Tipu Sultan — Mysoren sulttaani ja uudistaja (1750–1799)

Tipu Sultan (1750–1799) — Mysoren rohkea sulttaani ja uudistaja: sotilas, runoilija ja talousuudistaja, joka vastusti brittihallintoa ja edisti silkkiteollisuutta.

Tipu Sultan (20. marraskuuta 1750 – 4. toukokuuta 1799), joka tunnetaan myös nimellä Mysoren tiikeri, oli Mysoren kuningaskunnan hallitsija vuosina 1782–1799. Hänet muistetaan sekä sotapäällikkönä että valtion uudistajana. Tipu oli myös oppinut, sotilas ja runoilija. Hän oli sulttaani Hyder Alin ja tämän vaimon Fatima Fakhr-un-Nisan vanhin poika. Tipu syntyi muslimiperheeseen, ja hänen esi-isistään on eri lähteissä erilaisia kertomuksia; joidenkin mukaan juuria mainitaan olevan Persiassa, Afganistanissa, Arabiassa ja Ferghanassa (nykyisessä Uzbekistanissa).

Hallinto ja uudistukset

Tipu Sultan pyrki modernisoimaan Mysoren hallintoa ja taloutta. Hän otti käyttöön uusia käytäntöjä ja instituutioita, joista monet tähtäsivät verotuksen, rahan ja teollisuuden kehittämiseen. Esimerkkejä hänen uudistuksistaan:

• uusi kolikko-järjestelmä ja rahapolitiikan standardointi;
• uusi kuukalenteri ja virallisia kalenterikäytäntöjä koskevia muutoksia;
• uudistettu maaverotusjärjestelmä, jonka tarkoituksena oli lisätä valtion tuloja ja järjestelmällisyyttä;
• teollisuuden elvytys, erityisesti silkkiteollisuuden kehittäminen Mysoressa;
• puolustusreformit, mm. ammattiarmeijan ja rakettijoukkojen kehittäminen.

Tipun valtakunta oli laaja: sen reuna-alueina mainitaan historian lähteissä mm. Krishna-joki etelässä, Itä-Ghatit idässä ja Arabianmeri lännessä. Hallintokäytännöissään Tipu yhdisti perinteisiä intialaisia piirteitä ja vaikutteita, joita hän oli ottanut käyttöön myös eurooppalaisten sotilasasiantuntijoiden avulla.

Suhteet ulkomaihin ja uskonto

Tipu etsi liittolaisia vastustaakseen brittien kasvavaa vaikutusvaltaa Intiassa. Hän teki läheisiä suhteita erityisesti Ranskaan, joka tarjosi sotilaallista ja teknistä neuvontaa. Ranskalaisten pyynnöstä hän rakennutti myös kirkon Mysoressa, mikä kuvasti osaltaan aikakauden poliittisia ja sotilaallisia liittoutumia. Ranskan avulla Tipu taisteli brittiläisiä vastaan säilyttääkseen Mysoren itsenäisyyden.

Uskonnollisista kysymyksistä Tipun hallintoa ympäröi kiistaa: toisaalta hän tarjosi suojelua ja palkintoja monille hinduille ja muille yhteisöille hallinnon eri tehtävissä; toisaalta hänen hallinnostaan on esitetty väitteitä uskonnollisista pakkokeinoista joitakin vähemmistöryhmiä kohtaan. Näitä tapahtumia tutkitaan ja tulkitaan eri tavoin, ja historioitsijoiden välillä on erimielisyyttä siitä, miten laajamittaista tai järjestelmällistä tällainen toiminta oli.

Sodat ja viimeinen taistelu

Tipu osallistui useisiin konflikteihin Britannian kanssa osana laajempaa vastarintaa brittiläistä laajentumista vastaan. Hänet tunnettiin myös nimillä Sher-e-Mysore (Mysoren tiikeri), Sher-e-Hind ja Sher-e-Mashriq (Idän tiikeri). Tipu vastusti Britannian läsnäoloa Etelä-Intiassa ja oli merkittävässä asemassa brittiarmeijoiden torjumisessa: hän oli yksi harvoista alueellisista hallitsijoista, jotka avoimesti haastoivat Britannian Intian sotilaallisen ylivaltaan.

Britit kutsuivat häntä usein nimellä Tippoo Sahib. Tipu osallistui menestyksekkäästi ensimmäiseen ja toiseen Anglo-Mysoren sotaan, joissa hänen joukkonsa saavuttivat merkittäviä voittoja ja jotka päättyivät sopimuksiin, joissa brittejä asetettiin epäedullisempaan asemaan (esimerkiksi Madrasin ja Mangaloren sopimukset). Kuitenkin myöhemmissä konflikteissa tilanne kääntyi: kolmas Anglo-Mysoren sota heikensi hänen asemaansa ja neljäs sota johti lopulta hänen kuolemaansa. Tipu kuoli Seringapatamissa (nykyinen Srirangapatna) linnan piirityksessä 4. toukokuuta 1799, kun britti- ja liittoutuneiden joukot valtasivat linnoituksen. Hänen kuolemansa merkitsi Mysoren poliittisen itsenäisyyden voimakasta kaventumista; sodan jälkeen britit palauttivat alueelle Wodeyareiden muodollisen hallitsijan, mutta käytännössä Mysore joutui brittiläisen vaikutuksen alaisuuteen.

Teknologinen ja sotilaallinen perintö

Yksi Tipun ja hänen isänsä Hyder Alin aikana kehitetty merkittävä sotilaallinen innovaatio olivat niin kutsutut mysorialaiset raketit. Nämä kiinteärunkoiset raketit paransivat intialaisten joukkioiden tulivoimaa ja niiden rakenne herätti huomiota myös Euroopassa. Myöhemmin eurooppalaiset, muun muassa englantilainen William Congreve, kehittivät unelmiensa pohjalta omia rakettejaan, ja mysorelaisten rakettien vaikutus näkyy osana modernin rakettitekniikan historiaa.

Kulttuuri ja kirjallinen toiminta

Tipu oli myös kulttuurin tukija: hän puhui useita kieliä, suosi kirjallisuutta ja itsekin kirjoitti runoutta. Hänen hoveissaan vaikutti monenlaisia oppineita ja taiteilijoita, ja hän kannusti paikallista käsityö- ja teollisuustoimintaa, kuten silkkikankaan tuotantoa. Hallinnon ja armeijan modernisointi yhdistettynä kulttuuriseen suvereniteettiin teki Mysoresta alueen merkittävän keskuksen 1700-luvun lopulla.

Perintö ja tulkinnat

Tipu Sultanin perintö on monisyinen. Häntä kunnioitetaan monin paikoin vastarinnan ja modernisoijan symbolina, mutta hänen toimintaansa on myös arvosteltu, erityisesti uskonnollisten ja etsintätekojen osalta. Nykyhistorioitsijat tarkastelevat Tipun hallintoa sekä sen saavutuksia että ylilyöntejä ja korostavat, että hänen politiikkansa oli usein reaktiivista nopeasti muuttuvassa kansainvälisessä tilanteessa, jossa Ranska ja Britannia kilpailivat vaikutuksesta Intiassa.

Kaiken kaikkiaan Tipu Sultan on keskeinen hahmo Etelä-Intian 1700-luvun historiassa: sotapäällikkö, uudistaja ja kiistanalainen valtiomies, jonka toimet vaikuttivat Intian siirtymävaiheeseen kohti brittiläistä valtaa.

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymys: Kuka oli Tipu Sultan?

K: Mihin perheeseen hän kuului?

K: Missä hän syntyi?

K: Millä nimellä Tipu Sultanin syntymäpaikka tunnetaan?

K: Mitä uudistuksia hän otti käyttöön valtakautensa aikana?

Kysymys: Miten hän taisteli brittiläistä hallintoa vastaan?

Hae kirjaimella