappasi sitten vallan edeltäjältään, Indonesian ensimmäiseltä presidentiltä Sukarnolta. Tähän hän käytti jonkin verran voimakeinoja, mutta myös poliittisia keinoja. Siihen aikaan Indonesiassa ja sen ulkopuolella vallitsi epävakaus ja levottomuus. Tämä auttoi häntä pääsemään valtaan. Hänellä kesti kolme vuosikymmentä muuttaa hallinto niin, että se toimi militarististen periaatteiden mukaisesti ja että keskushallinto oli vahva. Hänen liikkeensä tunnettiin nimellä "Orde Baru". Koska hän omaksui antikommunistisen kannan, jota hän pystyi puolustamaan, useat länsimaiden hallitukset tukivat häntä sekä taloudellisissa että poliittisissa asioissa. Tämä tapahtui aikakaudella, joka tunnetaan nimellä kylmä sota. Suurimman osan hänen kolmen vuosikymmenen kestäneestä hallinnostaan Indonesiassa tapahtui merkittävää talouskasvua ja teollistumista. Hänen hallintonsa johti kuitenkin poliittisiin puhdistuksiin ja noin puolen miljoonan epäillyn indonesialaisen kommunistin kuolemaan; monet heistä olivat kiinalais-indonesialaisia. Hän antoi myös joitakin lakeja kommunistisia puolueita ja etnisiä kiinalaisia vastaan.

Hänen New Order -hallintonsa autoritaariset ja yhä korruptoituneemmat käytännöt johtivat 1990-luvulla suureen tyytymättömyyteen. Suharton lähes kyseenalaistamaton valta Indonesian asioissa heikkeni dramaattisesti, kun Aasian talouskriisi laski indonesialaisten elintasoa. Armeijan ja muiden instituutioiden sisällä olevat ihmiset eivät enää tukeneet häntä. Maan sisällä oli ongelmia 1990-luvun alussa. Suharto eristäytyi poliittisesti yhä enemmän. Vuonna 1998 järjestettyjen joukkomielenosoitusten jälkeen Suharto joutui eroamaan. Suharto oli ollut Indonesian kasvot yli 30 vuoden ajan. Eläkkeelle jäätyään hän eli eristäytyneenä. Oli ihmisiä, jotka halusivat tuomita hänet kansanmurhasta. Tämä ei kuitenkaan onnistunut, koska hänen terveytensä oli erittäin huono. Hänen perinnöstään keskustellaan ja kiistellään edelleen kiivaasti sekä Indonesiassa että ulkomailla.

Monien jaavalaisten tavoin Suhartolla on vain yksi nimi. Kun puhutaan hänen uskonnostaan, häntä kutsutaan joskus nimellä Haji tai el-Haj Mohammed Suharto, mutta tämä islamilainen arvonimi ei ole osa hänen virallista nimeään eikä sitä käytetä yleisesti. Kirjoitusasu "Suharto" on ollut virallinen Indonesiassa vuodesta 1947 lähtien, mutta vanhempaa kirjoitusasua Soeharto käytetään edelleen usein.

Kuolema

Suharto vietiin sairaalaan 4. tammikuuta; 23. tammikuuta Suharton terveydentila heikkeni entisestään, kun verenmyrkytystulehdus levisi hänen kehossaan. Hänen perheensä suostui siihen, että elintoimintakoneet poistetaan, jos hänen tilansa ei parane, ja hän kuoli 27. tammikuuta kello 13.09. Hän kuoli Jakarton Pertamina-sairaalassa Jakartassa Indonesiassa sydämen vajaatoimintaan. Hänet otettiin pois elintoiminnoista. Hänet haudattiin perheen mausoleumiin Solon kaupungin lähelle.