Andrew Wyntoun — skotlantilainen kronikoitsija ja runoilija (n.1350–1425)
Tutustu Andrew Wyntouniin (n.1350–1425): skotlantilaiseen kronikoitsijaan ja runoilijaan, Orygynale Cronykil -teoksen kirjoittajaan, joka uudisti skotlannin historialukielen.
Andrew of Wyntoun (tunnetaan myös nimillä Andrew de Wyntoun ja Andrew Wyntoun) (n. 1350 – n. 1425) oli skotlantilainen runoilija, Pyhän Andreaksen kanonisti ja Loch Levenissä sijaitsevan St. Serf's Inchin priori. Wyntoun ja John Barbour (The Brus, 1375) olivat ensimmäisiä merkittäviä kirjoittajia, jotka kertoivat historiasta Skotlannin kielellä, ja heidän teoksensa ovat tärkeitä lähteitä keskiaikaisen Skotlannin kulttuurista ja kansanperinteestä.
Elämä ja virka
Wyntounin elämästä tiedetään verrattain vähän. Hän toimi kirkollisissa tehtävissä ja oli St. Serf's Inchin priori, mikä tarkoitti vastuuta yhteisön hengellisistä ja hallinnollisista asioista. Kanonistin tehtävä viittaa myös läheiseen yhteyteen Pyhän Andreaksen katedraalin eli kirkollisen opin ja arkistojen kanssa. Virkatehtävät selittävät osaltaan Wyntounin pääsyn kronikka-aineistoon ja kiinnostuksen historian kirjoittamiseen.
Orygynale Cronykil of Scotland
Wyntounin pääteos on pitkä runomuotoinen kronikka nimeltä Orygynale Cronykil of Scotland. Teos on kirjoitettu skotinkieliseksi katsottavassa varhaisessa muodossa ja koostuu runomuotoisista kertomuksista, jotka yhdistävät myyttisen esihistorian, kuninkaiden sukuluettelot, kertomukset sotaretkeilyistä ja paikallista perimätietoa. Kronikka sisältää myyttistä aineistoa ja kansanperinteen kuvauksia, mutta myös arvokkaita tietoja keskiaikaisesta hallinnosta, paikannimistä ja läänityksistä.
Teos etenee Skotlannin muinaisista alkuajoista aina siihen vaiheeseen, kun kuningas Jaakko I tulee valtaan; kronikassa yhdistyvät legendat ja historialliset tapahtumat tavalla, joka oli tyypillinen keskiajan kronikoille. Wyntounin kieli ja runomuoto tekevät teoksesta tärkeän lähteen sekä historiaa että varhaista skotlantilaista kirjallisuutta tutkiville.
Merkitys ja perintö
Wyntounin kronikka on arvokas lähde etenkin siksi, että se on yksi varhaisimmista laajemmista teoksista, jotka on kirjoitettu skotin kielellä. Teos on ollut tutkijoille tärkeä lähde, kun on selvitetty kansanperintöä, muinaistarustoja, paikannimiä ja keskiaikaista ajanlaskua Skotlannissa. Vaikka kronikassa on sekoitus legendoja ja historiallisia tapahtumia, se tarjoaa ainutlaatuisen näkymän siihen, miten skotlantilaiset 1300–1400-luvuilla itse ymmärsivät menneisyyttään.
Käsikirjoitukset ja tutkimus
Wyntounin teoksesta on säilynyt käsikirjoituksia, ja sitä on tutkittu sekä tekstihistoriallisesti että kulttuurihistoriallisesti. Kronikan eri versioita ja katkelmia on käytetty lähteenä myöhemmissä historiallisissa kirjoituksissa ja painetuissa lähdelaitoksissa. Nykyajan tutkijat arvostavat teosta erityisesti sen kielellisenä ja etnografisena dokumenttina, joka avaa näkymiä keskiajan skotlantilaiseen ajatteluun ja kirjalliseen tuotantoon.
Vaikka Wyntoun ei ole yhtä tunnettu laajassa yleisössä kuin jotkut muut keskiajan kirjoittajat, hänen työnsä on säilynyt merkittävänä osana Skotlannin kulttuuriperintöä ja varhaista kansallista historiankirjoitusta.
Etsiä